Hyvät seminaariin osallistujat,
Finndomo Oy on aktiivisesti ja kunnianhimoisesti panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan kehittääkseen uusia konsepteja pientalojen ja pientaloalueiden energiatehokkuuden edistämiseksi. Jokainen tällainen toimi on tervetullut lisä yhteisissä talkoissa ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.
EU-paketti
Entistä tehokkaammat toimet ilmastomuutoksen hidastamiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat Euroopan Unionin ja muiden valtioiden yhteinen tavoite ja velvollisuus. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisinä sitoumuksina on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %:lla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 %:iin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla, nämä kaikki vuoteen 2020 mennessä.
EU-järjestelmä perustuu tunnetusti jakoon ns. päästökauppasektoriin (pks) ja päästökaupan ulko-puolelle jääviin sektoreihin (epks). Päästökauppasektorilla päästöjen kehitykselle ei järjestelmän
luonteen vuoksi voida asettaa kansallisia tavoitteita. Päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden
osalta tilanne on toinen. Tältä osin Suomelle esitetty päästövähennystavoite on 16 %.
Rakennusten kannalta kaukolämpö ja sähkö kuuluvat päästökauppasektorille. Muutoin ala on sen
ulkopuolella. Rakennusten ohella liikenne muodostaa keskeisimmän päästökauppasektorin ulkopuolisensektorin. Tällä sektorilla jäsenmaat voivat itse päättää, miten ne pyrkivät saavuttamaan niille asetetut tavoitteet. Rakennuskanta ottaa siten olennaisella tavalla osaa ilmastotalkoisiin ja kansainvälisten sitoumustemme täyttämiseen sekä päästökauppa- että sen ulkopuolisella sektorilla, joista jälkimmäisellä sen rooli on aivan keskeinen. Sama koskee luonnollisesti erillistä tavoitetta energia-tehokkuuden parantamisesta. Olemme siis suurten haasteiden edessä.
Kuten tiedämme on rakennusten kokonaisenergiankulutus koko Suomen energiankäytöstä noin 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 %. Säästöpotentiaali on melkoinen, joten ei ole ihme, että Suomessa on jo vuosikymmeniä pyritty parantamaan rakennusten energiatehokkuutta.
Markkinaehtoisesti se ei kuitenkaan ole merkittävästi edennyt, ei sen paremmin kysyntä- kuin tarjontavetoisestikaan. Kysyntäpuolella yhtenä syynä lienee se, ettei ilmastonmuutoksen vaatimuksiin kaikesta huolimatta vielä ole toden teolla herätty. Varsin huokeana pysytellyt energian hinta yhdistettynä kuluttajien heikohkoon käsitykseen ratkaisujensa pitkän aikavälin kustannusvaikutuksista ei ole myöskään ollut omiaan stimuloimaan heitä vaatimaan energiatehokkaampia taloja.
Tarjontapuolella syitä tuotekehityksen vaisuuteen on sen sijaan vaikeampi paikallistaa, varsinkin kun edistyksellisyys tällä alalla avaisi myös merkittäviä vientimahdollisuuksia. Olenkin suurella tyytyväisyydellä pannut merkille tämän kevään aikana sekä kysyntä- että tarjontapuolella heränneen uuden aktiivisuuden. Finndomo:n tänään julkistama ”Tulevaisuuden energiatehokkaat kon-septit” -hanke on tästä yksi hyvä esimerkki.
Uudet linjaukset rakentamismääräyksiin
On selvää, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen uudisrakentamisessa edellyttää normiohjausta myös jatkossa. Tämä ei poissulje sitä, että tarvitsemme myös muita ohjauskeinoja, vapaaehtoisia toimia ja esimerkillisiä edelläkävijöitä.
Kuten olen useasti todennut, tulee ympäristöministeriö kiristämään uusien asuntojen energiatehokkuutta koskevia määräyksiä 30 – 40 prosentilla. Tulevat säädösmuutokset rakennusten energiate-hokkuuden edistämiseksi eivät kuitenkaan pääty tähän. Olemme ryhtyneet valmistelemaan energiatehokkuusmääräyksien järjestelmämuutosta. Tavoitteemme on siirtyä kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja primäärienergiakertoimien käyttöön vuoden 2012 alusta. Sa-massa yhteydessä kiristettäisiin yleistä vaatimustasoa edelleen vähintään 20 prosentilla.
