Puheet Yleistä

Arctech Helsinki Shipyard Oy:n 150-vuotisjuhla, Helsinki

Arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat,

Tasan 150 vuotta sitten, 4. päivänä maaliskuuta 1865, perustettiin Helsinkiin telakka, ”Helsingfors Skeppsdocka”. Tänään, tasan 150 vuotta myöhemmin, Arctech Helsinki juhlistaa laivanrakennustoimintansa puolitoistavuosisataista historiaa.

150 vuotta sitten Helsinki oli kasvamassa teollisuuskaupungiksi. Teollisuus sijoittui kaupungin laita-alueille, Hietalahteen, Hakaniemeen ja Sörnäisiin. Tärkeimpiä toimialoja olivat metalli-, elintarvike- ja graafinen teollisuus. Helsingin Hietalahden telakka on esimerkki sen aikaisesta suuresta tuotantolaitoksesta. Ensimmäinen laiva valmistui telakalta jo vuonna 1868. Laivojen lisäksi yhtiön konepajalla valmistettiin alkuvuosina merkittävä määrä junavaunuja keisarikunnan kasvavan rataverkoston tarpeisiin.

Suuriruhtinaskunnan teollisuuden kasvu oli noteerattu myös keisarin toimesta: Kaivopuistossa pidettiin iso teollisuusnäyttely vuonna 1876. Avajaiset olivat merkkitapahtuma, joihin osallistui myös keisari Aleksanteri II.

Asukkaita Helsingissä oli 1870 -luvulla noin 28.000, monesta eri kansalais- ja kieliryhmästä – oli niin suomalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä, juutalaisia kuin tataarejakin. Kovan nousun keskellä Suomea ravisteli myös ennen näkemätön kurjuus, suurten nälkävuosien aikana vuosina 1865-1868, Suomessa kuoli noin 150.000 ihmistä nälkään ja puutteeseen. Tämän päivän ongelmamme tuntuvat pieniltä, jos vertaamme niitä siihen aikaan kun Hietalahden telakan toiminta oli käynnistymässä.

Menneiden 150 vuoden aikana myös suomalainen telakkateollisuus on muuttunut melkoisesti. Asiakkuuksia on rakennettu usein tyydyttämään valtioiden tarpeita. On rakennettu jäänmurtajia, tutkimuslaivoja, sukellusveneitä, LNG -tankkereita. Tai merivoimien erikoisaluksia. Avainasiakkaat ovat kotimaan lisäksi tulleet naapurimaista, erityisesti Venäjältä ja Neuvostoliitosta.

Meriteollisuuden painopiste on viimeisten vuosikymmenien kuluessa jossain määrin siirtynyt telakkateollisuudesta laite- ja järjestelmätoimittajien suuntaan. Toki usein näiden yritysten alkukotina on ollut telakkayhtiö. Esimerkiksi ABB Marinen Azipod-potkurilaitteet ovat lähteneet täältä Helsingin telakalta. Avainasemassa on ollut tiivis yhteistyö kahden merkittävän toimijan kesken. Rolls Roycen potkurilaitteet ovat alun perin Hollmingin konepajan tuotteita ja Wärtsilä Diesel syntyi Turun telakan moottorivalmistuksesta. Nyt nämä yritykset pärjäävät ja menestyvät omillaan, usein osana isoa kansainvälistä konsernia. Ne ovat myös meriteollisuuden kansainvälisessä toimitusketjussa erittäin tunnettuja ja arvostettuja toimittajia.

Eurooppa on menettänyt laivanrakennuksessa markkinaosuuksiaan merkittävästi. Vaikka Euroopassa rakennettavien alusten määrä on pieni, edustavat alukset kuitenkin laivanrakennuksen alueella vaativia erikoisaluksia, laadukasta designia ja innovatiivisimpia ratkaisuja. Alan arvonmuodostuksesta eurooppalaisilla laivanrakentajilla onkin edelleen hallussa merkittävä osuus.

