Pohjoismaisen innovaatioyhteistyön haasteita
Yhteiset haasteet innovaatioyhteistyön ajureina
Suomen ja muiden pohjoismaiden pitkän aikavälin taloudellinen menestys perustuu merkittäviltä osin maissa vallitseviin hyviin innovaatioympäristöihin sekä panostuksiin, joita pohjoismaissa on jo vuosia tehty tutkimus- ja kehitystyöhön. Pohjola on kilpailukyvyltään, teknologiselta tasoltaan sekä innovatiivisuudeltaan alueena maailman huippuluokkaa. Kun esimerkiksi EU-maat ovat keskimäärin investoineet tutkimukseen ja kehitykseen 1,84 % bruttokansantuotteestaan, on vastaava luku Pohjoismaissa ollut lähes 4 %. Tämä sijoittaa Pohjoismaat tutkimus- ja kehitysintensiteettivertailussa OECD-maiden kärkijoukkoon.
Innovaatiotoiminta ei ole itseisarvo, vaan sen tehtävänä on tukea talouskasvua ja kansantalouden myönteistä kehitystä, yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen kestävää uudistumista sekä kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisääntymistä. Globaalikehitys on monin tavoin muuttanut innovaatiotoiminnan puitteita, sillä kansainvälinen kilpailu on kovaa ja tulee edelleen kiristymään. Pohjoismaiden menestyminen tulevaisuudessa on kiinni niiden kyvystä uudistua.
Den centrala tanken med det nordiska samarbetet är att de nordiska länderna tillsammans kan uppnå mer än de enskilda länderna var för sig. Grunden för samarbetet är vår gemensamma historia och kultur, och till en viss gräns, ett gemensamt språk. Alla de nordiska länderna är exportdrivna öppna ekonomier som i princip förhåller sig positiva till globaliseringen. Det är naturligt för små länder med en liknande värdegrund att samarbeta, och det gagnar alla parter oberoende av konkurrenskonstellationen. Det här gäller också det nordiska innovationssamarbetet.
Pohjoismaisen innovaatioyhteistyön ajureina toimivat muutos- ja uudistuspaineita luovat haasteet, jotka ovat kaikille pohjoismaille samat. Ensinnäkin, perinteinen teollisuutemme käy parhaillaan läpi rakennemuutosta samalla kun väestön ikääntyminen pysyvästi vähentää tehtyjen työtuntien määrää. Tämä tarkoittaa sitä, että vientiriippuvaisina maina tarvitsemme uudenlaisia vientituotteita synnyttämään tarvittavaa talouden kasvua. Tehtyjen työtuntien määrän lasku taas tarkoittaa, että nämä uudet vientituotteet eivät voi perustua määrään vaan niiden on perustuttava laatuun. Esimerkiksi Suomen kokonaisvienti on lähes nelinkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen. Vuonna 2008 tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 82 mrd euroa, ja viennin osuus bkt:sta oli 44,2 %. Globalisaatio on avannut uusia markkinoita, mutta samalla johtanut kilpailun kasvuun muun muassa kehittyvien maiden halpatuotannon laajentumisen myötä. Pohjoismaat eivät lähtökohtaisesti pysty kilpailemaan hinnalla vaan laadulla ja osaamisella, joita innovaatiot synnyttävät.
Å andra sidan sätter den åldrande befolkningen och de förändrade försörjningskvoterna särskilt stor press på just den nordiska välfärdsmodellen. Det behövs innovationer – i synnerhet serviceinnovationer, nya koncept och lösningar – för att effektivisera de samhälleliga funktionerna och för att styra de nordiska länderna mot en strukturellt hållbar grund. Denna tanke lyftes också fram vid Finlands och Sveriges regeringars gemensamma möte i Tavastehus i maj. Regeringarna förde fram en idé om att utveckla ett gemensamt forskningsprogram som skulle fokusera på de mest aktuella framtids- och förändringsfrågorna kring den nordiska välfärdsmodellen. Man diskuterade också möjligheten att inleda en ömsesidig offentlig forskningsfinansiering för vissa tematiskt avgränsade områden och forskningsprogram. I ett dokument som upprättades vid mötet i Tavastehus inbjuder Finlands och Sveriges regeringar de övriga nordiska ländernas regeringar att tillsammans kartlägga problem och utmaningar i anknytning till den nordiska sociala modellen och utvecklingsbehoven. Regeringarna uppmuntrar myndigheterna till samarbete när det gäller att utreda möjligheterna att minska kostnaderna av serviceproduktionen, förbättra dess kvalitet och öka våra länders internationella inflytande och konkurrenskraft.