Järjestelmämuutokselle on tarve, sillä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ei ole lainkaan samantekevää, miten rakennuksen tarvitsema lämpö tuotetaan. Puhuttaessa rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta – kuten mistä tahansa kansallisiin ilmastotalkoisiin liittyvästä asiasta – on hyvä muistaa, että viime kädessä tavoitteena ei sinänsä ole energiankulutuksen, vaan energiankäytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen unohtamatta myöskään pienhiukkasiin liittyviä näkökohtia.
Lähes puolet eli noin 46 % rakennuskannan tilavuudesta on kytketty kaukolämpöön. Sähköllä ja öljyllä puolestaan on kummallakin noin 20 %:n osuudet. Siksi rakennusten päästövähennysten kannalta ensiarvoisen merkityksellistä on se, millä tavoin rakennusten tarvitsema kaukolämpö- ja sähköenergia tuotetaan. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että energiatehokkuuden parantamista olisi varaa mitenkään vähätellä. Valtaosassa tapauksia energiatehokkuuden parantamisella ja päästöjen vähentämisellä on joka tapauksessa hyvin selkeä keskinäinen korrelaatio. Samoin pitää muistaa, että olemme sitoutuneet myös merkittävästi lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Uusi vuonna 2012 käyttöön otettava sääntelytapamme tarkoittaisi sitä että eri energiamuodot huomioitaisiin suoraan osana energiatehokkuusmääräyksiä. Kullekin energiamuodolle määriteltäisiin oma primäärienergiakerroin, joka rakennuksen neliökohtaisella kokonaisenergiankulutuksella kerrottuna määrittelisi hyväksyttävän minimitason. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että talo, joka lämpiää ympäristöystävällisellä energiamuodolla, jonka primäärienergiakerroin on 0,5 saa kuluttaa kaksi kertaa enemmän energiaa kun talo, jonka kerroin on 1 ja päinvastoin: talo, joka lämpiää päästöjen kannalta haitallisella energiamuodolla, jonka kerroin on 2, saa käyttää vain puolet siitä energiasta, mitä kertoimella 1 varustettu talo saa käyttää.
Tällaisen uuden järjestelmän käyttöönottaminen vaatii laajaa yhteisymmärrystä, erinäisiä lainmuutoksia ja poliittista yhteisymmärrystä eri energiamuodoille asetettavista kertoimista. Myös mallin kehittely vaatii vielä paljon pohdiskelua. Sen edut ovat kuitenkin niin kiistattomat, että pidän selvänä sen käyttöönottoa myös Suomessa. Kokonaiskulutukseen ja primäärienergiakertoimien käyttöönottoon perustuva järjestelmä avaa taloteollisuudelle entistä enemmän mahdollisuuksia kehittää ja tuoda markkinoille uusia innovaatioita.
Omakotiasuminen, yhdyskuntarakenne ja tuottajamuotoinen rakentaminen
Omakotitalot ja pientalot nousevat vuodesta toiseen erilaisissa kyselyissä toivotuimmiksi tai halu-
tuimmiksi asumismuodoiksi. Kuopion yliopiston professori Anneli Junton julkaiseman selvityksen mukaan vähän yli puolella kotitalouksista tavoiteasunto on omakotitalo ja ylipäätään pientaloa tavoiteasuntonaan piti yli 70 % kotitalouksista.
Pientaloasuminen on Suomessa perustunut pitkälti omakotitaloasumiseen suurehkoilla tonteilla. Tätä perinnettä on varsinaisesti uudistettu vasta viime aikoina, kun myös hieman tiiviimpää pientalorakentamista on syntynyt. Onkin varsin selvää, että varsinkin kasvukeskusten liepeillä ja aivan erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla tulevaisuuden pientaloasumisen tulee pääosin olla ns. kaupunkimaista pientaloasumista. Tätä tukee erityisesti kestävän kehityksen edellyttämä tarve eheyttää yhdyskuntarakenteitamme.
