Puheet

Harjavalta-konsernin 90-vuotisjuhla, Helsinki, Finlandia-talo

Hyvä juhlaväki,
Bästa festpublik,

Harjavalta Oy:n taival on menestystarina, joka kertoo havainnollisesti myös suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä. Maanviljelijöiden vuonna 1920 perustaman yhtiön juuret ovat agraari-Suomessa sahateollisuuden alkulähteillä. Sodan jälkeen raskaat sotakorvaukset muuttuivat yhtiönne taitavissa käsissä kymmeniksi tuhansiksi ikkunoiksi ja oviksi, ja tämä puolestaan vauhditti ja virtaviivaisti tuotantoa. Yritysostojen ja -myyntien kautta on tultu 2000-luvulle, ja nyt konserni loistaa kirkkaana tähtenä sekä keittiökaluste- että talopakettimarkkinoilla.

Puustelli-keittiöt on ollut alan markkinajohtaja 25 vuoden ajan. Tämä osoittaa, että olette osanneet vastata suomalaisten keittiötoiveisiin ja niiden muutoksiin aikojen saatossa.

Olette omistautuneet alusta alkaen supisuomalaisen raaka-aineen, puun, jalostamiseen ja kehittäneet yritysstrategianne sen ympärille. Tämä on ollut ilmeisen hyvä valinta. Se on kantanut yhtiönne pitkälle, aina nykyiseen tietoyhteiskuntaan ja sähköiseen kaupankäyntiin asti.

Edellytyksenä koko rakennusalan kehittymiselle ovat ennakkoluulottomat edelläkävijäyritykset, jotka paitsi kehittävät omaa tuotettaan ja liiketoimintaansa, osallistuvat myös aktiivisesti alan keskinäiseen yhteistyöhön ja koko sektorin kehittämiseen. On ilahduttavaa huomata, että Harjavalta-konsernin yritykset kuuluvat tähän joukkoon.

Vuosikymmenen vaihtuessa tapana on katsoa taaksepäin, mutta myös arvioida alkavan vuosikymmenen suuria megatrendejä. Näin tälläkin kertaa. Yhteistä kutakuinkin jokaiselle tätä koskevalle puheenvuorolle on ollut kaksi aihekokonaisuutta: ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen esiintyvät järjestään jokaisessa listassa. On selvää, että nämä megatrendit heijastuvat vahvasti myös suomalaiseen asumiseen.

Kolmantena, vähintään yhtä vahvasti asumiseen heijastuvana yhteiskunnallisena virtauksena tulee mainita asukkaiden tarpeiden ja toiveiden erilaistuminen, mikä viimeistään nyt haastaa suomalaisissa asumisratkaisuissa vielä aivan liian yleisen bulkkiajattelun. Ihmiset ja perheet haluavat erilaisia, yksilöllisiä ratkaisuja. Yleisen tietoisuuden ja vaurauden lisääntyessä näitä myös osataan vaatia entistä enemmän.

Monia muitakin ajan trendejä on kohtuullisen suurella todennäköisyydellä helppo hahmottaa. Kaupungistuminen jatkuu. Maahanmuutto lisääntyy. Kakkosasuntojen määrä ja merkitys lisääntyy. Yksinasuminen eri elämäntilanteissa yleistyy. Ihmisten vaatimustaso nousee. Rakennusten muuntojoustavuusvaatimukset korostuvat. Rakennuskanta teknistyy. Rakennusautomaation rooli kasvaa. Ja uusavuttomuus lisääntyy. Vain muutaman mainitakseni.

Kaikki nämä ovat yleismaailmallisia tai ainakin koko ns. läntistä maailmaa koskevia trendejä.

Suomalaisilla asuntomarkkinoilla on kuitenkin nähtävissä myös niille ominaisia, muista kaltaisistamme maista poikkeavia, mutta kuitenkin hyvin merkittäviä erityispiirteitä.

Näistä merkittävin lienee väestöön suhteutetun uudisasuntotuotannon voimakas tarve. Tämä on seurausta kahdesta eri tekijästä, jotka molemmat kuvaavat hyvin myös Suomen eroa vaikkapa Ruotsiin.

