Blogi

Helsingissä on ajettava Helsingin asiaa, Helsingin Kokoomuksen nettikolumni

Muistaakseni Kirsi Piha on aikanaan osuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että maakunnista tulevat poliitikot ajavat järjestään jopa häikäilemättömästi oman kyläkuntansa etua, ja että tätä pidetään täysin normaalina ja jopa välttämättömänä. Helsinkiläiset poliitikot puolestaan tuppaavat ujostelemaan kotiinpäin vetämisessä ja ryhtyvät kovin helposti koko kansakunnan etua ajaviksi yleispoliitikoiksi. Olen (tästä) samaa mieltä hyvän ystäväni kanssa (anteeksi Kirsi jos lainaus ei ole aivan tarkka). Olen myös sitä mieltä, että tähän pitää saada muutos. Helsinkiläisen on ajettava Helsingin etua. Stadilaisen tulee puolustaa stadia.

Viimeistään pari vuotta sitten toteutetun Helsingin ryöstön luulisi havahduttaneet meidät helsinkiläiset siihen, että ellemme me aja omaa etuamme, sitä ei varmasti aja kukaan muukaan. Meidän helsinkiläisten tulee myös vahtia edusmiehiämme ja -naisiamme ja saatettava heidät vastuuseen teoistaan. Tosiasia on, että kutakuinkin kaikki lupasivat vain runsas vuosi sitten eduskuntavaalien alla korjata Helsingin kokeman vääryyden. Tosiasia on myös se, että euroakaan näistä rahoista ei ole näkynyt. Tästä faktasta eivät punamultapuolueet pääse mihinkään.

Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntien keskimääräiset menot kasvoivat viimeisen kahden vuoden aikana 4 ja 5 prosenttia. Samaan aikaan Helsingin menot laskivat, mikä on erinomaisen poikkeuksellista ja liittyy yleensä vain syviin lama-aikoihin. Helsingin puhallus ei toden totta ole pelkkää legendaa, vaan totista totta. Tämä tiedettiin jo viime vuonna ja tähän luvattiin muutos. Jäätteenmäki on sittemmin siirretty eurooppalaisille vaalikentille, eikä hän enää ole vastaamassa huutoonsa. Uusia vaali-Anneleita tuntuu kuitenkin sikiävän kun sieniä sateella. Viimeistään nyt itse kullekin pitäisi valjeta, ettei kepulaisella tuontitavaralla ole kuluttajansuojaa. Vaalihelsinkiläisyys on jotakin ihan muuta kun aito ja oikea helsinkiläisyys. Helsinkiläisen tulee olla helsinkiläinen vaalien välilläkin.

Helsingin puolustamisessa kyse ei ole pelkästään rahasta ja suorista rahavirroista. Kyse on myös mitä erilaisimpien muiden linjausten heijastusvaikutuksista pääkaupunkiin. Tässä mielessä on ollut erityisen surullista havaita itseään urbaaniksi kutsuvan Vihreän liikkeen tosiasiassa ajavan kovin Helsinki-vastaista poliittista agendaa.

Vihreiden tämän päivän lempilapsi ruuhkamaksut (lue: tietullit) ei paljoa maakuntia hätkäytä, kun ei siellä ole ruuhkiakaan. Sen sijaan nämä rangaistusluonteiset lisämaksut kohdistuisivat isoihin kaupunkeihin ja itse asiassa todennäköisesti vain Helsinkiin (ja ehkä Espooseen). Syrjäseutujen haja- ja satunnaisliikenteen rahoittaminen helsinkiläisiltä kerättävillä raippamaksuilla ei yksinkertaisesti voi olla stadilaista politiikkaa.

Vihreiden Osmo Soininvaaran ideageneraattorin uusin luomus on vaatimus asuntolainojen verovähennysoikeuden poistamisesta. Tämäkin on kovin anti-stadilaista. Me kaikki tiedämme, että asuntoneliöt lakeuksilla ja syrjäkylillä maksavat huomattavasti vähemmän kuin täällä pääkaupunkiseudulla, ja että mainittu verovähennys tasaa hieman (mutta vain hieman) Helsingin muutoin suhteettoman korkeita asumiskustannuksia. Verovähennyksistä luopuminen osuisi eniten Helsinkiin ja helsinkiläisiin. Jos jonkun, niin stadilaisen tulee vastustaa Soininvaaran esitystä.

Helsingin kurjan asuntotilanteen suurin yksittäinen selittäjä on muuten Vuosaaren sataman viivästyminen. Oltiin itse satamasta mitä mieltä tahansa, on helppo todeta, että sen tarkoituksellinen viivästyttäminen on samalla viivästyttänyt jopa 40.000 helsinkiläisen asunnon rakentamista. Tästä eivät ole kärsineet pohjalaiset eivätkä hämäläiset, vaan me helsinkiläiset. Ja me kaikki hyvin tiedämme, ketkä tätä hanketta ovat jarruttaneet.

Helsingin Vihreät ovat ilmoittaneet, etteivät he enää jarruta Vuosaaren sataman rakentamista, koska lainvoimaiset päätökset asiasta on tehty. Samaan aikaan Vihreä eduskuntaryhmä esittää varjobudjetissaan 50 miljoonan euron poistamista Vuosaaren sataman väylärahoista. Taitavaa kahdella tuolilla istumista, kuten vihreillä niin usein.

Kaikki tietävät surullisen hyvin kuinka surullisesti punamultahallituksen työllisyyslupauksille on käymässä. Helsingin kohtalo on kuitenkin jälleen muita kurjempi. Syntymättä jäävien uusien työpaikkojen ohella pääkaupunkia aiotaan kurmuuttaa hajasijoittamalla peräti 8000 valtion virkamiestä maakuntiin. Eli jos hallitus ei saa aikaiseksi työpaikkoja maakuntiin, niitä siirretään sinne Helsingistä. Joko sinä muuten tiedät, minne sinun perheesi on päätetty hajasijoittaa?

Jan Vapaavuori
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja