Speeches

Kaupunginvaltuuston kauden viimeinen kokous 23.6.2021, pormestari Vapaavuoren puheenvuoro

Kaupunginvaltuuston kauden viimeinen kokous 23.6.2021, pormestari Vapaavuoren puheenvuoro

Hyvät valtuutetut,

Tämän valtuustokauden viimeinen valtuuston kokous on kääntymässä kohti loppuaan.

Meidän ainut tehtävämme viimeisen neljän vuoden aikana on ollut sama kuin mikä se on ollut jokaiselle valtuustolle ennen meitä – rakentaa parempaa kaupunkia helsinkiläisille, luoda tätä kautta edellytyksiä hyvälle elämälle ja puolustaa elämäntapaamme, arvojamme ja itse kaupunkia siinä vaikeassa maailmassa, jossa elämme.

Tämän tehtävän toteutuksessa meillä jokaisella on oma roolimme. Valtuusto on kaupunkiorganisaation ylin päätöksentekijä. Toimialojen ja kaupunginkanslian tehtävä on toteuttaa tavoitteet käytännössä. Molemmat ovat tehtävämme toteutumisen kannalta välttämättömiä osia kokonaisuudessa.

Luomassamme järjestelmässä vain ja ainoastaan pormestari edustaa näitä molempia – poliittista päätösvaltaa ja käytännönläheistä toimeenpanovaltaa. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että pormestarin työ on lähempänä suuren yrityksen toimitusjohtajan operatiivista työtä kuin poliittisen valtioneuvoston jäsenen arkea. Onnistumisen määritelmä noudattaa kuitenkin poliittista eikä yrityslogiikkaa: jokainen voi määritellä sen tavallaan, eikä siitä vallitse edes keskeisimpien päättäjien kesken yhteisymmärrystä. Jo tämä järjestelmän ominaispiirre aiheuttaa luonnostaan ristivetoa niin kaupungin poliittisten päättäjien kuin päättäjien ja virkakunnan välille. Systeemi aiheuttaa itsessään kitkaa, mitä sen julkinen luonne väistämättä voimistaa.

Olen viimeisen neljän vuoden aikana tavannut kymmenien kaupunkien pormestareita ympäri maailmaa. Emme ole keskustelleet poliittisista asetelmista juuri koskaan, emme edes vaalien aikaan. Useimmista kollegoistani en edes tiedä mitä puoluekantaa he edustavat. Sen sijaan keskustelimme siitä, miten asunnottomuus voidaan ratkaista, miltä tulevaisuuden liikenneinfra näyttää, miten voimme konkreettisesti vähentää päästöjä tai tarjota parempia palveluita kaupunkilaisille digitalisaation avulla – miten kaupunki tulee organisoida, minkälaisia kyvykkyyksiä tarvitsemme tai millaisilla prosesseilla pääsemme parhaiten eteenpäin.

Maailman pormestareita puhuttavat koronakriisin lisäksi globaalit transformaatiot, jotka yhdistävät meitä kaikkia – ilmastonmuutos, digitalisaatio, ikääntyminen, segregaatio. Ratkaisuissa korostuu paitsi kasvava globalisaatio ja keskinäisriippuvuus, myös erityisesti kaupunkiorganisaatioiden oman osaamisen ja johtamisen parantaminen, jotta kaupungit olisivat entistä valmiimpia vastaamaan edellä mainittuihin suuriin mullistuksiin.

Koin alusta alkaen, että yksi pormestarin tärkeimmistä tehtävistä – ellei tärkein – on keskeisen virkakunnan mahdollisimman hyvän onnistumisen tukeminen. Jos organisaatio onnistuu käytännön työssään, asukkaamme ovat tämän suoria edunsaajia. Maailman toimivin kaupunki joko toteutuu tai jää toteutumatta arjessa – toimialojen jokapäiväisen työn seurauksena. Miellän vahvasti, että viimeiset neljä vuotta ovat olleet ennen kaikkea joukkuepeliä, jossa minun roolini on ollut haastaa organisaatiotamme entistä parempiin suorituksiin. Matkan varrelle on varmasti osunut niin onnistumisia kuin epäonnistumisia.

Olen kohdistanut suuren osan energiastani siihen, että kaupungin toimintakulttuuri muuttuu modernimmaksi ja myös esimiehet saavat tukea johtamistyölleen. Kaikki viime vuosien johtamisen kehittymistä ja henkilöstön hyvinvointia mittaroivat tutkimukset osoittavat, että tässä työssä olemme ottaneet isoja edistysaskelia ja onnistuneet. Kaupunkia johdetaan paremmin ja henkilöstö voi paremmin kuin vielä neljä vuotta sitten. Kaikki mikä lukee lehdessä, ei aina ole totta. On kuitenkin syytä muistaa, että olemme vasta kehittämisen alkupolulla.