Kolmantena pohjoismaista innovaatioyhteistyötä ajaa eteenpäin pyrkimys kestävään kehitykseen. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista on synnyttänyt vahvan tarpeen siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Painetta lisäävät raaka-aineiden ja energian niukkuus ja ennusteet tulevasta hintakehityksestä. Pohjoismaiden ministerineuvostolla on ollut vuodesta 2000 lähtien pohjoismainen kestävän kehityksen strategia. Strategia muodostaa yleisen sektorienvälisen kehyksen kestävän kehityksen edistämiselle ministerineuvostossa, ja se täydentää Pohjoismaiden kansallisia strategioita. Ympäristöystävällinen teknologia on jo nyt suuri ala, sillä sen arvo on noin 500-600 miljardia euroa vuodessa. Kasvulukemat ovat olleet viime vuosina 15-20 prosentin luokkaa. Tämä luo Pohjoismaiselle innovaatioyhteistyölle valtavat mahdollisuudet. Pohjoismailla on hyvät asemat cleantech-kilpailuun lähdettäessä. Toimivana alan verkostona voisi mainita esimerkiksi Cleantech Scandinavian keräämän tietokannan, jossa on jo toista sataa pohjoismaista alan yritystä. Verkosto nostaa alan pohjoismaista profiilia, lisää tietoisuutta sekä houkuttelee sijoittajia.
Nordforskin koordinoima ilmaston, energian ja ympäristön huippututkimusaloite on alan suurin yhteistyöprojekti pohjoismaissa. Projektin budjetti seuraavaksi viideksi vuodeksi on yli 400 miljoonaa Tanskan kruunua ja sen tavoitteena on muodostaa perusta pohjoismaiden ratkaisuille uusiutuvaan energiaan liittyen. Ensimmäisen projektin alaisuudessa toimivan ohjelman tavoitteena on tuoda yhteen alan merkittävimmät pohjoismaiset tutkimusyhteisöt pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen, mutta myös mahdollisuuksia, joita muutos voi avata pohjoismaille.
Utöver Nordforsk främjar också en annan nordisk institution, Nordisk Energiforskning, det nordiska innovationssamarbetet i synnerhet på miljö- och energiforskningens område genom att stärka de nordiska ländernas attraktivitet som forsknings- och innovationsmiljö. Den tredje, och kanske största institutionella aktören är Nordic Innovation Center som å sin sida främjar obegränsad rörlighet för innovationsresurser och ökat samarbete mellan de nordiska innovationsaktörerna. Dessutom finansieras projekt för att stärka innovationsverksamheten i synnerhet vid små och medelstora företag.
I sitt program under ordförandeskapet för nordiska ministerrådet 2009 har Island som mål att befästa samarbetet mellan de nordiska institutioner jag nämnde tidigare inom utbildnings-, forsknings- och innovationssektorn (NordForsk, NEF och NICe) och att stärka deras kontakter till de nationella institutionerna inom dessa sektorer. På Islands agenda finns framförallt det nordiska forsknings- och innovationsområdet NORIA som ska bidra till att förverkliga visionen om de nordiska länderna som en stark, attraktiv och sammanhängande föregångarregion inom forskning och innovation. Island har också lyft fram vikten av en granskning av sambandet mellan de nationella och nordiska stödsystemen inom forsknings- och innovationssektorn och ett tätare samarbete mellan universiteten, forskningsinstituten och näringslivet genom myndigheternas stöd, i enlighet med statsministrarnas initiativ.