Ensinnäkin kaupungistumisasteemme on länsimaisittain vielä varsin alhainen. Suhteessa Ruotsiin meillä asuu miljoona ihmistä vähemmän kaupungeissa. Maan sisäinen muuttoliike tulee tämän takia – halusimme tai emme – olemaan länsimaisittain vielä pitkään poikkeuksellisen vahvaa. Tämä näkyy luonnollisesti mm. suurena tarpeena uusia asuntoja niillä kasvavilla kaupunkiseuduilla, joille ihmiset muuttavat.

Olemme Suomessa jo jonkin aikaa olleet aiheesta ylpeitä siitä, että esimerkiksi erilaisissa kansantalouden suorituskykymittareissa pärjäämme tasavertaisesti Ruotsin ja muiden maailman rikkaimpien ja hyvinvoivimpien maiden kanssa. Tällöin unohdamme kuitenkin yhden asian. Suomessa hyvinvointi on länsimaisittain varsin nuorta, minkä takia kansallista vaurautta on meillä kerrytetty varsin lyhyen aikaa.

Konkreettisesti tämä näkyy mm. asumisen tasossa ja erityisesti asumisväljyydessä, missä olemme aimoharppauksen muita jäljessä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin asumisväljyydessä eli asuntoneliöissä henkeä kohti on niin iso ero, että jos haluaisimme saada sen kertaheitolla kiinni, meidän pitäisi rakentaa nykyisellä asuntojen keskikoolla Suomeen peräti 700.000 uutta asuntoa. Vertailun vuoksi todettakoon, että keskimääräinen vuosituotantomme ns. normaalioloissa on meillä ollut 30.000 asunnon kieppeillä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meillä hyvinvoinnin kasvusta – vaatimattomankin talouskasvun aikana – suhteellisesti suurempi osuus purkautuu parempaan ja ennen kaikkea väljempään asumiseen, mikä jälleen tarkoittaa suhteellisesti suurempaa uusien asuntojen vuositarvetta.

Den finska bostadsmarknaden har dock vissa framträdande särdrag där Finland avviker från liknande länder.

Det viktigaste torde vara det kraftiga behovet av produktion av nya bostäder i förhållande till befolkningen. Det här beror på två olika faktorer, vilka också ger en bra bild av hur Finland skiljer sig från till exempel Sverige.

För det första är urbaniseringsgraden i Finland mycket låg jämfört med andra västländer. I Finland är antalet personer som bor i städer en miljon mindre än i Sverige. Landets interna flyttrörelse kommer därför – om vi vill det eller inte – att länge vara exceptionellt kraftig i västerländskt perspektiv. Det här leder naturligtvis bland annat till ett stort behov av nya bostäder i de växande stadsregioner dit människor flyttar.

I Finland har vi redan en tid med rätta varit stolta över att vi till exempel i olika nationalekonomiska prestationsmätare klarat oss lika bra som Sverige och de rikaste och mest välmående länderna i världen. Då glömmer vi ändå en sak. I Finland är välståndet mycket ungt i västerländskt perspektiv, och därför har vår nationella förmögenhet samlats under en mycket kort tid.

Konkret framgår det här bland annat av boendenivån och i synnerhet bostädernas storlek, där vi ligger rejält efter de andra. Skillnaden mellan till exempel Finland och Sverige när det gäller bostadskvadratmetrar per person är så stor, att vi för att komma i fatt borde bygga hela 700.000 nya bostäder av nuvarande medelstorlek på en gång. För jämförelsens skull kan vi konstatera att den genomsnittliga årsproduktionen i Finland i normala förhållanden har varit 30.000 bostäder.

I praktiken innebär det här – också under en mer anspråkslös ekonomisk tillväxt – att en proportionellt sett större del av det ökade välståndet kommer att utmynna i ett bättre och framförallt rymligare boende. Detta innebär då ett förhållandevis större behov av nya bostäder på årsnivå.

