Blogi Yleistä

Asumisen verotus puhuttaa

Asumisen verotus puhututtaa enemmän tai vähemmän aina. Viime aikoina se on puhututtanut tavallista enemmän. Erityistä peistä on taitettu asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta ja oman asunnon myyntivoittoverovapaudesta. Hyvä on muuten huomata, että sen paremmin alivaltiosihteeri Martti Hetemäki kuin hänen johtamansa asiantuntijatyöryhmä eivät ottaneet näihin mitään kantaa.

Korkojen verovähennysoikeus suosii omistusasumista. Näin lienee aikanaan järjestelmää käyttöönotettaessa ajateltukin. Suomi on nuori kansakunta, jossa oman asunnon hankinta on keskeinen osa kansakunnan vaurastumista ja ihmisten elintason parantamista. Samalla on tuettu yleisesti hyväksyttyä tavoitetta eli asumisväljyyden kasvua. Eivätkä suomalaisten asumismenot vähennyksen jälkeenkin ainakaan alhaisia ole.

OECD on useaan otteeseen arvostellut järjestelmää todeten mm. että vähennysoikeus nostaa asuntojen hintoja. Tämä pitää jossakin määrin paikkaansa. Toisaalta kaikki tuet, jotka vahvistavat kysyntää tuppaavat nostamaan hintoja. Samalla tavoin asumistuesta iso osa valuu vuokrien korotuksiin.

Verovähennysoikeuden merkitys niin asuntovelallisille kuin valtion kirstunvalvojalle riippuu olennaisesti kulloisestakin korkotasosta. Mitä korkeammat korot, sitä enemmän verotuloja menetetään, mutta toisaalta sitä kipeämmin asuntovelkaiset apua tarvitsevatkin. Kyse ei ole pienistä määristä: noin 700.000 suomalaista perhettä hyötyy vähennysoikeudesta.

Oman asunnonhan saa kahden vuoden asumisen jälkeen myydä ilman, että mahdollisesta voitosta joutuu maksamaan myyntivoittoveroa. Selvää lienee, että tämäkin vaikuttaa yleistä asuntojen hintatasoa nostavasti. Toisaalta jo yleinen oikeustaju edellyttää, ettei omassa asunnossa asumista ja sinä aikana mahdollisesti tapahtuvaa arvonnousua millään voi verrata esimerkiksi sijoitusmielessä hankittuihin osakkeisiin, joiden arvonnoususta veroa myyntitilanteissa maksetaan.

Myyntivoittoverovapautuksen poistaminen vaikuttaisi myös vahvasti asuntomarkkinoihin. Selvää lienee, että se vähentäisi olennaisesti asuntokauppoja. Samalla se vähentäisi muuttamisia. Tämä taas ei ole missään suhteessa toivottavaa. Ihmisten elämäntilanteet, toiveet ja tarpeet muuttuvat, eikä voi olla yhteiskunnan intressissä vaikeuttaa ihmisten tämänkaltaista liikkuvuutta. Vielä vähemmän on yhteiskunnan intressissä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta, mihin vapautuksen poisto auttamatta johtaisi.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Hetemäen ryhmä tarkastelee koko verojärjestelmää mukaan lukien yritys- ja pääomaverotus, arvonlisäverotus ja kiinteistöverotus. Kaikilla näilläkin on suuri merkitys niin rakentamiselle kuin asumisellekin.

Lähes väistämättömältä tuntuva yleisen arvonlisäverotuksen korottaminen vaikuttaa suoraan rakentamisen hintaan ja välittyy tätä kautta myös asumisen hintaan. Toki korotukset tällä saralla eivät voi olla kovin suuria. Niin ikään yritysverotus vaikuttaa suoraan mm. rakennusyhtiöiden asemaan. Pääomaverotuksen mahdolliset muutokset puolestaan heijastuvat vuokra-asuntosijoittamiseen ja tätä kautta niin vuokra-asuntojen määriin kuin vuokriinkin. Ja heijastuu pääomaverotus korkojen verovähennysoikeuteenkin.

Varsin oletettavaa on, että asumiseen suoraan vaikuttavaan kiinteistöveroon kohdistuu ennemmin korotus- kuin laskupaineita – oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa. Jos jossakin niin kiinteistöverossa, sen tason ohella myös sen määräytymisperusteita pitäisi pohtia uudelleen. Kun vero määräytyy nyt rakennuksen verotusarvon perusteella, korkeinta kiinteistöveroa maksetaan siellä, missä asumiskustannukset muutoinkin ovat korkeimmat. Muutoinkin olisi mitä perustelluinta siirtyä ilmastomyönteisempään tulokulmaan ja ottaa rakennuksen energiatehokkuus ja käytetty energiamuoto huomioon kiinteistöverotuksessa. Työryhmä pohtii asiaa toimeksiannostani parhaillaan.

On hyvä, että verojärjestelmää pohditaan kokonaisuutena. Itse asiassa se on lähes välttämätöntä. Hyvä on kuitenkin tiedostaa, että verotus vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin julkisen vallan verotuloihin. Asuntomarkkinoilla vaikutukset ovat myös mitä moninaisimmat, muutetaan sitten melkein minkä tahansa veron perusteita tai tasoa. Voikin olla, että seuraavan hallituskauden tärkeimmät asuntopoliittiset linjaukset tehdään juuri verotuksen puolella – ikään kuin huomaamatta.