Hyvät valtuutetut,
Alkuvuodesta 2020 harva meistä, jos kukaan, osasi ennustaa, millaiseksi mennyt vuosi muodostui. Korona mullisti lähes kaikki toimintatapamme ja haastoi kaupunkia paitsi palvelutuotannossa myös monella kaupunkilaisille tärkeimmällä osa-alueella. Kulttuuri, tapahtumat ja ihmisten väliset kohtaamiset olivat lähes koko vuoden poissa pelistä. Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet voimalla kaupunkeihin ja erityisesti Helsinkiin, jossa toisaalta palveluvaltainen elinkeinorakenne sekä matkailu, kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat kärsineet rajoitus- ja sulkutoimenpiteistä eniten.
Työttömiksi jääneiden työnhakijoiden määrä kasvoi viime vuoden aikana lähes yhdeksällä tuhannella, ja pahimmillaan kokoaikaisesti lomautettuna oli toukokuussa 2020 27 000 helsinkiläistä. Etenkin nuorille työpaikan löytäminen oli koronan keskellä vaikeaa. Alle 25-vuotiaiden helsinkiläisten työttömien määrä on edelleen yli kaksinkertainen kriisiä edeltävään aikaan. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut 10 000:sta 20 000:een, kun tarkastelemme toukokuun 2020 ja toukokuun 2021 lukemia. Muun muassa nämä luvut kertovat karua tarinaa siitä, että korona on ollut ja on myös sosiaalinen ja taloudellinen kriisi, jonka hännät voivat aiheuttaa myös vakavia uusia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Koronan arvioitiin supistavan koko maamme taloutta jopa kymmenellä prosentilla vuoden 2020 aikana. Näin pahalta pudotukselta kuitenkin vältyttiin ja lopulta bruttokansantuote supistui ”vain” noin kolmella prosentilla. Faktaa kuitenkin on, että niin laajemmin julkisessa taloudessa kuin myös kuntataloudessa kaikkein haastavimmat vuodet ovat vielä edessäpäin, kun palveluvelkaa, oppimisvelkaa ja koronakriisin aiheuttamia muita lieveilmiöitä on ryhdyttävä korjaamaan – tilanteessa, jossa koko julkinen talous on vielä raskaammin velkaantunut kuin vielä muutama vuosi sitten uskalsimme edes pelätä.
Helsinki on selvinnyt akuutin, koronan aiheuttaman terveyskriisin hoidosta tähän asti hyvin, mutta edellä mainitsemani pandemian pitkät lonkerot ja niiden hoitaminen vaativat uudenlaista osaamista, kyvykkyyksiä sekä myös taloudellisia satsauksia. Olennaista on pyrkiä hahmottamaan tätä monialaista kriisiä ja sen eri ulottuvuuksia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Niin Helsingin kaupungin tilinpäätöksessä, kuin muuallakin kuntakentässä vuosi 2020 kääntyi vielä vuoden 2019 lopussa ennustetusta kuntatalouden ”konkurssivuodesta” voitolliseksi lähes kaikissa kunnissa. Kuntaliiton mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2020 tilinpäätösarviot kertovat, että kuntakentän yhteenlaskettu tulos oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Tähän vaikuttivat merkittävästi valtiolta saadut kertaluonteiset kompensaatiot koronapandemiasta aiheutuneisiin taloudellisiin menetyksiin.
Myös Helsinki teki kertaluontoisten kompensaatioien ansiosta ennakoitua huomattavasti paremman tuloksen. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi vain 9 miljoonaa euroa tappiolliseksi, huolimatta edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2020 oli 497 miljoonaa euroa, mikä oli 234 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Voimakkaasti kasvavalle kaupungille ylijäämäinen tulos on välttämättömyys ja investointitason ylläpitämisen perusedellytys.
Hyvät valtuutetut,
Vaikka korona on leimannut kaupungin toimintaa ja taloutta viimeiset puolitoista vuotta, on kaupunki saavuttanut kuluvalla strategikaudella myös paljon muuta – olemme rakentaneet maailman toimivinta kaupunkia ja tehneet sitä kovemmalla vauhdilla ja suuremmin volyymein kuin koskaan aikaisemmin.
Kaupungin palautumiskyvyssä koronasta merkittävä rooli on vastuullisen taloudenpidon jatkamisella. Talous on vain väline – ja mitä vahvemmalla pohjalla se on, sitä paremmin tätä välinettä voi käyttää erilaisen hyvän rakentamiseen.
Viimeisen neljän vuoden aikana olemme pystyneet muun muassa panostamaan aivan uudella tavalla kotien rakentamiseen uusille helsinkiläisille. Tämän valtuustokauden aikana olemme aloittaneet 27 000 asunnon rakentamisen ja 24 000 asuntoa on valmistunut. Vuoden 2017 lopussa asuntoja oli rakenteilla noin 7000. Vuoden 2018 loppuun mennessä rakenteilla olevien asuntojen määrä oli ylittänyt 10 000 asunnon rajan, eikä se ole tullut tuon rajan alle sen jälkeen.
Uusille asukkaille on rakennettu myös palveluita. Tällä strategiakaudella on aloitettu 11 koulun ja 12 päiväkodin uudis- tai korvaavan uudisrakennuksen rakentaminen ja 17 koulun perusparannushanketta. Kuvaava esimerkki on, että kaupunkiimme on rakentunut strategiakauden jokaisena vuonna keskimäärin 1100 uutta päiväkotipaikkaa, eli yhteensä 4400 uutta paikkaa kuluvalla strategiakaudella.