On myös toinen tekijä, jossa poikkeamme Ruotsista ja muista länsimaista, mutta jossa samankaltaistuminen on jo tapahtumassa. Nuoren asuntokantamme takia meillä uudistuotanto on muista länsimaista poiketen korjausrakentamista merkittävämpää. Kun Ruotsissa korjausrakentamisen osuus koko asuntomarkkinasta on 60 % ja uudistuotannon osuus 40 %, meillä luvut ovat päinvastoin. Suuresta uudisasuntotarpeesta huolimatta muutos on meilläkin tapahtumassa ja on vain ajan kysymys, koska suhdeluvut meillä tulevat vastaamaan länsinaapuriamme.

Korjausrakentamisen määrän kasvu tulee näkymään monella tavalla ja heijastumaan alaan laajemminkin. Esimerkiksi putkistosaneerausten volyymin nähtävissä oleva huima kasvu tullee olennaisesti kasvattamaan myös kylpyhuone- ja keittiöremonttien määrää. Kun asiakkaina näissä ovat kasvottomien rakennuttajien sijasta taloyhtiöt ja yhä useammin yksittäiset kotitaloudet, se vaatii myös tarjontapuolella yksilöllisempää tulokulmaa ja uudenlaisen asiakassuhteen omaksumista.

Asukaslähtöisyys ja yksilöllisyys ovat muutoinkin avainsanoja, kun asuntojen kysyntä taantuman jälkeen vilkastuu ja ryhdytään etsimään keinoja asukkaiden kiinnostuksen herättämiseen.

Vaikka asukkaiden ja käyttäjien vaikutusmahdollisuudet rakentamisen prosesseissa ovatkin viime vuosina lisääntyneet, tehtävää tällä saralla vielä riittää. Jatkossa asunnoista ja rakennuksista tarvitaan mm. nykyistä selvästi käyttäjälähtöisempää tietoa. Tätä tarjoaisi esimerkiksi asunnon tuoteseloste, jonka avulla asukkaiden on mahdollista vertailla tarjolla olevien asuntovaihtoehtojen ominaisuuksia, mm. energiatehokkuutta tai esteettömyyttä.

Yksilöllistyminen on suuntaus, joka näkyy varmasti myös keittiösuunnittelussa. Siinähän kalustus tyypillisesti suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaiden mieltymysten mukaan. Arvaan, ettei Puustellistakaan kovin usein enää lähde asiakkaille kahta samanlaista keittiötoimitusta.

Yksilöllistyminen näkyy myös siinä, että tulevat asukkaat voivat tänä päivänä netin suunnitteluohjelmalla itse suunnitella vaikkapa omaa keittiötään. Te myynnin asiantuntijoina olette kuitenkin avainasemassa siinä, että asiakas saa kotiinsa toimivan lopputuloksen, joka on kestävä kokonaisratkaisu sekä materiaali-, kustannus- että energiatehokkuuden näkökulmasta.

Yksilöllistymisen lisäksi on havaittavissa ns. heimoistumista. Kun ennen puhuttiin lähinnä koira- ja kissaihmisistä, nyt jakolinjat menevät vaikkapa avokeittiöihmisten ja erilliskeittiöihmisten välillä. Ja \\\”saarekkeella vai ilman\\\” – siinäpä vasta kysymys! Vallitsevat suuntaukset tunnistava yritys luonnollisesti tarjoaa laadukkaan ja asiakaslähtöisen ratkaisun kaikkiin näihin tarpeisiin.

Yksi asukkaiden keskeinen toive on asunnon joustavuus. Toimitilojen osalta on jo yleisesti tiedostettu, että niiden käyttäjien pitäisi pystyä hyödyntämään tilansa tehokkaasti koko rakennuksen elinkaaren ajan. Teidän konsernissanne tämä on muutettu uudeksi palvelumalliksi, jossa toimitilan väliseiniä voidaan kätevästi siirtää aina muuttuvien tarpeiden mukaan. Kysymys kuuluu, milloin tällainen palvelu voitaisiin saada asuntojen puolelle? Tilatarpeethan muuttuvat asunnoissakin elämäntilanteen mukaan – välillä tarvitaan pienempiä erillishuoneita ja seuraavassa vaiheessa taas yhtenäistä väljää tilaa.

