(10 teesiä yhdyskuntarakenteista, osa 2/10)
Mitä hajanaisempi yhdyskuntarakenne on, sitä pidemmät ovat keskimääräiset etäisyydet. Sitä suurempi on myös liikkumisen tarve ja luonnollisesti myös liikenne. Koska joukkoliikenne jo määritelmänomaisesti vaatii joukkoja, sen edellytykset kaiken lisäksi heikkenevät hajautuneessa rakenteessa. Lopputuloksena on lisääntyvää henkilöautoriippuvuutta, kansantaloudellisia aikatappioita, ruuhkia ja päästöjä.
Eheässä yhdyskuntarakenteessa keskimääräiset etäisyydet ovat lyhyempiä. Tämän seurauksena liikkumisen tarve on pienempää ja siksi myös liikenne vähäisempää. Eheässä rakenteessa iso osa matkoista voidaan tehdä kävellen ja pyörällä, mikä on paitsi ympäristöystävällistä, myös kansanterveydellisesti suotavaa. Kaiken lisäksi eheä rakenne luo jo itsessään hyvät edellytykset kustannustehokkaalle ja toimivalle joukkoliikenteelle.
Rajallista maata käytetään kiinteämmässä rakenteessa hajanaista mallia säästeliäämmin. Luontoa tuhotaan mahdollisimman vähän, mikä mahdollistaa isompien luonnontilaisten alueiden säilymisen ja yhtenäisempien virkistysalueiden kehittämisen. Eheä on siksi mitä suurimmassa määrin myös luonnonläheinen.
Kiinteä rakenne on myös taloudellisempi parantaessaan niin kunnallisteknisten kuin vaikkapa päiväkoti- ja peruskouluverkostojen hyötysuhdetta. Vaikka hajarakentamisen suosiminen saattaakin olla kunnille houkuttelevaa, koska siitä kunnan maksettavaksi aiheutuvat kustannukset muodostuvat vasta pitemmällä aikavälillä infran rakentamisen ja palvelujen järjestämisen kynnyksen ylittymisen jälkeen, pitkällä aikavälillä eheyttävä ja täydentävä rakentaminen on myös kuntatalouden kannalta huomattavasti halvempaa kuin hajarakentaminen. Tämä koskee kaikkia kuntia niiden sijainnista tai olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta riippumatta.
