Kauppapalvelut yhdyskuntasuunnittelussa
Hyvät Kaupan päivän osanottajat,
Käyttämänne ilmaisu ”Asiakkaan aika” kuvaa osuvasti myös yhdyskuntasuunnittelun nykyisiä pyrkimyksiä. Asukaslähtöisyys on avainsana suunnittelussa, kun tavoitteena on luoda kestäviä ja käyttäjien tarpeita palvelevia yhdyskuntia. Kauppapalveluilla on oma tärkeä osuutensa elinympäristön laatutekijänä.
Aloitetaan parilla asiakkaan ääntä koskevalla sitaatilla:
”Ostarissa on ”laatikkokauppa”, siis joku Siwan tai Alepan tyylinen elintarvikekauppa, jonka valikoima on lähinnä nuhjaantuneita hedelmiä, nahistuneita vihanneksia, iso kalja- ja tupakkavalikoima sekä makkaraa ja eineksiä.” Mies 42 v.
”Myös lähikauppa on lähellä eikä se ole super-jumbo-megakokoinen-lapsiperheen kerran viikossa helvetti, vaan kätevän kokoinen, jossa voi poiketa töiden jälkeen lähes päivittäin.” Nainen 25 v.
Lainaukset ovat peräisin tutkimuksesta, jolla kartoitettiin näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista. Ihmisiä oli pyydetty kuvaamaan hyvän ja huonon elinympäristön ominaisuuksia. Näissä tarinoissa nousi vahvasti esiin lähipalvelujen arvostus. Hyvään elinympäristöön liitettiin hyvin varustettu päivittäistavarakauppa. Lähipalveluja arvostettiin, mutta niiden laatuun oltiin pettyneitä. Asiointi hypermarketeissa koettiin epämiellyttäväksi. Niissä käytiin olosuhteiden pakosta muun muassa parempien valikoimien takia.
Läheisyyden arvostuksen noususta kertovat muutkin tutkimukset. Äskettäin julkaistun Suomen Gallupin tutkimuksen mukaan 90 % suomalaisista pitää tärkeänä, että kauppapalvelut löytyvät lähipiiristä.
Myös kaupan piirissä usko lähikaupan mahdollisuuksiin on vahvistunut. Palveluja halutaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden paikallisia erityistarpeita. Kuluttajat halutaan mukaan kehittämään palveluja.
* * * * *
Lähipalvelujen edellytykset ovat erilaiset erityyppisissä yhdyskunnissa. Yhdyskuntia on siksi tarkasteltava ja kehitettävä niiden omista lähtökohdista käsin.
Urbaanissa kaupunkiympäristössä on parhaat edellytykset luonnostaan pitää yllä tiheää ja monipuolista palveluverkkoa. Niinpä paras palvelutaso löytyy kaupunkien keskustoissa ja niihin liittyvillä asuntoalueilla. Keskustoissa voi kuitenkin toisinaan olla vaikea löytää sopivia tiloja monipuolisesti varustetuille myymälöille, joille entisten kivijalkakauppojen tilat eivät riitä tai muutoin sovellu. Jottei kaupan paluu kaupunkiin kompastuisi tilojen puutteeseen, on viranomaisten, kiinteistönomistajien ja kaupan yhdessä haettava ratkaisuja. Monessa kaupungissa nämä tahot ovat jo löytäneet toisensa keskustojen kehittämistyössä.
Kaupunkiseutujen reunavyöhykkeiden pientaloalueilla ja suunnittelemattomasti rakennetuilla lievealueilla kaupan lähipalvelujen perusedellytykset puuttuvat usein kokonaan. Tähän tilanteeseen ei ole odotettavissa parannusta. Tämä ei silti tarkoita, että asukkaat jäisivät vaille palveluja. Ne haetaan henkilöautolla kaupunkiseudun marketeista ja kauppakeskuksista. Huolestuttava piirre yhdyskuntiemme kehityksessä on näiden reuna-alueiden nopea laajeneminen.
Sotien jälkeen rakennetuissa esikaupungeissa kaupan lähipalvelujen elvyttäminen on ajankohtaista. Erityisesti 60- ja 70-lukujen kerrostalolähiöissä väestö vähenee ja vanhenee, palvelut uhkaavat hiipua ja ympäristö rapistua. Näillä alueilla näen kuitenkin suuria mahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen.