*****************
Suurin haaste, mutta samalla myös suurin mahdollisuus pohjoismaiselle innovaatioyhteistyölle on globalisaatio. Pohjoismaiden välinen yhteistyö yleisellä tasolla on ollut tuloksellista, mutta ei kovin korkeaprofiilista. Tämän ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksen vuoksi, myös pohjoismaisen yhteistyön rakenteita on pyritty uudistamaan. Tavoitteena on tehokkaampi ja entistä selkeämmin kohdistettu yhteistyö yhteisesti sovituilla painopistealueilla.
Kesäkuussa 2007 Punkaharjulla pohjoismaiden pääministerit nostivat innovaatiot pohjoismaisen yhteistyön agendan keskiöön globalisaatioaloitteiden muodossa. Pääministerit lanseerasivat 14 globalisaatioaloitetta teemojen osaavampi, näkyvämpi ja hyvinvoiva Pohjola puitteissa. Aloitteiden takana on halu kehittää Pohjoismaiden vahvuuksia, korkeatasoista ja kattavaa koulutusjärjestelmää, asiantuntemusta ja tutkimustyötä sekä kykyä hyödyntää tietotekniikkaa ja luovuutta innovaatioiden toteuttamisessa. Globalisaatioaloitteet sisälsivät muun muassa päätöksen pohjoismaisten huippututkimusyksiköiden ja innovaatioalan toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisesta, pohjoismaisen huippututkimuksen edistämisestä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, korkeakoulutuksen yhteistyön tiivistämisestä, pohjoismaiden profiloitumisesta alueena sekä esityksen yhteispohjoismaisten innovaatioedustustojen perustamisesta Aasian kasvaviin talouksiin. Samalla lanseerattiin myös vuosittainen globalisaatiofoorumi, Pohjolan ”Davos”, jonka tarkoituksena on kerätä elinkeinoelämän, tutkimuksen, politiikan ja kansalaisjärjestöjen edustajia etsimään yhteisiä vastauksia globalisaation haasteisiin.
Med tanke på den internationaliserade marknaden anses det på ett allt bredare plan att det nordiska samarbetets centrala roll och mål ska vara att höja de nordiska ländernas gemensamma profil och att skapa ett samnordiskt brand. Man har ibland använt det Karibiska öriket som exempel på hur ett brand skapas. Faktum är att det inte är många som helt flytande kan räkna upp de olika staterna i Karibien, men regionens starka allmänna image inom turismen gagnar alla stater i regionen. Tanken är också att ju bättre vi ”brandar” vår gemensamma nordiska region som framstående inom kompetens, kreativitet och innovationer, desto mer kan alla nordiska länder ha nytta av det. Regionernas framgång beror på deras förmåga att ingå i de globala nätverken och genom den roll man valt skapa ett större mervärde än andra. Endast en region som ger ett oslagbart mervärde lockar till sig andra aktörer och internationella investeringar. Det räcker alltså inte att vi finns bland de tio bästa alternativen, vi måste vara bäst.
Pohjolan alueen yhteisen profiilin luomisessa Pohjoismaiden rajaesteiden poistamispyrkimysten tärkeys näkyy selvästi. Ei vain kansalaistemme vapaa liikkuvuus vaan myös tavaroiden, palveluiden ja tiedon liikkuvuus on tärkeää, jotta voimme kehittää Pohjolasta todellisen ”kotimarkkina-alueen” Pohjoismaiden omaan käyttöön, mutta myös tarpeeksi laajan ja houkuttelevan markkina-alueen kansainvälisille toimijoille.
Pohjoismaisen innovaatioyhteistyön konkreettisimpia haasteita
Innovaatiot eivät synny itsestään vaan niiden toteutumisen eteen on tehtävä aktiivisesti töitä ja niiden syntymistä on kannustettava luomalla suotuisa ja dynaaminen innovaatioympäristö. Innovaatioyhteisöjen menestys perustuu osaamiseen ja tiedon jakamiseen sekä kykyyn yhdistää erilaisia näkökulmia. Globaalia maailmaa on sanottu tasaiseksi, mutta piikikkääksi. Tasainen se on, koska raja-aidat ovat madaltuneet ja vuorovaikutus on entistä helpompaa. Piikikäs se on, koska osaajat ovat hakeutuneet eri puolille alueellisiin osaamiskeskuksiin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että innovaatiotoiminta keskittyy ja hakeutuu alueille ja keskittymiin, joissa on riittävästi innovaatiotoiminnan edellytyksiä.
