Yleistä

Biomassan käyttöä ei tule vaarantaa, Maaseudun Tulevaisuus

Kirjoittajat:

Jan Vapaavuori, elinkeinoministeri, Suomi

Anna-Karin Hatt, IT- ja energiaministeri, Ruotsi

Niki Berlakovich, maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeri, Itävalta

Euroopan unionin ilmasto- ja energiapakettiin sisältyvällä sitovalla lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että EU saavuttaa vuodelle 2020 asetetut kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet. Pakettiin sisältyy se, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on saavutettava uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteensa. Uusiutuva energia on merkittävässä asemassa myös, kun EU:ssa siirrytään kohti vähähiilistä taloutta ja käsitellään fossiilisten polttoaineiden tuontiriippuvuuteen liittyviä kysymyksiä.

Yksi määrältään runsaimmista ja taloudellisesti kannattavimmista tulevaisuuden uusiutuvista energialähteistä on biomassa. Komissio toteaa Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 ‑tiedonannossaan, että hiilestä irtautumista vuoteen 2050 mennessä koskeva EU:n tavoite edellyttää suuria määriä biomassaa lämmitykseen, sähköntuotantoon ja liikenteeseen. On myös selvää, että vuodelle 2020 asetettuja uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman biomassaa. Arvioiden mukaan yli puolet uusiutuvan energian käytön lisäämisestä vuoteen 2020 mennessä perustuu kiinteän biomassan käyttöön. EU:n tulevan, vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa uusiutuvan energian, etenkin kiinteän biomassan, käytön jatkaminen ja lisääminen on välttämätöntä.

Euroopan komissio on tänä vuonna arvioinut jäsenvaltioiden edistymistä vuodelle 2020 asetettujen uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Edustamillamme valtioilla – Ruotsilla, Suomella ja Itävallalla – on hyvin korkeat uusiutuvan energian käyttöä koskevat prosenttimääräiset tavoitteet: vastaavat osuudet ovat 49, 38 ja 34 prosenttia. Olemme tehneet paljon töitä uusiutuvan energian käytön edistämiseksi valtioissamme ja olemme ylittäneet välitavoitteemme usealla prosenttiyksiköllä. Menestyksekkään työmme taustalla on muun muassa vihreä ja kasvava metsäbiomassa. Metsäbiomassan käyttö ja käytön lisääminen edelleen on edellyttänyt ja edellyttää investointeja, jotka energiajärjestelmän kohdalla tehdään vuosikymmeniksi.

Bioenergian lisääntyvä käyttö on herättänyt keskustelua sen kestävyydestä. Bioenergian kestävyys on meille äärimmäisen tärkeää. Asiaan on puututtava siten, että selvitetään kestävyyteen liittyviä todellisia ongelmia ja varmistetaan kestävyys ilman tahattomia kielteisiä seurauksia. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta energiantuotannossa käytettävän kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Ehdotusta koskevat kuulemiset komission ja jäsenvaltioiden välillä ovat tuoneet esiin huolenaiheita monissa jäsenvaltioissa – myös omissa valtioissamme –, joissa käytetään merkittäviä määriä metsäbiomassaa energiantuotantoon.

Haluamme tuoda esiin seuraavat keskeiset seikat:

1. Bioenergian kestävyyttä koskevilla mahdollisilla uusilla säädöksillä on edistettävä todellisten ongelmien ratkaisemista.

Metsätaloutta koskevien kansallisten säännösten sekä kansallisten ja EU:n ympäristösäännösten mukainen eurooppalainen metsätalous on kestävää, myös Euroopan energiapolitiikan näkökulmasta. Todellisena haasteena on varmistaa, että tuonnin kestävyys on yhtä korkeatasoista ja että ainutlaatuisia ja uhanalaisia ympäristöjä suojellaan.

2. On tärkeää varmistaa, että mahdollisilla uusilla säädöksillä ei aseteta uusia esteitä bioenergiamarkkinoiden kehitykselle.

Jos uusia säädöksiä ei laadita asianmukaisesti, ne voivat asettaa kauaskantoisia ja merkittäviä hallinnollisia rasitteita jo kestävän biomassan käytölle energiantuotannossa. Tällä voi olla vakavia seurauksia kiinteän biomassan käytön lisäämiselle energiantuotannossa ja EU:n ilmasto- ja energiapaketissa asetettujen tavoitteiden ja EU:n muiden ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiselle.

3. Metsäbiomassan kestävyyttä on tarkasteltava järjestelmällisemmin, sillä ei ole mielekästä laatia erityisiä säädöksiä vain yhtä käyttötarkoitusta varten.

On tärkeää käsittää, että puuta ei kasvateta vain yhtä käyttötarkoitusta varten. Todellisuudessa puusta saadaan monenlaisia tuotteita eri käyttötarkoituksiin: puun alaosa päätyy sahalle, keskiosasta valmistetaan puumassaa, ja ainoastaan puun latvus ja oksat, mikäli ne otetaan talteen, käytetään yksinomaan bioenergian tuotantoon. Metsäbioenergian tuotanto Ruotsissa, Suomessa ja Itävallassa sekä monissa muissa Euroopan maissa on näin ollen yleensä toimintaa, joka perustuu metsäteollisuudessa ja metsätalousalalla syntyvän jätteen käyttöön. Ei ole yksinkertaisesti järkevää laatia erityistä säädöstä energiantuotannossa käytettävää metsäbiomassaa varten.

Euroopan metsät voivat olla ja niiden on oltava yhä merkittävämmässä asemassa EU:n kilpailukyvyn sekä ilmasto- ja energiapolitiikkojen yhteydessä. EU:ssa kestävästi tuotettu metsäbiomassa on jo nyt saatavilla oleva vaihtoehto, jonka avulla voidaan vaiheittain lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä. Tämän tärkeän uusiutuvan energialähteen kehitystä ja kilpailukykyä ei pidä vaarantaa.

Vastaa