MTV, Helsingin Uutiset ja Helsingin yrittäjät järjestävät torstaina ensimmäisen metropoliareenan. Hieno homma. Suomi-areena ansaitsee pikkusiskokseen oman metropoli-areenan.
Areenassa puhutaan ja vängätään varmasti monesta aiheesta. Yksi kestosuosikki lienee kysymys ns. ruuhkamaksuista.
Pidän itse selvänä, että Suomessakin otetaan käyttöön jonkinlaisia tienkäyttömaksuja. On mielestäni väistämätöntä, että meilläkin siirrytään entistä voimakkaammin auton hankinnan ja omistuksen sijasta auton käytöstä rahastamiseen. Tähän suuntaan kehitystä ajavat useat eri tekijät, näistä ylivoimaisesti tärkeimpänä ilmastonmuutoksen torjunta.
Onko sitten kyse ruuhkamaksuista, tietulleista, tienkäyttömaksuista tai jostakin vastaavasta, on jo kokonaan toinen asia. Kokonaan toinen asia on myös se minne kaikkialle järjestelmä ulotetaan. Surullista käytävässä keskustelussa onkin se, että siihen osallistutaan usein täysin tunnepohjalta. Ääripäinä ovat ne helsinkiläiset, jotka ajavat ideologisista syistä mitä tahansa mallia kotikaupunkiinsa ja toisaalta ne maakuntien sanansaattajat, jotka aluepoliittisilla syillä langettavat pääkaupunkiseudun asukkaille mielellään minkä tahansa ruuhkamaksumallin.
Itse uskon paikannusteknologiaan pohjautuvaan matkaperusteiseen järjestelmään, joka mahdollistaa ruuhkamaksutyyppisten maksujen perimisen Helsingin seudulla, mutta myös valtakunnallisen auton käyttöä vähentävän järjestelmän luomisen. Se on myös huomattavasti joustavampi ja modernimpi kuin ohitusportteihin pohjautuva vanhanaikainen ”tullijärjestelmä”, joka on esimerkiksi Tukholmassa käytössä.
Aidoilla haja-asutusalueilla auto on usein ainoa varteenotettava liikkumismuoto. Väestömäärät ovat siellä myös varsin vähäisiä. Sekä ilmastopoliittiset että mm. sosiaaliset perusteet edellyttävät tällöin, ettei auton käyttöä kohtuuttomasti edes yritetä rajoittaa.
Samaa ei voi sanoa kaupunki- ja taajamaseuduista. Asutuksen sijainnin ja autolla liikkumistarpeen välillä on voimakas korrelaatiosuhde. Hajautuva yhdyskuntarakenne on yksi kaupunkiseutujemme isoimmista ongelmista, ainakin ilmastonäkökulmasta. Näillä seuduilla tarkoituksenmukaiset tienkäyttömaksut voivat aidosti sekä vähentää autoliikennettä, lisätä joukkoliikenteen suosiota – ja mikä kaikkein tärkeintä – eheyttää yhdyskuntarakenteita.
Julkisessa keskustelussa viime aikoina esiintyneet myönteiset ruuhkamaksukannat eivät valitettavasti aina ole rakentuneet tälle ajattelulle. Erityisesti maakunnista keskusteluun osallistuneiden puheista on toisinaan välittynyt enemmänkin halu rangaista metropolialuetta ja sen asukkaita kuin aito halu sitoutua ilmastotalkoisiin. Osalla on ollut laskukonekin ketunhäntänä kainalossa ja ajatus on kulkenut ilmeisesti seuraavaa rataa: mitä enemmän ruuhkamaksuilla kerätään Helsingin seudulta rahaa, sitä enemmän resursseja vapautuu muualle Suomeen tie- ja ratainvestointeihin.
Sinänsä on toki selvää, että suurimpien kaupunkikeskusten ympäristössä auton käyttömaksujen tuleekin olla korkeammat, jotta toimiviin joukkoliikennepalveluihin saadaan ohjattua niin resursseja kuin uusia asiakkaita.
Tulevaisuuden auton käyttömaksujärjestelmää pohdittaessa ja yhtälailla keskusteltaessa Helsingin seudun ruuhkamaksuista on järjestelmälle asetettava selkeitä reunaehtoja:
1. Käyttöönotettavan järjestelmän tulee eheyttää yhdyskuntarakennetta.
2. Järjestelmä ei saa uhata kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta.
3. Joltakin alueelta kerätyt maksut tulee käyttää alueen hyväksi muun muassa osoittamalla niitä julkisen liikenteen palvelutason nostoon. Ne eivät myöskään saa vähentää kyseiselle seudulle muutoin osoitettuja liikennemäärärahoja.