Esikaupungit suunniteltiin ja rakennettiin ennen auton yleistymistä. Suunnitteluperiaatteena oli sijoittaa päivittäiset ja viikoittain tarvittavat kaupalliset palvelut kävelyetäisyydelle asunnoista. Lainatavarana Suomeen tuodusta ostoskeskuksesta muodostui monen lähiön sydän.
Vantaan kaupunki julkaisi äskettäin selvityksen ostoskeskuksista. Selvitys ravistelee käsitystä ostoskeskuksista aikansa eläneinä kauppapaikkoina, jotka levittävät ympäristöönsä turvattomuutta ja tappion mielialaa. Monet ostoskeskukset ovat edelleen täysin toimintakuntoisia, vaikka toiminnot olisivat vuosien mittaan muuttuneet ja alkuaikojen palvelutarjonta yksipuolistunut. Joukossa on myös monia arkkitehtuuriltaan edustavia rakennuksia, jotka parhaimmillaan vahvistavat alueen identiteettiä.
Uudistuvalle lähikaupalle vanhat ostarit tarjoavat valmiin infrastruktuurin. Peräänkuulutankin innovatiivisia ratkaisuja ostarien kehittämiseksi. Kaupan, kiinteistönomistajien ja vuokralaisten, kunnan viranomaisten ja paikallisten asukkaiden yhteistyö on tässäkin avainasemassa. Moni kehittämishanke on turhaan kariutunut kiinteistöjen mutkikkaista omistus- ja vuokrasuhteista kumpuaviin konflikteihin.
Myös Lähiöiden kehittämisohjelma 2008-2011 tunnistaa tärkeänä kehittämiskohteena kaupalliset palvelut sekä niiden lähiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden kohentamisen. Tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia palvelumalleja kaupallisten ja julkisten palvelujen toteuttamiseen.
* * * * *
Asiakkaiden toiveet ja tarpeet ovat erilaisia ja erilaistuvat edelleen. Samoilla asiakkaillakin on usein erilaisia ja jopa ristiriitaisia tarpeita ja toiveita. Vanha tarina kertoo isästä, äidistä, kahdesta lapsesta ja labradorinnoutajasta, jotka lauantaipäivänä sulloutuvat perheen autoon matkatakseen naapurikaupungin kauppakeskukseen ja matkalla manaavat lähikauppojensa kuolemantaistelua.
On selvää, että niin useimmat asiakkaat kun yhteiskunta laajemminkin tarvitsee erilaisia kauppapalveluja. Yhtä selvää on, että näiden tulee olla jonkinlaisessa järkevässä tasapainossa suhteessa toisiinsa. Kauppapalvelujen kokoon ja sijaintiin liittyy myös niin merkittäviä yhteiskunnallisia intressejä, että täysin markkinavoimien varaan kaupan kehittymistä ei voi laskea.
Ympäristöministeriö kartoitti viime kesänä suunnitteilla olevat suuret kauppahankkeet. Kartoituksen tärkeimpiä havaintoja oli, että uutta liiketilaa tuottavat hankkeet ovat kautta linjan kasvaneet kooltaan. Monet suuret hankkeet ovat myös – ja aiemmasta poiketen hakeutumassa yhdyskuntarakenteen kannalta ongelmallisiin paikkoihin. Mittakaavan kasvu tarkoittaa, että kaupan sijaintiratkaisuilla on entistä suurempi vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen, toisin sanoen juuri niihin tekijöihin, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeisessä asemassa.
Maaliskuun alussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun nykymuotoinen kaupan sääntely alkoi Suomessa. Tänä aikana globaali toimintaympäristö, suomalainen yhteiskunta ja kauppa ovat muuttuneet monin tavoin. Ilmastonmuutos, talouden globalisoituminen, väestön ikääntyminen, työperäisen maahanmuuton kasvu sekä yhdyskuntarakenteen hajautuminen, jota kaupan viimeaikainen kehitys on voimistanut, ovat suuria haasteita yhdyskuntasuunnittelulle. Kauppaselvitys vahvisti osaltaan kuvaa muutosten merkittävyydestä.