Ett primärt önskemål bland de boende är att bostaden är flexibel. När det gäller lokaler har man redan allmänt insett att användarna bör kunna utnyttja sina lokaler effektivt under byggnadens hela livscykel. I er koncern har det här omvandlats till en ny servicemodell, där mellanväggarna i en lokal händigt kan flyttas allt eftersom behoven ändrar. Nu är frågan när något liknande kunde skapas för bostäder? Utrymmesbehoven ändrar ju också i bostäderna i takt med livssituationen – ibland behövs det mindre separata rum och i följande skede enhetliga, större utrymmen.

Asunnon joustavuus tulevia tarpeita varten voidaan varmistaa myös suunnittelemalla tilat alun pitäen mahdollisimman esteettömiksi. Lähes kaikki käyttäjät hyötyvät, kun kulkuväylät ovat riittävän väljiä, tasoerot ovat järkeviä ja turvallisia, ja kun etenkin pesu- ja keittiötilat on mitoitettu huolellisesti.

Sivuasunnot voisivat osaltaan tuoda uudenlaista joustoa pientaloihin. Sivuasunto on ikään kuin yksiö muun asunnon kyljessä. Asumiskaaren eri vaiheissa se toimii monella tavalla. Se voidaan aluksi vaikkapa vuokrata ulos lisätulojen saamiseksi. Kun perheen tilantarve on suurimmillaan, se voidaan yhdistää suoraan muuhun asuntoon. Yhdessä vaiheessa siellä voi asua opiskeleva nuori tai ikääntynyt isovanhempi. Etätyön lisääntyessä kasvaa myös tarve työtiloihin asunnon yhteydessä. Kaupallisesti vailla merkitystä ei ole se, että näin ajateltuna yhteen taloon tarvitaan helposti kahdet keittiökalusteet.

Ympäristötietoisuuden lisääntyminen on tuonut mukanaan elinkaariajattelun yhä voimakkaammin myös asumiseen. Elinkaariajattelusta ei hyödy pelkästään ympäristö, vaan se on myös asukkaan kannalta järkevää ja taloudellista ajattelua. Ennustan, että tämä tulee entisestään korostumaan ostopäätöksissä sitä mukaa kun ilmastotietoisuus lisääntyy ja energian hinta vääjäämättä nousee.

Asumisen elinkaariajattelu lähtee tasokkaasta suunnittelusta, kestävistä rakennusmateriaaleista ja laadukkaasta työstä. Kun lisäksi valitaan pitkällä tähtäimellä järkevä ja joustava lämmitysjärjestelmä, niin tämän jälkeen pääosassa onkin rakennuksen oikea käyttö. Omakotiasukkaat voivat oikealla käytöllä samoin kuin oikea-aikaisella huollolla ja kunnostustoimilla välttää raskaat vaurioremontit, joita esimerkiksi kosteus saattaa aiheuttaa. Myös energiatehokkuudessa oikea käyttötapa on ratkaiseva. Talopakettiin tulisikin aina kuulua opastus talon oikeaan käyttöön ja huoltoon. Näin saadaan jopa ensikertalaisesta rakennuttajasta valistunut ja tyytyväinen asukas, joka osaa käyttää rakennustaan energia- ja kustannustehokkaasti. Ja tyytyväinen asiakashan on tunnetusti markkinoinnin paras apuri.

Asunnon säännöllisen huollon ei oikeastaan pitäisi olla mitenkään outo asia. Jokainen meistä ymmärtää, että autoa pitää huoltaa säännöllisin väliajoin, vaikkei itse vielä huomaisi siinä mitään vikaa. Asuntojen osalta huoltoasioissa on vielä paljon parantamisen varaa.

Ett regelbundet underhåll av bostaden borde egentligen inte vara något märkvärdigt. Vi förstår alla att bilen måste servas regelbundet, trots att vi inte själva ännu skulle ha upptäckt något fel med den. När det gäller bostäder finns det ännu mycket att förbättra i fråga om underhåll och service.

