Blogi Yleistä

Ei tässä mitään aukkoja veropohjaan olla repimässä

Paavo Arhinmäki lausui tänään Helsingin Sanomissa: ”Pikemminkin pitäisi tukkia verotuksen reikiä, eikä repiä niitä vielä entistä enemmän auki”. Kommentti oli HS:n mukaan vastaus omaan eiliseen haastatteluuni samassa lehdessä, jonka mukaan ”Vapaavuori ilmoitti kannattavansa kevennettyä osinkoverotusta pörssin niin sanotulla kasvulistalla noteeratuille yrityksille”.

Ei tässä mitään reikiä olla repimässä. Ei suinkaan.

Verojärjestelmämme kohtelee (pörssiin) listattuja ja listaamattomia yhtiöitä osinkoverotuksen osalta eri tavalla. Se ei ole mikään aukko eikä reikä, vaan osa yritysverojärjestelmäämme.

Suomessa on tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 322.000 yritystä. NASDAQ OMX Helsinki-listalla näistä on noteerattuna 122 yhtiötä. Sen lisäksi First North -listalla (HS:n jutussa tarkoitettu lista) on kolme yhtiötä. Kyse on näiden kolmen sekä mahdollisesti muutama uuden First North -listalle tulevan yhtiön verokohtelusta eli siitä, sovelletaanko niihin listattujen tai listaamattomien yhtiöiden verokohtelua. Eli siitä kuuluvatko ne samaan ryhmään 122 pörssilistatun yhtiön vai kaikkien muiden ns. listaamattomien yhtiöiden kanssa.

Esittämäni mallin, jota tosin hallituskin on puoliväliriihessään linjannut selvittävänsä, perimmäisenä tarkoituksena on listautumiskynnyksen alentaminen. Ajatuksena on siis parantaa yritysten kannustimia saada kasvulleen rahoitusta sekä madaltaa kotimaisten sijoittajien sijoittamiskynnystä kasvuyrityksiin. Nämä ovat hyviä tavoitteita, joita en ole nähnyt kenenkään vastustavan.

Pienten ja keskisuurten yritysten listautumisen kannalta First North (ns. monenkeskinen markkinapaikka) on velvoitteiltaan perinteistä pörssiä keveämmin säännelty. Niihin ei siten kaikilta osin sovelleta perinteisiin pörssiyhtiöihin nähden samoja säännöksiä. Luontevaa voisi olla sekin, että ne myös osinkoverotuksen osalta rinnastettaisiin listaamattomiin yrityksiin, eikä perinteisiin pörssin päälistalla oleviin yrityksiin.

Pörssimme on pitkään ollut varsin aneemisessa tilassa. Uusia listattuja yrityksiä ei juuri ole ollut. Tämä nähdään yleisesti ongelmana. Yksi keino saada pörssiin eloa olisi lisätä mainitun First Noth -listan houkuttelevuutta. Ruotsissa tällä listalla muuten on noin sata yhtiötä, ja Suomessa siis kolme.

Kyse on pragmaattisesta ehdotuksesta, jonka tarkoitus on elävöittää pörssiä, madaltaa listautumiskynnystä ja parantaa kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Uudistuksen fiskaaliset vaikutukset ovat täysin marginaalisia ja koskevat parhaimmillaankin vain muutamia yrityksiä.

Se, että joku tässä repisi entistä enemmän auki yhtään mitään, on ihan huuhaata.

Vastaa