Arvoisa juhlayleisö,

Meriteollisuus hyödyttää koko suomalaista elinkeinoelämää. Jos toiminta on liiketaloudellisesti terveellä pohjalla, telakan toiminta säteilee työllisyyttä moninkertaisesti sen, mitä telakka suoraan työllistää.

Viime vuosina suomalainen laivanrakennus on läpikäynyt vaikeita ja vieläkin vaikeampia vaiheita. Teollisuuden rakennemuutos, finanssikriisi ja laivanrakennuksen ylikapasiteetin kasvu ovat iskeneet myös suomalaiseen laivanrakennusbisnekseen. Valtiovallan puoleen on kohdistunut suuria odotuksia toimialan rakennejärjestelyissä muun muassa Turun telakan osalta. Valtion kanta on johdonmukaisesti ollut se, ettei se voi yksin lähteä yritysten omistajaksi tai elinkeinonharjoittajaksi. Veturiksi on saatava uskottava, kokemusta ja osaamista omaava sekä taloudellisiin panostuksiin kykenevä teollinen toimija. Onneksi tässä onnistuttiin.

Myös Helsingin telakka on kokenut olemassa olonsa aikana merkittäviä muutoksia omistuksessa. Nykyinen omistaja on venäläinen laivanrakennusyhtiö United Shipbuilding Corporation. Voidaan sanoa, että Arctech yhdistää Suomen ja Venäjän meriklusterit. Venäjältä on saatu myös merkittäviä tilauksia. Erityisesti niiltä osaamisen sektoreilta, joista suomalainen laivanrakennus on maailmalla hyvin tunnettu: arktiset erikoislaivat ja jäänmurtajat.

Arctech on edeltäjineen ollut tällä laivarakennuksen alueella pioneeri jo vuodesta 1910, jolloin se rakensi ensimmäisen jäänmurtajansa Mercatorin. Helsingin telakka on tunnettu innovatiivisuudestaan. Yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa täällä on kehitetty esimerkiksi alustyyppi, joka pystyy operoimaan itsenäisesti jääpeitteisillä vesillä. Nämä niin kutsutut DAT – alukset (Douple Acting Tanker, jääolosuhteissa ne etenevät peruuttaen, jolloin jäänmurtokyky kasvaa) ovat oiva esimerkki alan innovointikyvystä ja uusiutumisvimmasta. Samanlaisia avauksia olivat aikanaan GTS Finnjet, ensimmäinen kaasuturbiinikäyttöinen matkustajalaiva ja parhaillaan ensimmäistä jäätalveaan oikeassa tuotantokäytössä aloittava jäätä murtava monitoimialus, ns. vinojäänmurtaja, (MS Baltika), jonka tilaaminen on varmasti ollut suuri avaus myös venäläiselle varustamolle.

Suomessa on oltu varsin aktiivisia arktisen osaamisen kehittämisessä sekä perustutkimuksessa että erilaisissa sovelluksissa. Meillä on tuore arktinen strategia, jonka linjauksia parhaillaan toteutamme. Strategian keskeisiä teemoja ovat aito kansainvälinen yhteistyö, erityisesti aktiivinen toimiminen arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtajuuden Suomi ottaa huhtikuussa 2017. Olemme tiivistämässä myös yhteistyötä Norjan kanssa tavoitteena konkreettiset yhteiset projektit Norjan pohjoisten alueiden rakentamisessa Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden tuotannon siirtyessä Pohjanmereltä pikku hiljaa kohti pohjoista. Yhteistyötä tavoitellaan myös öljyvahinkojen torjunnassa. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut aina merkittävää, varsinkin Helsingin telakan toimesta.