Soten puolella olemme investoineet uusiin, monialaisiin palvelukeskuksiin. Sama tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan sote-uudistuksen tavoitteeksi, mutta on onnistunut Helsingissä hyvin nykylainsäädännön pohjalta. Helsinki on yhdistänyt strategiakauden aikana palveluitaan laajasti terveys- ja sotepalveluita tarjoaviksi terveys- ja hyvinvointikeskuksiksi, perheitä palveleviksi perhekeskuksiksi sekä ikäihmisiä palveleviksi seniorikeskuksiksi. Avatut palvelukeskukset ovat laajempien aukioloaikojen keskuksia, hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.
Kaiken kaikkiaan viimeiset kaksi vuotta kaupungin investointitaso on noussut kumpanakin vuonna yli miljardiin euroon. Myös investointimäärärahojen käyttöaste on saatu nousuun, mikä kertoo organisaatiomme rytminmuutoksesta. Koko strategiakaudella investointimme nousevat 3,5 miljardin euron tasolle (3,475 mrd). Tämä on 57% enemmän kuin edeltävällä valtuustokaudella, jolloin kaupungin investoinnit asettuivat 2,2 miljardin euron tasolle. Vaikka olemme rakentaneet kaupunkiamme määrätietoisesti ja luoneet edellytyksiä kestävälle kasvulle merkittävästi kasvaneiden investointien kautta, on veroprosenttimme tänään alhaisempi kuin se oli vielä neljä vuotta sitten ja meillä on kaupunkina ja kaupunkilaista kohden vähemmän velkaa kuin strategiakauden alussa.
Kaupunki jää hyvässä kunnossa seuraaville tässä salissa istuville ja iskukykyisenä myös uusiin haasteisiin ja uhkiin vastaamiseksi.
Arvoisa valtuusto,
Haasteita valitettavasti edessäpäin onkin.
Ei ole itsestäänselvyys, että Helsingillä menee aina niin hyvin, kuin miten meillä nyt menee. Olemme nyt syöneet niitä hedelmiä, mitä aikaisemmat päätöksentekijät ovat meille säilöneet. Kuluvalla strategiakaudella päätetyt talousarviot ovat ylittäneet strategiassa yhdessä sovitun tavoitetason jo päätöshetkellä. Tämän seurauksena strategiatavoitteen mukaisesti laskettu toimintamenojen kasvu on ollut tavoitteita suurempaa. Strategiakauden aikana toimintamenomme ovat kasvaneet lähes 16% (15,8%), vaikka kaupunkistrategiassa sovitun mukaisesti sallittu kasvu olisi ollut 8,7 prosenttia. Yhdistettynä korkeaan investointitasoon ja niiden edellyttämään käyttötalousmenojen kasvuun, poliittiset pyrkimykset tämän tilinpäätöksen kertaluontoisen, suunniteltua paremman tuloksen kiihkeäksi käyttämiseksi taas uusiin avauksiin asettuu oikeaan kontekstiinsa.
Helsingillä on toki mahdollisuus suunnitella talouttaan hyvin erilaisista lähtökohdista kuin valtaosalla muuta kuntakenttää. Meillä ei puhuta sopeutuksista, palvelutason karsimisesta, investointien lykkäämisestä, YT-neuvotteluista, veronkorotuksista tai selviytymisstrategioista. Vaikka tilanteemme on monessa mielessä onnekas, ei ole omakaan etumme, jos Helsingin elämä erkaantuu liikaa muun maan ja jopa muiden suurten kaupunkien arkitodellisuudesta. Myös Helsingin on kannettava oma vastuunsa julkisen talouden kokonaisuudesta.
Helsingin haasteet ja talouteemme liittyvät kysymysmerkit ovat muuhun kuntakenttään nähden erilaisia – mutta meilläkin niitä on. Lisäksi emme ole mekään immuuneja ulkopuolelta rantautuville taloushaasteille.
Eduskunnan viimeistelyssä olevan sote-uudistuksen toteutuessa, kasvavien kaupunkien investointikyky tulee heikkenemään tulevina vuosina merkittävästi. Tämä on suuren mittaluokan ongelma paitsi koko kansantalouden kasvun rahoittamisen, mutta myös tärkeiden palveluiden saatavuuden turvaamisen näkökulmasta.
Arvoisat valtuutetut,
Se, miten maan pääkaupunki talouttaan hoitaa, ei ole lainkaan vähäpätöinen asia. Ei Helsingille itselleen, mutta ei myöskään Suomelle.
Tämän salin, lautakuntien ja ylipäänsä koko kaupungin omalla toiminnalla voimme lisätä luottamusta, ennustettavuutta ja vakautta. Helsinki kantaa vastuuta huolehtimalla talouden kestävyydestä ja kaupungin kokonaistuottavuuden parantamisesta myös pidemmällä aikavälillä. Erityisesti nyt koronakriisin hoidossa vakaa ja joustot mahdollistava talous on noussut jälleen uuteen arvoonsa. Uskon vahvasti, että tulevina vuosina Helsinki on myös entistä suuremmassa vastuussa koko maan suotuisasta kehityksestä.
Vuonna 2017 ryhdyimme rakentamaan maailman toimivinta kaupunkia. Monessa asiassa olemme onnistuneet, vaikka paljon jääkin vielä tekemistä. Koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta Helsinki on yhä kilpailukykyinen ja taloudeltaan vahva.
Tulevan valtuuston tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että näin on myös tulevina vuosina.
***
Avainlukuja 2020:
toimintamenot 4 662 milj. euroa
investoinnit yhteensä 1 047 milj. euroa
vuosikate 863 milj. euroa
investointien tulorahoitusprosentti 85 %
lainaa/per asukas 1 508 euroa
asuntoja valmistui 7 280
***
Kuva: Aleksi Poutanen
