Blogi

Arkkitehtuurimmekin kaipaa kansainvälistymisruisketta

Arkkitehtuurimmekin kaipaa kansainvälistymisruisketta

Arkkitehtuuri on yksi Suomen ylpeydenaiheista. Alvar Aallon tuntevat kaikki. Moni muukin suomalainen arkkitehti valloitti aikanaan maailmaa. Kansainvälisessä kontekstissa arkkitehtuuri on yksi niistä asioista, jossa Suomeen liitetään automaattisesti mielikuva kansainvälisen tason osaamisesta ja visionäärisyydestä.

Vierailu Venetsian Biennalessa viime viikolla vahvisti minulle jälleen kerran, että näin on. Tämänvuotinen teemamme suomalaisen kirjaston ja kirjastoarkkitehtuurin tarinasta oli myös onnistunut. Ikoninen Oodi pääkaupungin ykköspaikalla huipensi näyttelymme. Kansainvälistä huomiota riitti kerrakseen.

Kirjastot toimivat erinomaisena esimerkkinä arkkitehtuurista, joka kommunikoi aikamme keskeisiä viestejä, elämäntapaamme ja aikamme suuria kysymyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Arkkitehtuurissa on kyse paljosta muustakin kuin esteettisistä arvoista.

Venetsian keikka muistutti kansainvälisten yhteyksien ja virikkeiden elintärkeästä roolista pienen kansakunnan elossa. Yksi Helsingin heikkouksista on se, ettei se ole riittävän kansainvälinen.

Kansainvälistymisen tarve koskee myös arkkitehtuuriamme. Tässä yhteydessä pitäisi kuitenkin ennemmin puhua uudelleenkansainvälistymisestä.

Suomi oli aikanaan kansainvälisen trendin aallonharjalla, kun suomalaiset arkkitehdit valloittivat maailmaa. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta suomalainen arkkitehtuuri ei kuitenkaan viime aikoina ole merkittävissä määrin löytänyt tietään rajojemme ulkopuolelle. Oodi, Löyly ja eräät muut viimeaikaiset esimerkit antavat nyt toivoa siitä, että meillä edelleen on vientituotteeksi kelpaavaa kansainvälisen tason osaamista.

Kansainvälisesti tunnustettu perintömme arkkitehtuurin saralla on todella vahva. Tätä taustaa vasten on hämmentävää, kuinka vähän meillä itsellämme on – Engelin jälkeiseltä ajalta – kansainvälisten tekijöiden suunnittelemia kohteita. Samasta syystä on vaikea uskoa, ettei Helsinki kiinnostaisi kansainvälisiä suunnittelijoita. Syiden siihen, että ulkomaisten arkkitehtien suunnittelemia kohteita on viime vuosikymmeniä ollut niin vähän, täytyy siksi löytyä muualta. Jos näin on, asia on onneksi omin toimin korjattavissa.