Sääntely syntyi varsin erinäköiseen maailmaan. Siksi on tullut ajankohtaiseksi arvioida kaupan sijainnin ohjauksen vaikuttavuutta ja kysyä ovatko nykyiset ohjauskeinot joka suhteessa ajanmukaiset. Näitä kysymyksiä pohtii parhaillaan asettamani työryhmä Matti Auran johdolla. Työryhmän arvioita ja ehdotuksia odotetaan elokuun 2009 loppuun mennessä.
Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on luoda edellytyksiä ja vaihtoehtoja, mutta tärkeiden yhteiskunnallisten intressien turvaaminen edellyttää myös ohjausta ja rajoituksia. Markkinamekanismin kiistattomille tehokkuushyödyille on annettava sijansa. Mutta pelisääntöjen luominen sille, missä puitteissa kaupan konseptit voivat kehittyä, kuuluu yhteiskunnalle.
* * * * *
Kestäviin valintoihin tarvitaan vaihtoehtoja. Näiden vaihtoehtojen luomisessa tarvitaan sekä yhdyskuntasuunnittelun panosta että kaupallisia palveluja koskevia innovaatioita.
Asiakas ei välttämättä valitse ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, jollei hänelle niitä tarjota. Asiointipaikka valitaan palvelujen laadun ja saavutettavuuden perusteella kulloinkin käytössä olevan ajan mukaisesti. Autoilija tavoittaa vaivatta kauempanakin olevat kaupunkiseudun palvelut. Ajankäytön kannalta perusteltu ostospaikan valinta voi kuitenkin olla ympäristönäkökulmasta huono, jos se lisää tarpeettomasti ajomatkaa. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on ohjata palvelut sijainteihin, joissa näitä haittavaikutuksia syntyy mahdollisimman vähän. Toisaalta on myös parannettava edellytyksiä kehittää palvelutarjontaa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta suotuisilla alueilla.
Täydennysrakentaminen on tässäkin avainasemassa. Sen avulla voidaan vahvistaa niitä yhdyskuntien ominaisuuksia, jotka tukevat palveluja ja yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Keskustakiinteistön uusi käyttö liiketilana, hienovarainen lisärakentaminen tai vanhan ostoskeskuksen elvyttäminen ovat tästä esimerkkejä. Täydennysrakentamisella voidaan tuoda uusia asukkaita jo ennestään hyvien palvelujen ääreen taikka vahvistaa hiipuvien palvelujen väestöpohjaa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tärkeätä olisikin mm. pidättäytyä sellaisten uusien asuntoalueiden rakentamisesta, joilla ei ole mitään edellytyksiä lähipalvelujen syntymiselle. Juuri nämä alueet ruokkivat asiointiliikenteen turhaa kasvua. On tärkeätä tiedostaa, että meillä on myös hyviä esimerkkejä siitä, miten laajamittainenkin uudisrakentaminen voidaan liittää yhdyskuntarakenteeseen niin, että samalla tuetaan palvelujen syntyä ja joukkoliikennettä.
Tarvitaan myös uusia innovatiivisia palvelukonsepteja. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on tässä avainasemassa. Viime aikoina on syntynyt tutkimusta, joka kytkeytyy käytännön yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen. Tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty ja rahoitettu yhteistyössä tutkimustiedon soveltajien ja hyödyntäjien kanssa. Juuri käynnistynyt tutkimus- ja kehittämishanke ”Kauppakeskus kestävässä kulutuksessa ja yhdyskuntarakenteessa” on tästä hyvä esimerkki. Hankkeessa on mukana laaja kirjo yhdyskuntasuunnittelun, kaupan sekä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita.
Ajankohdan suuriin haasteisiin vastaaminen edellyttää muutoksia tapaan, jolla olemme yhdyskuntia ja kauppapalveluja rakentaneet. Yhdyskuntasuunnittelu ei yksin näistä tehtävistä selviä. Tarvitaan myös kaupan vastaantuloa, uusia innovatiivisia palveluratkaisuja, jotka tukevat kestävää yhdyskuntakehitystä. Kaupan paluu kaupunkiin ja lähipalvelujen arvostuksen kasvu viestivät muutoksesta. Tämän kehityksen vahvistamisessa tarvitaan meitä kaikkia.