Kuten jo aiemmin totesin, rakennuskanta ja liikenne ovat merkittävimmät päästökauppasektorin ulkopuoliset päästöjen aiheuttajat. Yhdyskuntarakenne on tässä keskeisessä roolissa. Meidän tulee pyrkiä tiiviiseen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaan maankäyttöön. Tämä tarkoittaa panostusta täydennysrakentamiseen sekä rakentamiseen hyvien liikenne- ja erityisesti hyvien raideliikenneyhteyksien varteen – ja tällöinkin riittävän tiiviisti. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen mahdollistaa myös olemassa olevien kaukolämmitysverkostojen tehokkaan hyödyntämisen. Tämä tarkoittaa myös keskeisesti sijaitsevilla nykyisillä pientaloalueilla entistä pontevampaa pohdintaa maankäytön tehostamiseksi.
Tuottajamuotoinen rakentaminen
Ei riitä että pelkästään rakennukset tehdään energiatehokkaiksi. Myös kokonaisten uusien asuinalueiden rakentamisessa energiatehokkuus on nostettava keskeiseen asemaan. Yksi kehittämismahdollisuus on lisätä eri osapuolien kumppanuutta asuinalueiden toteutuksessa. Yhteistyö kunnan, rakennuttajien ja mahdollisuuksien mukaan asukkaiden välillä pitäisi alkaa heti asuinalueen kaavoituksen suunnittelusta, sillä alkuvaiheessa vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmillaan. Ra-kennuttajille pitäisi tarjota aidosti mahdollisuuksia toteuttaa asuinalueita innovatiivisesti, oman ammattiosaamisensa pohjalta.
Tuottajamuotoinen pientalorakentaminen on meillä varsin tuore asia ja sen kehityspotentiaali on vielä suuri. Muutaman talon kohteita on toki rakennettu, mutta laajempia alueita, kuten Lehtovuori Helsingissä tai Sundsberg Kirkkonummella, on vielä vähän. Tuottajamuotoisessa pientalorakentamisessa voisivat toteuttajina kilpailla niin rakennusliikkeet kuin talotehtaatkin. Näin olisi mahdollista saavuttaa etuja niin lisääntyvästä kilpailusta kuin myös lisäresursseista alueellisesti tiukoille rakennusmarkkinoille. Tuottajamuotoiseen aluerakentamiseen, tavanomaista rakentamista huomattavasi energiatehokkaammilla ratkaisuilla, tähtää käsitykseni mukaan myös tänään esitelty ”Tulevaisuuden energiatehokkaat konseptit” –hanke.
Tuottajamuotoisen pientalorakentamisen laajentaminen suurempiin kokonaisuuksiin olisi nähdäk-seni varsin toteuttamiskelpoinen malli etenkin Helsingin seudulla. Rakennettavien alueiden tulisi sijoittua hyvin yhdyskuntarakenteeseen ja antaa mahdollisuudet ilman henkilöautoa tapahtuvalle liikkumiselle. Asuinympäristön sinänsä pitäisi vastata ihmisten pientaloasumiseen liittämiä toiveita.
Lopuksi
Ilmastomuutokseen vastaaminen vaatii pitkäjänteistä ja päättäväistä työtä. Tarvitsemme myös edelläkävijöitä, jotka luovat uusia innovaatioita niin kotimaan tarpeisiin kuin vientimarkkinoille. Finndomo konsernille tällainen edelläkävijän rooli sopisi mitä parhaiten. Onhan se pohjoismaiden suurin teollisesti valmistettujen pientalojen toimittaja, jonka markkina-alue ulottuu myös koti-maamme rajojen ulkopuolelle: Pohjoismaihin, Baltiaan ja Venäjälle. On hienoa, että Finndomo Oy on ottanut ilmastomuutoksen torjuntaan liittyvän haasteen vastaan ja kehittänyt uusia konsepteja pientalojen ja pientaloalueiden energiatehokkuuden parantamiseksi.
Haluankin lopuksi toivottaa Finndomo Oy:lle menestystä, pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä, jotta tulevaisuuden energiatehokkaat konseptit toteutuisivat pientalojen ja pientaloalueiden rakentamisessa.