Venäjän suhteissa olemme nyt uudessa tilanteessa. Suomen, Euroopan, Venäjän ja koko maailman rauhan ja talouden vakaan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Ukrainan kriisi saadaan purettua. Tämä on ainoa tie luoda perustaa Euroopan ja USA:n talouspakotteiden purkamiselle sekä yhteistyön ja luottamuksen rakentamiselle kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.
Hyvät naiset ja herrat,

Meriteollisuus, laivanrakennus Suomessa ja näihin liittyvä alihankintatoiminta ovat korkean arvonlisän teollista toimintaa. Erikoistuminen, laatu ja erityisosaaminen ovat sen avainsanoja. Vertauskuvallista on, että esimerkiksi risteilyaluksessa yksittäisiä osia on monta kertaluokkaa enemmän kuin vaikkapa suurissa Airbus-lentokoneissa. Laivanrakennus vaatii myös kovaa koordinaatio-osaamista. Keskittymällä monimutkaisten arvoketjujen hallintaan Suomen on mahdollista kilpailla myös jatkossa menestyksekkäästi aasialaisten toimijoiden kanssa.

Suurin osa tulevaisuuden kasvusta rakentuu aina olemassa olevan varaan. Menestyksemme riippuu siksi isolta osin siitä, miten suomalainen meriklusteri pystyy uudistumaan. Samalla on pystyttävä kehittämään ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin kasvaville kansainvälisille markkinoille.

Suomessa on panostettu valtiovallan toimesta merkittävästi innovaatiotoimintaan. Meriteollisuuden uudistamiseen ja arktiseen liiketoimintaan liittyen on varattu runsaasti kehittämisrahoitusta sekä Tekesin, työ- ja elinkeinoministeriön että Suomen Akatemian varoista. Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä kuluvan vuoden ensimmäinen lisäbudjetti, jossa on varauduttu rahoittamaan laivanrakennuksen innovaatiotoimintaa 20 miljoonan euron edestä tavoitteena kannustaa yrityksiä uusien innovaatioiden kaupalliseen hyödyntämiseen.

Uudistumisen kannalta yksittäisiä tukia olennaisempaa kuitenkin on, että yhteiskunta edistää yritystemme uudistumista tarjoamalla ylipäätään kilpailukykyisen ja kannustavan toimintaympäristön elinkeinoelämän ja sitä kehittävän tutkimuksen tarpeisiin. Kuten Turun telakan tapaus konkreettisesti osoitti, ei valtio voi olla kasvun avainpelaaja. Valtio voi kuitenkin olla kasvun katalysaattori. Aina viime kädessä kasvu on kiinni yrityksistä ja niiden omistajista itsestään.

Hyvät Arctech Helsinki Spipyard – telakan työntekijät,

Teidän taidoistanne, osaamisestanne, uudistumiskyvystänne ja asenteestanne riippuu hyvin pitkälle se kuinka hyvin Arctech Helsinki Shipyard menestyy. Toimintaympäristön muutos on jatkuvaa ja niin laivanrakennuksessa kuin monessa muussakin bisneksessä kansainvälinen kilpailu armotonta.

Meidän suomalaisten ja suomalaisen meriteollisuuden on tehtävä töitä sen eteen, että olemme valitsemillamme tuotealueilla parempia kuin muut, luomme kansainväliselle asiakaskunnalle optimaalisempia ratkaisuja kuin muut ja laivamme rakennetaan verkostossa tehokkaammin, laadukkaammin ja innovatiivisemmin kuin muualla.

Täällä Helsingin telakalla on läpi vuosikymmenten monissa vaikeissakin tilanteissa jaksettu uskoa telakan osaamiseen ja kykyyn kehittää uutta ja toimia uudessa, jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.

Toivotan teille jatkossakin voimia ja intoa tässä mielenkiintoisessa ja haastavassa tehtävässä. Tämä telakka on ollut olennainen osa Helsingin ja koko Suomen teollista historiaa ja se on sitä myös tulevina vuosina.

Lämpimät onnittelut 150-vuotiaalle sekä onnea ja menestystä myös seuraaville 150 vuodelle!