Puheet

Alppilan lukio 60 vuotta, tervehdyspuhe

Alppilan lukio 60 vuotta, tervehdyspuhe

 

Hyvät Alppilan lukion entiset ja nykyiset opettajat, opiskelijat, henkilökunta ja hyvät kutsuvieraat,

Tällaisena juhlapäivänä saattaisi olla odotusten mukaista puhua teille hyviä ja kauniita asioita suomalaisesta koulujärjestelmästä ja onnistumisistamme maailmalaajuisessa mittakaavassa. En kuitenkaan aio puhua teille tästä kuin osittain. Te olette rehtoreita, koulutusalan ammattilaisia. Olisi asianmukaisempaa, että te puhuisitte näistä asioista minulle, eikä toisin päin.

Siksi haluan puhua teille pääasiassa jostakin aivan muusta. Haluan puhua teille vastuusta.

Alppilan lukio on sijainnut tässä samassa rakennuksessa jo 60 vuotta. Se on pitkä aika – erityisesti nyt, kun tuntuu siltä, että emme pysty aina tuottamaan uusiakaan rakennuksia, joissa voisi turvallisesti oppia ja opettaa muutamaa vuotta kauempaa. Täälläkään vanha rakennus ei viime vuosina pystynyt tarjoamaan teille sellaisia puitteita, jotka olisitte ansainneet. Toivon todella, että tämä uudeksi rakennettu koulu on nyt sellainen, josta voitte tuntea ylpeyttä pidempään kuin seuraavat 60 vuotta.

Vastuu siitä, että opettamista ja oppimista voi tapahtua turvallisissa, tarkoituksenmukaisissa ja laadukkaissa tiloissa on yksin kaupungin, viime kädessä minun.

Kun Alppilan yhteislyseo vuonna 1959 rakennettiin, oli Helsinki hyvin erilainen kaupunki kuin se on tänä päivänä. Yhteistä tähän päivään on, että kaupunki kasvoi tuolloinkin huimaa vauhtia. Tämäkin koulu rakennettiin aikanaan vastaamaan itäisten kaupunginosien lisääntyvään oppilastulvaan. Kaupungin kasvu toi Helsingille paljon haasteita ja mahdollisuuksia tuolloinkin. Alppilan yhteislyseon avatessa ovensa kaupunki paisui ulospäin. Kaupungin keskustasta ja maalta muutettiin erityisesti laitakaupungille, jonne rakennettiin paljon uusia asuntoja, kouluja, teitä ja katuja. Nykyisin Helsingin on pyrittävä purkamaan kasvusta syntyvät paineet sisäänpäin – tiivistämällä, uudistamalla ja muokkaamalla olemassa olevaa.

Kasvavan kaupungin paineet näkyvät paitsi tarjoamissamme palveluissa, myös tiloissa, joissa palveluja tuotetaan. Viime aikoina on puhuttu paljon kouluistamme ja päiväkodeistamme – koko ajan on rakennettava uusia ja korjattava vanhoja. Joko uusia tiloja ei ylipäätänsä synny riittävän ripeällä tahdilla tai vanhat eivät enää sovellu moderneihin oppimiskäsityksiin tai eivät ole terveellisiä tiloja opiskella ja opettaa.

Helsingissä on puhuttu pitkään siitä, että satsataan mieluummin sisältöihin kuin seiniin. Peruslinjauksena se on tietenkin juuri näin. Olemme saattaneet tätä toistellessamme harhautua ajattelemaan, että rakennukset eivät olisi tärkeitä. Näin se ei kuitenkaan ole. Hyvä oppimista tukeva ja terveellinen rakennus on kaiken perusta. Emme laita nuoriamme teollisuushalleihin, vaikka sielläkin opetus varmasti onnistuisi. Laatu on muutakin kuin tarkoituksenmukaisuus.

Koko kiinteistöhoidon ajattelutapa on käännettävä 20-30 vuoden aikasyklistä ja laastarikorjauksista siihen, että rakennukset kestävät sata vuotta tai enemmänkin. Ajattelutapa on käännettävä ”yhden toimialan tai osaston asiasta” koko kaupungin yhteiseksi asiaksi.

Olen vakuuttunut siitä, että muutos ei synny itsestään, vaan sitä pitää johtaa. Olen ottanut tilaprosessiemme kuntoon laittamisen keskeiseksi missiokseni. Tähän kokonaisuuteen ei ole aikaisemmin puututtu, koska sitä ei ole koettu riittävän tärkeäksi. Jotenkuten on kuitenkin aina kitkuteltu eteenpäin. Ei ole puututtu, koska se on ollut liian vaikeaa.

