Puheet

Elinkaariajattelulla uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, SHOK Summit, Helsinki

Erästä määritelmää mukaillen elinkaariajattelulla etsitään parannuksia tuotteille ja palveluille, jotta ne voitaisiin tuottaa yhä alhaisemmilla ympäristökuormituksilla tai resursseilla kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa.

Elinkaaren eri näkökulmien tarkasteluun on kehitetty lukuisia eri lähestymistapoja. Näitä osa-alueita ovat mm. elinkaarikustannukset, elinkaaren hallinta, elinkaaren riskien tarkastelu, elinkaaren kestävyys ja elinkaaren arviointi. Käsite on saanut äärimmäisen laaja-alaisen merkityksen ja on siksi myös vaikea hallita. Elinkaariajattelu on yläkäsite monelle muulle. Sen ymmärtäminen vaatii siksi ymmärrystä myös yksityiskohtaisemmista tarkasteluista.

Elinkaariajattelua on pyrkimys tunnistaa kaikki mahdolliset vaikuttavat tekijät tuotteen tai palvelun kaikissa muodostusvaiheissa. Se on tasapainoilua eri ominaisuuksien välillä optimin löytämiseksi.

Moderni, kehittyvä elinkaaren hallinta on laaja kokonaisuus, eikä sitä voi hallita toimimalla siinä kokonaisuudessa yksin. On yrityksen liiketoiminnan strateginen valinta, missä kohtaa kokonaisuutta oma liiketoiminta sijaitsee ja mitkä ovat siinä ympäristössä merkittävimmät yhteistyökumppanit.

Elinkaarta voidaan siis määrittää aivan pienistä laitteen osista varsin laajoihin järjestelmiin. Ei vain osa laitteessa, laite rakennuksessa vaan myös rakennus, joko rakentuvassa tai rakentuneessa ympäristössään ja lähiympäristö osana koko yhdyskuntarakennetta. Vasta tällä laajuustason tarkastelulla saadaan perspektiiviä elinkaariajattelun kokonaislaajuudesta ja vaikutusalueesta.

Katsoisin, että juuri tässä moniulotteisuudessa ja monipuolisuudessa piilee se liiketoimintamahdollisuus, jonka elinkaariajattelu kaikessa laajuudessaan voi tarjota. Tärkeää on saada monenlaisia ja kokoisia yrityksiä mukaan.

Yhteisöllisyys ja yhteistyö ympäristömyönteisyyden edistäjänä

Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM) tavoitteena on kehittää tuotteita, palveluja sekä järjestelmiä kotimaan sekä ulkomaiden markkinoille. Vahvan verkottumisen kautta hankitaan lisäosaamista omalle toimialalle. Yhteistyö on omiaan lähentämään eri toimialoja ja toimintakulttuureja. Rakennettu ympäristö on merkittävässä asemassa yhteiskunnan eko- ja energiatehokkuuden parantamisessa.

Ympäristöarvot tulevat yhä tärkeämmiksi vastaisuudessa. Elinkaariajattelulla voidaan selvittää mitkä osat tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana aiheuttavat suurimmat ympäristövaikutukset. Elinkaaren huomioon ottaminen tuo etua liiketoimintaan ja parantaa yrityksen imagoa, kun yritys on panostanut ympäristöasioihin todentamismenetelmin tai sertifikaatein. Yhteinen elinkaari-intressi parantaa yhteistyösuhteita alihankkijoiden ja toimittajien sekä asiakkaiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.

Globaalia toimintaa on käynnissä mm. kestävyyden, vihreän teknologian ja talouden sekä energiatehokkuuden piirissä. Eräänä esimerkkinä on myös Suomeen rantautuva green building council –toiminta. Sen tavoitteena on mm. edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, hyvien käytäntöjen ja ympäristöluokitusten edistäminen, tiedon ja osaamisen välittäminen. Toiminta kattaa kiinteistö- ja yhdyskuntatason elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristökysymykset.

Hyviä esimerkkejä

Kansallisia hyviä esimerkkejä voisi mainita lukuisia. Näiden esimerkkien luomalle hyvälle pohjalle on hyvä edelleenkin perustaa liiketoimintaa. Kansalliset onnistumiset luovat uskoa pyrkiä yhä eteenpäin.

Sanomattakin on selvää, että hyvät toimivat kotimaiset käytännöt ovat niitä, joista aletaan muokata osaamisvientituotteita. Tämän vuoksi kotimaisen liiketoimintaympäristön kehittäminen kokonaisuutena on tärkeää. Se luo mahdollisuuksia testata ja kehittää ratkaisuja kotimarkkinoilla, ja luoda sitä kautta kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista.

Teräs- ja betoniteollisuudessa on panostettu suunnitteluun ja rakennusmenetelmiin ja erityisesti kokonaistoimitusketjun kokonaisuuden hallinnan kehittämiseen. On nähty mahdollisuudet kasvaa ulos materiaalin toimittajan osasta tarjoamaan kokonaisvaltaisia rakentamisen ratkaisuja ja palveluja. Tietotekniikan käytöllä on tässä ollut merkittävä vaikutus. Tässä mm. BIM –toimintatavan (building information model) hyödyntäminen on ollut eräs osa-alue.