Vi kan glädja oss över goda resultat, i synnerhet då vi tänker på utgångsläget för denna period. Vi hade just gått över till sektormodellen och ledarskapet hade omorganiserats. Förankringen av den nya organisationen hade precis börjat. Den första borgmästarperioden gick åt till att verkställa den enorma reformen, på gott och ont.

Jokainen, joka on joskus johtanut mitään ymmärtää varmasti, että miltei 40 000 hengen organisaatiossa muutoksen toimeenpano on valtava haaste. On merkittävä onnistuminen, että tämä pystyttiin toteuttamaan samalla, kun teimme eläväksi ehkä kaupungin historian kunnianhimoisinta strategiaa ja selviydyimme kuitenkin ainakin toistaiseksi suhteellisesti vähin vaurioin koronakriisistä.

Myös minä innostuin ja sain motivaatiota yhteisen strategiamme toteuttamisesta ja työstä päivä päivältä paremman, maailman toimivimman kaupungin eteen. Kaupunkistrategiamme osoittautui matkan varrella hyväksi ja toimivaksi – sen visio ja arvot eivät kärsineet edes toimintaympäristön muuttuessa rajusti koronan myötä. Itse asiassa jopa päinvastoin. Koronakriisi teki maailman toimivimmasta kaupungista kansainvälisestikin kiinnostavan asian.

Strategia ohjasi toimintaa ja auttoi priorisoinneissa. Tuskin monessakaan kaupungissa on saavutettu niin laaja tietoisuus ja ymmärrys yhteisestä tavoitteesta. Onnistuminen tässäkin kuuluu toimialoille ja osastoille – jokaiselle kaupungin työntekijälle, joka otti strategian omakseen ja ryhtyi toimeenpanemaan sitä työssään. Toimivuus on asia, joka kosketti jokaista. Uskon vahvasti, että voimaantunut henkilökunta ja dynaaminen toimintakulttuuri ovat kaikenlaisia strategioita ja linjanvetoja merkittävämpi tekijä kaupungin onnistumisessa.

Oli kunnia toimia Helsingin ensimmäisenä pormestarina. Tätä ennen olin toiminut valtuutettuna – noin sata vuotta. En silti syvällisesti ymmärtänyt ja mieltänyt, mitä pormestarin pesti oikeasti vaatii. Ihan selvää oli kuitenkin – ainakin minulle – se, ettei minua ensisijaisesti valittu miellyttämään kaupunginvaltuustoa, vaan tekemään töitä kaupunkilaisten eteen.

Vaikka minulla on ollut kanssanne erimielisyytemme, sanoisin kuitenkin, että pääosin olemme onnistuneet yhdessä tekemällä. Vaikka media haluaa dramatisoida erimielisyyksiä, eivätkä siihen ole syyttömiä kaikki meistä valtuutetuistakaan, pääosa työstä on kuitenkin arkista puurtamista käytännönläheisten kysymysten äärellä ja erilaisten kompromissien etsimistä. Enemmistö eteemme tulleista kysymyksistä eivät ole puoluepoliittisia luonteeltaan.

Meidän kaupungeissa vetovastuussa olevien päättäjien pitää säännöllisesti pysähtyä pohtimaan, teemmekö oikeita asioita ja keskitymmekö olennaisimpaan. Päätösten toimeenpanokyky lopulta ratkaisee, vaikka niistä ei samanlaisia otsikoita irtoakaan kuin uusista poliittisista avauksista.

Olemme ottaneet isoja harppauksia eteenpäin monella rintamalla. Helsinki on nyt palveluhenkisempi, modernimpi, ketterämpi, kansainvälisempi ja valmiimpi moniin meitä ulkoapäin haastaviin megatrendeihin. Uskon, että jätämme Helsingin tuleville päätöksentekijöille parempana kuin sen itse saimme.

I framtiden står vi inför enorma utmaningar, som kräver beslutsamhet samt att man driver helsingforsarnas sak. Politik på nationell nivå ska inte få plats i fullmäktige – vi är här för helsingforsarnas bästa.

Oma vastuuni helsinkiläisille päättyy ainakin toistaiseksi osaltani pormestaripestin päättyessä. Suuri osa teistä jatkaa yhdessä uusien valtuutettujen kanssa. Instituutiot ovat vahvempia kuin ihmiset. Silti yksittäisenkin ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa ei saa aliarvioida. Helsingin johtamisen kuuluukin olla vaikeaa – jos se olisi helppoa, kuka tahansa voisi sitä tehdä. Niiden tehtävä, jotka kulloinkin on valittu tätä työtä tekemään – heidän velvollisuutensa on pitää kunnianhimon taso riittävän korkealla, vaikka se lisää vaikeuskerrointa entisestään.

Kiitän osaltani kaikkia menneestä valtuustokaudesta.

Uskon, että voimme olla ylpeitä siitä mitä saimme aikaan.

Toivon, että uudet päätöksentekijät pitävät hyvää huolta rakkaasta Helsingistä.

Kuva: Jussi Hellsten