Kaupungillamme ei ole koskaan ollut kokonaisvaltaista kiinteistöstrategiaa, jossa olisi pyritty linjaamaan niitä tavoitteita, joihin kiinteistönhoidollamme ja kiinteistöjen omistamisella pyrimme. Tämä on oikeastaan melko uskomatonta, kun otamme huomioon, kuinka ison kiinteistömassan Helsingin kaupunki omistaa. Juuri tällä hetkellä – nyt ensimmäistä kertaa, kaupunki laatii kiinteistöstrategian, tavoitteenaan kiinteistöjen laadun parantaminen, sisäilmaongelmien vähentäminen ja tilatehokkuuden edistäminen.

Olen sitoutunut siihen, että emme tyydy korulauseisiin. Näiden prosessien ei saa antaa epäonnistua ainakaan samalla tavalla kerta toisensa jälkeen. Vähintä mitä voimme tehdä, on ottaa opiksi menneistä virheistä.

Så som den här skolan, så byggs också Helsingfors tillsammans. Vår vision är att göra Helsingfors till världens bäst fungerande stad. På många sätt är staden fungerande redan nu – vi har högklassiga offentliga tjänster, kollektivtrafiken håller tidtabellen, skolvägarna är trygga, luften vi andas är bland de renaste i världen. Min egen ledarskapsfilosofi präglas dock av tanken om att bli bättre för varje dag som går. För att hållas i täten i världen som förändras i hisnande takt, måste vi också själva utvecklas hela tiden. Man kan inte bli vilande på lagrarna.

Haluan sanoa teille koulutuksen, kasvatuksen ja sivistyksen ammattilaisille, että ollakseen maailman toimivin, kaupunki tarvitsee teitä. Se, miten helsinkiläiset koulut ja oppilaitokset performoivat rakennusten sisäpuolella, on kuitenkin edelleen huomattavasti seiniä tärkeämpi kysymys. Jatkuva oppiminen on tätä päivää ja tulevaisuutta. Se on mahdollisuus ja myös välttämättömyys tulevaisuuden osaamisen rakentamiselle. Toivon, että myös te teette parhaanne helsinkiläisen kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseen ja koulujemme pysymiseen ajan hermoilla. Maailma muuttuu ja koulutuksen on muututtava sen mukana ja jopa etunenässä – te olette tämän kehitystyön ammattilaisia ja luotan teihin.

Hyvät ystävät,

Alppilan lukio on historiansa aikana ollut edelläkävijä. Lukion historiaa tuntevat tietävät, että koulu perustettiin aikanaan valtion kokeilukouluksi. Tarkoitus oli ”pelastaa oppikoulujärjestelmä” uudistamalla oppikoulujen opetusta niin, että se soveltuisi yhä laajenevien oppilasjoukkojen opetukseen. Lopulta alkuperäisessä tavoitteessa ei taidettu onnistua, mutta Alppilan yhteislyseossa 1960-luvulla tehdyllä kehitystyöllä pohjustettiin monella tavalla tulevan peruskoulujärjestelmän pedagogiikkaa.

Tänäkin päivänä Alppilan lukio kulkee moderneiden oppimiskäsitysten kärjessä. Tämän päivän koulujen tulee olla juuri tällaisia kuin täällä Alppilassa. Muunneltavia, monimuotoisen oppimisen tiloja. Vastaavia korjaustöitä tehdään tällä hetkellä Ressun lukiossa ja IB-lukion tiloissa, Mäkelänrinteen lukiossa sekä Helsingin medialukiossa. Ensi vuonna käynnistyvät Etu-Töölön lukion ja Kallion lukion perusparannustyöt. Myös kaupungin muut lukiot muuttavat uusiin tiloihin tai saavat uudistetut tilat tulevan vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Monta kaupunkimme peruskoulua ja päiväkotia kohtaa samanlainen urakka.

Hyvä juhlaväki,

Kun mietin kaupunkistrategiamme keskeisiä tavoitteita, ei sieltä löydy montaa linjausta, jossa kaupunkimme kouluilla ei olisi merkittävää tehtävää.

On täysi syy uskoa, että tämä koulu juhlii pyöreitä vuosia vielä useita kertoja tulevaisuudessa. Seuraavan 60 vuoden aikana oppiminen ja opettaminen tulevat jälleen väistämättä muuttumaan. Emme osaa täysin ennustaa miten, mutta muutossuunta on selkeä. Alppilan lukiolla on hieno historia ja tämän päivän valmiudet kulkea jatkossakin tuon kehityksen eturintamassa.

Jag önskar er all lycka och framgång även för kommande årtionden.
Näillä sanoin haluan vihkiä Alppilan lukion uudistetut, 60-vuotiaat tilat kaikkien käyttöön.