Ja vielä toinen esimerkki.

Suomalainen sisäilmaston luokitusjärjestelmä ja siihen liittyvä alhaisten materiaalipäästöjen tavoittelu sekä puhtaan ja olosuhteet hallitsevan rakentamisen toimintatavat on kansainvälisestikin todettu toimivaksi. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva materiaalien päästöluokitus nähtiin tuolloin olevan niin merkityksellinen, että materiaalituottajat ottivat haasteen vastaan. Osoituksena sitoutumisesta luokitukseen ja sen tuottamaan lisäarvoon liiketoiminnassa voidaan todeta, että jo pitkään on ollut parhaimman luokan materiaaleja niin lukuisasti, että ne riittävät talon rakentamiseksi.

Sisäilmaston intressin ympärille on syntynyt laaja-alaista menestyvää liiketoimintaa. Asian eteen on tehty pitkäjänteistä monialaista tutkimusta. Nykyisin tätä kokonaisuutta kehitetään uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Näitä ovat lisääntyvät vaatimukset energiatehokkuudesta, materiaalitehokkuudesta ja kaiken kaikkiaan ympäristön huomioon ottamiseksi niin kansallisesti EU:ssa kuin globaalistikin.

Voidaan ajatella, että esimerkit kuvaavat osaamisen keskittymistä jo tuolloin, jossa mm. teollisuus, urakoitsijat, materiaalintuottajat ja tutkimuslaitokset koostivat osaamisalueensa yhteen mahdollistaen tutkimustiedon siirtymisen nopeasti käytäntöihin. Tämä siis syntyi yhteisestä intressistä ja sitoutumisesta.

Tarvelähtöistä tutkimusta ja toimintaa

Suomen etuna on maamme koko, joka luo ketteryyttä. Pienen maan toimialojen kannattaa tämänkin takia olla hyvin järjestäytyneet ja yhtenäisiä. Pienenkään maan ja sen yritysten resurssit eivät riitä kaikkeen, On tunnettava omat vahvuudet ja kohdennettava niihin. Pitkäjänteisellä toiminnan suunnittelulla ja järjestelmällisesti turvaamalla kehittämisen resurssit voidaan pysyä mukana kehityksessä ja tehdä strategisesti tärkeitä valintoja. Tätä tehtävää myös RYM on toteuttamassa.

Osaamiskeskusten rooli asettuu hienosti Tekesin teknologiarahoituksen ja yrityksen oman tuotekehitysrahoituksen väliin. Tutkimuksen ja kehittämisen kustannuksia ja niiden riskejä voidaan jakaa muiden kanssa yhteisrahoituksessa ja samalla on saatavilla vertaistukea muista. Yhteisellä tutkimukseen suunnattavalla rahoituksella pienennetään yksittäisen yrityksen riskiä. Yhteisrahoitus antaa oivan lisän omalle kehitystoiminnalle tai mahdollistaa ylipäänsä kehitystoimintaan osallistumisen. Osaamiskeskuksen hankkeiden osalliset pystyvät kohdentumaan juuri tarvelähtöiseen kehitystoimintaan. Tutkimus on taatusti tarvelähtöistä ja ohjautuu varmasti ratkaisulähtöisesti.

Myös tasainen yritysten kokorakenne edesauttaa erilaisten osaamisalueiden kattavuutta. Erityisesti p&k –yritykset voivat tarjota tähän merkittävää lisäarvoa. Kokoluokan yritysten aseman vahvistumisella voidaan saavuttaa monia kilpailuetuja niin rakentamisen kuin kiinteistöpalvelujen piirissä. Tämä voisi auttaa myös uudenlaisten tuotantokonseptien syntymisessä.

Tuotteen tai palvelun kehitysimpulssi ei tule vain yrityksen sisältä tai kuluttajilta. Eräs hyvä kehityksen suunta on kestävät ja innovatiiviset hankinnat. Näissä tilaaja määrittelee lopputuotteen ominaisuudet. Nämä tilaajan asettamat vaatimat ominaisuudet ovat itsessään tuotekehitystä käynnistävää. Useimmiten tarvitaan monialaista osaamista. Uutena innovaatioympäristön muokkaajina toimivat vaativat asiakkaat, jotka edellyttävät uusia ja uusiutuvia innovatiivisia ratkaisuja. Innovatiivisen hankinnan tavoitteena on palvelujen laadun ja tuottavuuden parantaminen, markkinoiden toiminnan kehittäminen ja tarjoajien innovatiivisuuden kehittäminen sekä elinkaariajattelun ja innovatiivisten ratkaisujen syntymisen edistäminen kilpailuttamalla.