Ilmastonmuutoksesta ei voi vaieta edes näin juhlapäivänä. Ilmastonmuutos on haastamassa vakavalla tavalla modernin maailman tuotantotavat ja kulutustottumukset – lyhyesti sanoen koko elämäntapamme. Yhdyskuntarakenteen ja arkielämän näkökulmasta ilmastonmuutoksen hillintä kulminoituu kysymykseen siitä, kuinka paljon rakennuskanta ja liikenne kuluttavat fossiilista energiaa ja sen myötä aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Olemme osana Euroopan unionia sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseksi. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että jatkossa joudumme sitoutumaan vieläkin haastavampiin tavoitteisiin. Kaikki ne toimet ja tavoitteet, joista nyt puhumme, ovat pitkässä juoksussa vain välietappeja. Tämä merkitsee samalla sitä, että ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen on myös osattava nähdä mahdollisuutena eli tämän hetken suurimpana yhteiskunnallisena tilauksena kaikille rakennusalan toimijoille.

Energiamääräyksiä on tiukennettu asteittain viimeisen 30 vuoden ajan. Tämä on vähentänyt uudisrakennusten energiankulutusta, mutta samaan aikaan elintasomme noususta ja asumisväljyyden kasvusta seurannut kokonaisvolyymin kasvu on käytännössä syönyt nämä säästöt.

Nyt siis määräyksiä on edelleen tiukennettu tämän vuoden alusta. Alan toimijoille on pyritty antamaan riittävästi aikaa varautua uusiin määräyksiin. On ollut alusta pitäen selvää, että oikein suunniteltuina tavoitteet ovat toteutettavissa siten, etteivät rakentamiskustannukset paljoakaan nouse ja että elinkaaritarkastelussa syntyy jopa säästöjä ja itse asiassa jo varsin kohtuullisessa ajassa. Mitä enemmän tai nopeammin energian hinta nousee, sitä lyhyemmäksi investointien takaisinmaksuajat muodostuvat ja sitä suuremmaksi kasvavat myös pitkän aikavälin säästöt.

Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulevat edelleen merkittävästi tiukentumaan jo vuonna 2012. Tavoitteena on tällöin siirtyä kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja huomioida myös energian tuotantotapa.

Energiatehokkuuden edistäminen kannattaa rohkeasti ottaa myös kaupallisten toimijoiden arvoihin ja ykkösprioriteetteihin. Konserninne onkin kunnostautunut tällä saralla: minulle on kerrottu, että jokaisesta Kastellin talopaketista jo on saatavilla elinkaaritalouden huomioon ottava matalaenergiavaihtoehto. Edelläkävijyys on tässäkin suhteessa varmasti kilpailuetu.

Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii pitkäjänteistä ja päättäväistä työtä. Muutokset tulevat aiheuttamaan kustannuksia, mutta vielä suurempia kustannuksia aiheuttaisi nykymenon jatkaminen.

Päähuomio rakennusten ilmastonmuutoksen hillinnässä on ollut käytönaikaisten päästöjen vähentämisessä. Jatkossa, kun siirrytään matalaenergia- ja passiivirakentamiseen, entistä tärkeämpään rooliin nousevat myös rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset kuten valmistuksessa käytetty energia ja tässä vaiheessa aiheutetut päästöt. Tässä suhteessa puutuotteille ja – rakennuksille tullee kehittymään tiettyä suhteellista kilpailuetua.

Ilmastonmuutokseen reagointi ei tarkoita pelkästään energiankulutuksen vähentämistä. Kun esimerkiksi sateisuuden ennustetaan lisääntyvän, tämä edellyttää talojen suunnittelulta aivan uutta asennetta kosteusteknisten seikkojen huomioon ottamisessa

Att reagera på klimatförändringen innebär inte att vi bara minskar vår energiförbrukning. Då nederbördsmängden förutspås öka, krävs en helt ny attityd vid planeringen av hus när det gäller att beakta fukttekniska aspekter.

Laadukkaasti suunniteltu asunto ja asuinympäristö tarkoittavat tänä päivänä muiden ominaisuuksien lisäksi sitä, että ne mahdollistavat myös kestävän elämäntavan valinnan. Ennustan, että tämä tulee olemaan yhä merkittävämpi kilpailuvaltti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Tällä viittaan ennen kaikkea kysymykseen ekologisesti kestävistä yhdyskuntarakenteista. Haja-asutus-Suomen näkökulmasta kysymys ei ole merkitykseltään kovinkaan dramaattinen, mutta kasvavien kaupunkiseutujen osalta pyrkimys eheisiin yhdyskuntarakenteisiin on elintärkeä. Tiivis ja joukkoliikenteeseen tukeutuva maankäyttö on tulevaisuutta. Tämä tarkoittaa panostusta täydennysrakentamiseen sekä uudisrakentamista hyvien liikenneyhteyksien varteen. Samalla pientaloalueidenkin on uudistuttava.

