Puheet

Eurokoodien käyttöönotto-seminaari, Espoo

Arvoisat kuulijat

Yhtenäisenä Eurooppa on kilpailukykyisempi

Rakennus- ja kiinteistöala on yksi merkittävimmistä toimialoista Euroopassa. Se tuottaa noin 15 % bruttokansantuotteesta ja yli 40 % teollisuustuotannosta. Rakentaminen on kuitenkin ollut voimak-kaasti sidoksissa paikallisiin perinteisiin ja olosuhteisiin, mikä on vaikeuttanut mittakaavaetujen saavuttamista ja uusien teknologioiden läpilyömistä. Rakennusalalta puuttuvat IT-alan kaltaiset maailmanmarkkinoiden menestystarinat.

Euroopan Unionin tavoitteena on luoda yhteiset sisämarkkinat ja parantaa siten Eurooppalaisen te-ollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Kasvu on suurinta Aasiassa, Venäjällä ja vielä ke-hittyvissä maissa. Pärjätäkseen kasvavilla markkinoilla tarvitsemme paitsi teknisesti ja taloudelli-sesti kilpailukykyisiä tuotteita myös eurooppalaisten tavoitetasojen sekä suunnittelu- ja toteutusrat-kaisujen myymistä kehittyville talouksille.

Rakennusalalla tähän pyritään yhteisillä eurooppalaisilla standardeilla rakennustuotedirektiiviin pe-rustuen. Sen pohjalta laaditaan yhteisiä tuote-, testaus-, toteutus- ja laskentastandardeja. Eurokoodit ovat osa tätä järjestelmää mutta samalla ne ovat osa paljon laajempaa rakentamisen sektorin teknistä dokumentaatiota.

Eurokoodeja ei tulla käyttämään pelkästään kolmessa kymmenessä Euroopan talousalueen maassa. Englannin, Ranskan, Espanjan ja Portugalin siirtyessä käyttämään Eurooppalaisia standardeja seu-raavat myös monet niiden yhteydessä aikanaan olleet maat perässä. Näin eurokoodien käyttö alkaa vähitellen Afrikassa, monissa Aasian maissa sekä EU:n hakijamaissa. EU puhuu eurokoodien puo-lesta myös Kiinassa sekä Etelä-Amerikassa.

Odotettavissa on, että eurokoodien mukainen suunnittelu hyväksytään myös Venäjällä. Toistaiseksi Venäjän myönteinen taloudellinen kehitys on merkinnyt myös rakennustuotteiden lisääntyvää vien-tiä.

Eurooppalaiset standardit ovat keskeinen keino yhteisten sisämarkkinoiden luomisessa. Niiden avulla pystytään vahvistamaan Eurooppalaisen rakennusteollisuuden kilpailukykyä sekä kotimark-kinoilla että maailmalla. Tämän vuoksi on myös selvää, että paluuta kansallisiin markkinoihin ei ole.

Suomen rakennus- ja kiinteistöalan tehokkuus ja kilpailukyky paranee

Kilpailumahdollisuuksien laajentuminen ja lisääntyminen pakottaa yritykset tuomaan markkinoille parempia ja halvempia tuotteita tai palveluita. Rakennusten tuotantokustannuksiin tämän kilpailun pitäisi vaikuttaa alentavasti. Esim. jossakin maassa olevia resurssien pullonkauloja voidaan poistaa käyttämällä toisen maan vapaita resursseja. Suunnittelija voi suunnitella helpommin projektin toi-seen maahan, kun tietää, että kotimaassa käytetyt menetelmät ovat käypiä myös toisessa maassa. Sähköinen tiedonsiirto mahdollistaa suunnitelmien siirron hyvinkin kaukaa.

Jo 1990-luvulla valmistuneet eurokoodien esistandardit ovat vaikuttaneet myönteisesti vientiin. Esi-merkkinä mainittakoon Suomesta toimitettu Heathrowin lentokentän viides terminaali. Suomalaiset siltasuunnittelijat taas tarkistavat siltasuunnitelmia Intiassa eurokoodien mukaan. Toisaalta intialai-set suunnittelijat ovat suunnitelleet merkittävän osan uuden ydinvoimalan rakenteista. Toimiva kil-pailu tuo rakennusalan asiakkaille laadukkaat tuotteet ja palvelut kustannustehokkaasti.

Eurokoodit avaavat mahdollisuuksia monille kehittyneille tietokoneohjelmille. Luohan yli 500 mil-joonan ihmisen markkina-alue potentiaalia aivan toisenlaiseen tuotekehitykseen ohjelmistopuolella kuin Suomen 5 miljoonan ihmisen markkina-alue. Kehittyneet ohjelmistot tarjoavat mahdollisuuk-sia myös suunnittelun ja koko rakentamisen tuottavuuden nostamiseen.

Suomi on suhteellisesti ottaen erittäin suuri rakennustuotteiden viejä. Vientimme arvo lähentelee kuutta miljardia euroa vuodessa. Siksi meille on tärkeää, että sisämarkkinat toimivat. Työ raken-nustuotteiden sisämarkkinoiden luomiseksi on kestänyt pitkään ja jatkuu tiiviinä. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia ohjelman mukaisista standardeista on valmiina. On koko rakennusalan etu, että osal-listumme aktiivisesti tähän kehitystyöhön.

