Puheet

Vantaan kaupungin tiedotustilaisuus 27.4.2021 Pitkän tähtäimen suunnitelma terveysturvallisesta maahantulosta -ehdotus

Vantaan kaupungin tiedotustilaisuus 27.4.2021 Pitkän tähtäimen suunnitelma terveysturvallisesta maahantulosta -ehdotus

”Turvallinen ja sujuva maahantulo on yksi keskeisimpiä tapoja avata suomalaista yhteiskuntaa, varmistaa taloudellinen selviytyminen ja palautuminen koronakriisistä. Samaan aikaan se on yksi keskeisimpiä koronaepidemian hallintaan liittyvistä riskeistä.

Tilanne on epidemian hillinnän näkökulmasta tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Voimassa olevat maahantulorajoitukset takaavat sen, että rajoilla pystytään terveysturvallisen maahantulon varmistaviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi Helsingin satamissa tilanne on tällä hetkellä hyvin hallinnassa.

Tämä tilanne on kuitenkin selkeästi väliaikainen ja tarve matkustamisen laajemmalle avaamiselle on kova. On kuitenkin selvää, ettei nykyistä terveysturvallisuuden mallia voi skaalata enää juurikaan ylöspäin, vaan maahantulolle on luotava sellainen malli, joka kestää sekä aikaa että matkustajamäärien kasvua.

Tässä hengessä olemme ensimmäisen kerran olleet yhteydessä maan hallitukseen jo ennen joulua. Ehdotimme mallia, jossa yhdistämällä ennakollista testausta ja sähköistä dokumentaatiota maahantuloa olisi mahdollista skaalata turvallisesti ylöspäin kun epidemiatilanne sen mahdollistaa. Koko mallin runko on sama, kuin suurimassa osassa Euroopan maita – valtiotason päätös ennakollisen testin vaatimuksesta maahantulolle.

Syystä tai toisesta hallitus ei ole halunnut edes harkita tähän malliin siirtymistä vaan suunnittelee exit-suunnitelmassaan, että nykyisillä järjestelyillä voidaan kesä-heinäkuussa avata sekä työmatka- että perheperusteista matkustamista kunnes Euroopan laajuinen koronapassin käyttö mahdollistaisi matkustamisen laajamittaisemman avaamisen epidemiatilanteen parantuessa.

Tämä on Helsingin satamien näkökulmasta mahdoton ratkaisu. Jos nykyisellä malilla satamien henkilöliikenne edes kaksinkertaistuu, syntyy kaaos. Satamat on rakennettu joutuisan maahantulon tarpeisiin, missä terminaalialueella vietetään mahdollisimman vähän aikaa. Terminaalit ja satama-alueet ovat ahtaita ja sijaitsevat Vuosaarta lukuun ottamatta asutuksen keskellä. Esimerkiksi Länsisatamaan ei kerta kaikkiaan mahdu sellaista määrää autoja ja ihmisiä jonottamaan. Jos yksi terveystarkastus kestää edes 2 minuuttia voi jokainen laskea mitä se tarkoittaa, jos laivasta purkaantuu ulos samanaikaisesti esim. 1000 ihmistä. (Voin laskea sen teille, kymmenellä neuvontapisteellä – jotka eivät siis mahdu satamiin ­– jonon purkaminen kestää yli kolme tuntia ja suuri osa jonotuksesta tapahtuu laivassa sisällä. Lisäksi seuraavassa puolen tunnin päästä tulevassa laivassa voi olla 1500 matkustajaa lisää.)

Lähellekään normaalin liikenteen palautuminen tarkoittaisi messuhallin kokoisia lisärakennuksia jonottamiseen keskustasatamien eteen. Helsingin satama on Euroopan suurin matkustajasatama. Tämä ei ole vain ”järjestelykysymys”.  Myös henkilöresurssien tarve olisi valtava.

Nykymalli johtaisi myös sekä matkustajia että rahtia kuljettavien alusten kääntöaikojen venymiseen, mikä taas haittaisi logistiikkaketjuja ja sitä kautta heikentäisi koko maan talouselämän edellytyksiä.

Nykyinen testaukseen perustuva malli ei siis missään olosuhteissa voi olla maahan tulemisen malli matkailun vapautuessa. Pelkkä testitodistuksen tarkastaminen jokaiselta matkustajalta on sataman tiloissa lähes mahdotonta, puhumattakaan laajemmasta terveysneuvonnasta tai testaamisesta. Lentokentällä todistusten tarkastaminen voi vielä jotenkin onnistua. Me olemme vaatineet jo monta kuukautta SEKÄ negatiivista ennakkotestitulosta ETTÄ sähköistä järjestelmää pakolliseksi. Sähköisellä ennakkorekisteröitymistä vaativalla järjestelmällä olisi mahdollista automatisoida tarkistuksia tapahtuvaksi lähtösatamassa

Nyt on viimeistään aika keskittyä oikeasti toimiviin, skaalautuviin ja turvallisisiin maahantulon mahdollistaviin toimiin, eikä härkäpäisesti pitää kiinni mallista, jonka pohjalta matkustamista ei ainakaan Helsingissä ole mahdollista avata.”

Kuva: Riku Pihlanto