Monesta signaalista voidaan havaita, että unelmakoti sijaitsee monille edelleen pientalossa. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, päinvastoin. Asuminen pientalossa tai kerrostalossa voi olla yhtä ekologista tai epäekologista riippuen monista muista tekijöistä kuin asumismuodosta sinänsä. Se on kuitenkin selvää, että tulevaisuuden pientaloasuminen varsinkin kaupunkiseuduilla on jotakin aivan muuta kuin perinteinen omakotitalo isolla tontilla. Kuten alussa mainitsin, asumisen toiveet ja tarpeet monipuolistuvat ja yksilöllistyvät. Ratkaisujenkin on oltava erilaisia kaupunkien keskustoissa ja niiden reuna-alueilla, pienemmissä taajamissa tai maaseudulla.

Maailma on pullollaan erittäin onnistuneita ja erittäin suosittuja kaupunkimaisen pientaloasumisen konseptilla rakennettuja asuinalueita. Ei ole mitään syytä, miksi näin ei voisi olla Suomessakin. Riittävän suurten, yhtenäisten pientaloalueiden suunnittelu ja toteuttaminen asettavat alan teollisuudelle uusia haasteita avaten toki samalla myös aivan uusia mahdollisuuksia.

Myös pientaloalueiden täydennysrakentamisessa on haastetta talovalmistajille. Tarvittaisiin sellaisia valmistaloja, jotka voitaisiin sovittaa olemassa olevien talojen lomaan, niiden tyyliin sopien. Korkeatasoiselle suunnittelulle on siis jatkuvasti tarvetta myös valmistalopuolella.

Mikä on sitten rakennustuoteteollisuuden rooli tässä kaikessa? Alan yritysten tehtävänä on huolehtia, että tuleviin haasteisiin on tarjolla käyttäjälähtöisiä, toimivia, kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Esimerkiksi mitä korkeammalle energiatehokkuustavoitteet asetetaan, sitä tärkeämmäksi muodostuu kokonaisvaltaisten, integroitujen ratkaisujen tarjolla olo.

Ainakin Harjavalta-konsernin yritysten internet-sivuja selatessa voi todeta, että ympäristöarvot ja energiatehokkuus ovat näkyvästi esillä mm. Puustellin ja Kastellin toiminnassa ja että näissä yrityksissä ympäristötietoista ja yksilöllistä käyttäjää arvostetaan jo nyt. Toivon, että ympäristömyönteisyys säilyy johtotähtenä toiminnassanne jatkossakin ja edistää entistä kestävämmän rakennusperinteen syntymistä maassamme.

Hyvät kuulijat,

Viimeisimpänä, mutta kaikkea muuta kuin vähäisimpänä yhteiskunnallisena haasteena nostan esiin maamme väestön ikääntymisen. Kun tällä hetkellä suomalaisista runsas 15 % on yli 65-vuotiaita, vuonna 2030 heitä on jo neljäsosa. Suhteellinen muutos on vielä hurjempi puhuttaessa yli 70-, yli 80- tai yli 90-vuotiaista. Tämä raju demografinen muutos tulee heijastumaan koko yhteiskuntaan, myös asumiseen, rakentamiseen ja sisustamiseen. Ikääntyneiden kotona asuminen, asumisen turvallisuus, toimivuus ja viihtyisyys ovat kaikki tekijöitä, jotka omalta osaltaan pehmentävät muutosta.

Harjavalta-konsernin 90 vuoden ikä osoittaa, että ikääntynytkin voi säilyä aktiivisena ja toimintakykyisenä. Uskon, että Harjavalta-konsernin yhtiöiden menestystarina tulee jatkumaan myötätuulessa myös uudella, energiatehokkuuden ja ympäristöajattelun 2010-luvulla. Samalla kun onnittelen konsernia tänä merkittävänä juhlapäivänä, toivotan ajan hengen mukaisesti virkeälle vanhukselle vielä pitkää ja menestyksekästä työuraa.