Kuinka sitten voisimme parantaa entisestään innovaatiotoiminnan edellytyksiä Pohjoismaissa? Ensinnäkin, innovaatiot ja yrittäjyys liittyvät tiiviisti toisiinsa. Yrittäjyyttä edistävä politiikka on osaltaan innovaatiopolitiikkaa. Yritykset ovat suurimpia pohjoismaisen innovaatioyhteistyön tekijöitä. Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2008 Suomessa tutkimukseen ja kehitykseen panostettiin lähes 6,5 miljardia euroa. Tästä yritysten osuus oli 72 %. Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista oli noin 4 %, joka on selvästi vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen lisäksi siis, että yrittäjyyden edellytyksiä Pohjoismaissa tulee edelleen parantaa, on public-private -yhteistyössä myös tiivistämisen varaa.
Aivan erityinen tarve Pohjoismaissa on kasvuyritysten määrän kasvattamiseen. Menestyvissä innovaatioympäristöissä toimii pääomasijoittajia, jotka turvaavat alkavien yritysten nopean kasvun riittävän suurilla sijoituksilla. Merkittäviä toimijoita ovat myös businessenkelit, jotka tuovat kokemuksensa ja verkostonsa yrittäjien käyttöön. Pohjoismaista ainakin Suomi on näillä alueilla jäljessä kansainvälisestä kehityksestä. Suomen pääomasijoitusrahoitus on 0,1 % bkt:sta, kun esimerkiksi Ruotsissa se on 0,3 % ja Tanskassa 0,4%.
Den nordiska innovationsframgången har sin ansats i våra nordiska utbildningssystem som hör till de främsta i världen – det här måste vi hålla fast vid också i framtiden. Då följande högkonjunktur börjar, måste vi ha de bästa förmågorna och yrkesmänniskorna redo för konkurrens. Den höga utbildningsnivån kräver kontinuerlig utveckling, eftersom en föregångare ständigt måste förnya sig. För att inkluderas i toppnätverken krävs en egen unik kompetens som utbyteskapital. Innovationssamarbetet gallrar effektivt bort fripassagerare, och med tanke på ett fungerande samarbete bör alla involverade ha en relativt jämbördig, kompletterande kompetens. Ett eget brett kunnande är en grund för att kunna ta mot också sådan information och kompetens som uppkommer på annat håll, och för att identifiera nya möjligheter. Betydelsen av en bred kompetensbas understryks av att innovationerna ofta uppstår vid gränsytorna där olika experter och vetenskapsgrenar möts. En sådan ny kontaktyta eftersträvas i Finland till exempel genom Aalto-universitetet.
För att få maximal nytta av investeringarna i forskning och utveckling förutsätts det att arbetet med att få fram innovationer har en strategi och en tydlig vision. Trots att det ibland är utmanande att hitta en balans mellan nationella intressen och gemensamma intressen i en konkurrenskonstellation, kan det nordiska innovationssamarbetet ha nytta av att ländernas nationella innovationsstrategier beaktar det nordiska samarbetet och strävandena att skapa en gemensam innovativ toppregion.
Ovatko innovaatiot sitten Pohjoismaiden pelastus? Sen näyttää aika. Innovaatioihin on kieltämättä asetettu varsin suuri odotusarvo, ei pelkästään Pohjoismaissa vaan kaikkialla maailmassa. Onpa vuosi 2009 Euroopassakin luovuuden ja innovaatioiden teemavuosi. Pohjoismaiden lähtökohdat innovaatiomenestykseen ovat kuitenkin erinomaiset. Laaja yksimielisyys on vallinnut jo pidemmän aikaa, että avaimet Pohjoismaiden menestykseen tulevaisuudessa löytyvät innovaatioista, tiedosta, osaamisesta ja teknologiasta – emme aloita siis nollasta, vaan maailman kärjessä. Mahdollistahan toki on, että syntyy innovaatio aivan toisentyyppisestä menestyksen reseptistä – sitä ei ole vaan vielä keksitty!