Monitieteisyys tutkimuksessa, monialaisuus liiketoiminnassa

Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM) kolmen tutkimuskokonaisuuden aiheet ovat ajankohtaiset. Sisäympäristö, tietomallinnetut liiketoimintaprosessit sekä energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit ovat tärkeitä kokonaisuuksia. Toivon, että niiden hyvän valmistelun ja toteutuksen jälkeen tulokset saadaan alan käytettäväksi. Ainakin osakaskuntaa tarkastellessa on RYM päässyt jo yhteen tavoitteeseensa saada keskeiset toimijatahot heti alusta lähtien mukaan toimintaan. Erityisen ilahduttavaa on tutkimuslaitosten mukanaolo.

Yhä enemmän tarvitaan voimakasta suuntautumista asiakkaan ja käyttäjän palveluun teknisten ratkaisujen lisäksi. Tuote ei ole enää nykyisin itseisarvo, vaan sen on oltava helppokäyttöinen ja tuotettava myös lisäarvoa käyttäjälleen. Lisäksi käyttäjätarpeiden ennakointi ja ymmärtäminen eli yksinkertaisesti käyttäjien parempi huomioon ottaminen pitäisi olla alan yksi keskeinen osaamisalue. Koska rakennus- ja kiinteistöalalla lopputuote on usein suurimittakaavainen ja hyvin hoidettuna hyvin pitkäikäinen, toivoisin joidenkin täyden mittakaavan kokeiden toteutumista. Tällöin tuotekehitystä voidaan suunnata seurantakohteesta saatujen tietojen mukaan.

Tarjolla oleva mahdollisuus

Uusittavana oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on eräs sellainen ulkoinen ohjaava tekijä, joka voisi toimia innovaatioiden lähtökohtana juuri tällä hetkellä. Jo itse direktiivin valmistelussa EU on luvannut toimittaa laskentamallin, jolla voidaan määrittää energiatehokkuustoimien kustannustehokkuutta. Tämä on merkittävä osoitus elinkaariajattelun huomioon ottamisesta.

Energiatehokkuuden ohella kehittyy kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta (Demand and User Oriented Innovation). Kysyntää tässä vastaa EU:n muuntuva lainsäädäntö. Tämä heijastuu suoraan jäsenvaltioiden toimiin. Kun Eurooppa on vasta nyt herännyt todenteolla energiatehokkuuteen ja sen sääntelyyn säädöskeinoin, voidaan todeta, että Suomessa ensimmäiset rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat rakentamismääräyskokoelman osat tulivat käyttöön 1970 –luvun alkupuolella. Ohjausta toki oli jo tätä aiemminkin. Vastaavasti lämmön talteenoton käytössä ilmastoinnissa Suomi on edelläkävijämaita. Muun muassa vuoden 2012 valmisteilla olevat kansalliset määräykset energiatehokkuudesta luovat edellytyksiä yritysten omien innovaatioiden näkökulmasta. Energiatehokkuus on järkevää myös loppukäyttäjälle, sillä tehokkuus energia-asioissa tuloutuu pitkällä tähtäyksellä alentuneina kustannuksina.

Kuten jo puheeni alkupuolella hahmottelin elinkaariajattelun käsitteen laajuutta, voisi tässä direktiivi-esimerkissä suomalaisten mahdollisuus olla laaja ja kokonaisvaltainen tarkastelu direktiivin vaikutuksista. Nämä tulokset pitää tuoda kehitysimpulssiksi eri osaamisalueille. Energiatehokkuus -käsite eri muodoissaan antaa suuren mahdollisuuden innovatiiviselle ja kestävälle liiketoiminnalle koko rakentamisen ja kiinteistöjen toimintoketjun matkalle. Tämä edellyttää kuitenkin ennakkoluulotonta eri osaamisalojen yhteistyötä. Synergiaeduilla voidaan saada aikaan kilpailua. Tällöin toisen osapuolen edistysaskel on toisen tuotekehitysimpulssi. Perinteiset toimialarajat voivat aivan hyvin murtua tulevaisuudessa. Tämän vuoksi jo nyt toimialojen ylittävän toiminnan merkitys muutosten ennakointimielessä olisi suotavaa.

Rakennus- ja kiinteistöalalla elinkaariajattelulle soisi enemmän sijaa. Alalla on jo nyt elinkaaren määrittämiseen tarkoitettuja laskentamalleja, mutta niitä hyödynnetään käsittääkseni vajaateholla. Liiketoimintamalleissa olisi myös päästävä reippaasti kohti koko käytön aikaista tarkastelua. Rakennus tuotteena on poikkeuksellisen pitkäikäinen.

Kaiken takana ovat kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme. Rakennus- ja kiinteistöala voisi aivan hyvin profiloitua suunnan näyttäjänä, edellytyksethän ovat olemassa. Innovaatioteollisuus on yksi osa niitä talkoita, joilla haetaan ratkaisuja velvoitteiden täyttämiseksi. On tärkeää kääntää kovatkin velvoitteet haasteiksi tulevaisuuden kilpailukyvyn avaimiksi. Suomella on äärimmäisen hyvät lähtökohdat, miksi jättää mahdollisuus käyttämättä.