Helsingin Sanomat paljasti näyttävästi erään Helsingin Hitas-järjestelmään liittyvän heikkouden. Kohtuuhintaiseksi tarkoitetusta omistusasumisesta oli muutamissa tapauksissa tullut vapaarahoitteista vuokra-asuntosijoittamista, kun muutamat tahot olivat hankkineet useita Hitas-asuntoja ja panneet ne vuokralle. Minua paljastus ei yllättänyt laisinkaan. Tai kyllä se silti yllätti – ilmiö on ollut tiedossa jo pitkään ja siksi on hämmentävää, ettei siihen ole puututtu. Josko nyt puututtaisiin?
Vaikka järjestely sinänsä on laillinen, on selvästi yleisen oikeudentajun vastaista, että jotkut hankkivat useita tuettuja omistusasuntoja ja panevat ne vuokralle. Yhtälö on tietty sinänsä kiehtova: ostaa säänneltyyn hintaan, mutta vuokrata edelleen markkinahintaan.
Tavallaan HS esitti vain lieveilmiön huipentuman. Yleisen oikeustajun vastaista on sekin, että pistää Hitas-asunnon vuokralle, vaikka niitä olisi omistuksessa vain yksi. Ei näin ollut tarkoitettu! Tällaisia tapauksia on varmasti runsaasti. Joihinkin niistä liittyy hyvin perusteltuja erityispiirteitä, kuten vaikkapa ulkomainen työkomennus, mutta ei läheskään kaikkiin.
Kaikkeen sääntelyyn liittyy aina ongelmia. Aina on myös niitä, jotka sinänsä laillisesti osaavat käyttää erilaisia sääntelyjärjestelmiä niiden perustarkoituksen vastaisesti hyväkseen. Silti sääntely on toisinaan paikallaan. Ei toki minkälainen sääntely tahansa. Olennaista on aina arvioida järjestelmän edut ja haitat sekä punnita niitä keskenään. Ja ennen kaikkea: puuttua ongelmiin ja korjata niitä.
Helsingin asuntomarkkina on niin pulmallinen ja monisyinen, että Hitas puutteineenkin puolustaa paikkaansa. Tuodessaan hieman helpotusta asumisen kohtuuhintaisuuteen, sen edut ovat haittoja suuremmat. Järjestelmän on kuitenkin oltava yleisesti hyväksytty, legitiimi. Siksi sen väärinkäytöksiin pitää tarmokkaasti puuttua. Puuttuessaan lepsusti, jos lainkaan järjestelmän heikkouksiin, sen puolustajat tekevät itse asiassa karhunpalveluksen koko asialle.
Hitas-järjestelmässä on muitakin vajavaisuuksia. Kyllä niihinkin puuttua voi, jos vain on tahtoa – ja taitoa.
