Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori pitää Euroopan komission ehdottamaa 40 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 kunnianhimoisena.
– Tänään julkaistu tavoite on toki vaativa, mutta samalla myös väistämätön – etenkin kun otetaan huomioon vuodelle 2050 asetettu 80 prosentin päästövähennystavoite. Ilmastonmuutoksen hillinnässä tarvitaan ennakoivuutta ja keskustelut keinoista on hyvä aloittaa nyt, sillä vuosi 2030 on jo varsin lähellä, arvioi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ensikommenteissaan komission esitystä.
– Haasteista huolimatta kunnianhimoinen tavoite toisaalta vahvistaa Suomen cleantech-teollisuuden edistämismahdollisuuksia, hän toteaa.
Vapaavuoren mukaan tulevien energialinjausten käsittelyssä pitää tarkastella laajasti myös esityksen kilpailukykyvaikutuksia teollisuudelle. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle, jossa on paljon energia-intensiivistä teollisuutta.
– On syytä muistaa, että elämme nyt eri maailmassa kuin vuonna 2007, jolloin sovittiin EU:n 2020-tavoitteista. Euroopan talous ei ole enää niin vahvoissa kantimissa kuin silloin oletettiin, ja teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Myös kansallisesti on keskusteltava, miten näitä vaikutuksia voidaan tulevaisuudessa kompensoida, Vapaavuori toteaa.
Vapaavuoren mukaan myönteistä komission esityksessä on linjaus vain yhdestä sitovammasta vähennystavoitteesta. Tästä huolimatta Suomi jatkaa vahvasti myös uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä.
– Komission esitys 2030-kehyksiksi vastaa pitkälti Suomen tavoitteita: pääpaino on kasvihuonekaasuvähennyksessä, ja jäsenmaille annetaan aiempaa enemmän joustavuutta valita keinot tavoitteen saavuttamiseksi.
– Järjestelmä myös tukisi markkinaehtoisia ratkaisuja aiempaa paremmin, kun päällekkäisiä ohjauskeinoja karsitaan. Näin meillä on edellytykset saavuttaa uudet tavoitteet kustannustehokkaasti. Lisäksi uusi ratkaisu antaa mahdollisuudet markkinaehtoisen päästökaupan kehittämisen edistämiseen, Vapaavuori kommentoi.
Komissio julkaisi 22.1.2014 ehdotuksensa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiksi vuonna 2030. Niiden keskeisinä tavoitteina on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, turvata energiansaanti, luoda varmuutta investoinneille sekä tukea kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista huipputeknologiaan perustuvan, kustannustehokkaan lähestymistavan avulla.
Esitykseen sisältyy 40 prosentin kasvihuonekaasupäästötavoite ja EU-tason 27 prosentin uusiutuvan energian tavoite. Energiatehokkuudelle mahdollisesti asetettaviin lisätavoitteisiin palataan kesällä 2014 tehtävän energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanotilanteen tarkastelun yhteydessä.
– Vaikka päästökauppasektorilla tähtäin on yhdessä sitovassa tavoitteessa, EU:n tasolla olisi hyvä myös huomioida kannusteet päästökaupan ulkopuolella olevalle liikennesektorille. Suomi on ollut etujoukoissa kehittämässä esimerkiksi tulevaisuuden biopolttoaineita ja tämä kehitys on syytä turvata, Vapaavuori sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö
Tiedote