Eurokoodien standardisointityö on jakautunut Rakennustuoteteollisuuden, Metsäteollisuuden, Me-talliteollisuuden ja Tiehallinnon kesken. Tämä antaa helposti kuvan, että standardisointi on vain ra-kennustuoteteollisuuden asia. Standardisointityöhön voivat kuitenkin osallistua kaikki halukkaat. Rakennustuotevalmistajien lisäksi myös suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, rakennuttajien ja tutki-joiden mukanaolo on tärkeää.

Standardeihin kirjataan tämän hetkinen tunnettu tieto. Mutta uusi tieto luo tarvetta uudistaa standar-deja. Näihin liittyvä tutkimustoiminta tulisi tehdä mahdollisimman paljon eurooppalaisessa yhteis-toiminnassa. Me suomalaiset voimme tutkimuksessa keskittyä siihen, jossa olemme hyviä ja lisäksi meidän tulee huolehtia siitä, että suomalaiset olosuhteet huomioidaan. Yhteisen eurooppalaisen jär-jestelmän johdosta hyödymme muiden tekemästä tutkimuksesta. Näin eri maissa tehty tutkimus saadaan nykyistä paremmin hyödyntämään koko Euroopan rakentamisen sektoria.

Rakennusten terveellisyys ja turvallisuus varmistetaan

EU:n sisämarkkinoiden periaatteisiin kuuluu, että viranomaiset antavat keskeiset terveellisyys- ja turvallisuusvaatimukset sekä rakentamisen tehokkaan energian käytön vaatimukset. Kansallisen päätöksenteon avulla voidaan tulevaisuudessakin varmistaa, että rakennukset ovat suomalaisille käyttäjille sopivia, terveellisiä ja turvallisia ja Suomen olosuhteissa toimivia. Suomalaisia rakenta-mismääräyksiä tullaan siis tarvitsemaan vielä jatkossakin. Sen sijaan niitä täydentävää yksityiskoh-taista teknistä ohjeistusta on mahdollista korvata eurooppalaisilla standardeilla sitä mukaa kun niitä valmistuu.

Suomessa ei rakentamisessa ole samanlaista perinnettä käyttää standardeja kuten monissa muissa Euroopan maissa. Eurokoodit näyttävät tässä esimerkkiä kehitykselle. Suunnittelijat ovat Suomessa käyttäneet paljon yhteisesti sovittuja ohjeita standardien puuttuessa. Myös tästä yhdistystasolla to-teutetusta ohjeistuksesta voidaan luopua sitä mukaa kun standardit kehittyvät. Näin standardien asema korostuu ja standardisointitoimialayhteisöjen vastuu kasvaa.

Toisaalta kaikki Eurooppalaiset rakennustavat ja -tarpeet kattavat standardit ovat usein hyvin vai-keaselkoisia ja sisältävät Suomen kannalta epäolennaisia asioita. On tärkeää, että suomalaiset toimi-jat laativat opastusta ja tarjoavat koulutusta standardien käyttöön. Olemme halunneet ympäristömi-nisteriössä pitää kiirettä kansallisten liitteiden valmistelussa ja voimaansaattamisessa, jotta suoma-laiset suunnittelijat sekä tuotevalmistajat voivat saada kokemusta ja itse asiassa samalla kilpailuetua toisten maiden suunnittelijoihin ja toimijoihin nähden.

Kilpailua ei pidä pelätä, vaan siihen on varauduttava. Tärkeätä on, että tuotavat tuotteet toimivat ja kestävät olosuhteissamme. Siksi säädöksien ja vaatimustason kehittäminen eurooppalaisen systee-mien pohjalta on saatava aikaan, niin että voimme olla varmoja siitä että niin muualta Euroopasta kuin sen ulkopuoleltakin tuotavat tuotteet sopivat Suomeen.

Johtopäätöksenä tästä voitaneen jo sanoa, että meidän tulee olla aktiivisia eurooppalaisessa standar-disointityössä ja vaikuttamassa siihen, että suomalaiset olosuhteet on huomioitu standardeissa.

Eurokoodit antavat esimerkin siitä, miten standardeja voidaan hyödyntää. Jatkossa harkitaan voi-daanko ja missä määrin tällaista lähestymistapaa soveltaa myös muilla aloilla.

Hyvät kuulijat,

Haastan teidät ottamaan eurokoodien tuomat mahdollisuudet vastaan. Se vaatii eri osapuolilta mo-nenlaista aktiviteettia ja kouluttautumista. Eurokoodien help desk -yhteisö, joka toimii tämän tilai-suuden järjestäjänä, on mainio osoitus viranomaisten ja standardisointiyhteisöjen hyvästä yhteis-työstä ja tavasta välittää ajantasaista informaatiota. Haluankin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kaikkia tähän työhön osallistuneita.

Näillä sanoilla toivotan teille antoisaa seminaaria.