Puheet

Onko kansainvälisyydellä edelleen merkitystä? Virtuaalitapahtuma Helsingin kaupungin henkilöstölle 12.11.2020

Onko kansainvälisyydellä edelleen merkitystä? Virtuaalitapahtuma Helsingin kaupungin henkilöstölle 12.11.2020

Kansainvälinen Helsinki nyt ja tulevaisuudessa

”Kansainvälisyys tarkoitti pitkään kansojen tai valtioiden välistä asiaa. Äärimmäinen keino hoitaa kansainvälisiä asioita oli sotia keskenään.

Nykyisin asioiden hoitamista varten pyritään pikemmin tekemään diplomatiaa – eri keinoin toteutettavaa vaikuttamista muiden valtioiden toimintaan ja päätöksentekoon esimerkkisi neuvottelujen ja muiden rauhanomaisten keinojen avulla.

Sotimisen ja diplomatian rinnalle nousi jo satoja vuosia sitten pehmeä vaikuttaminen – omien tavoitteiden ajaminen kulttuurin, urheilun tai esimerkiksi kansainvälisten persoonallisuuksien kautta. Lähivuosina on nostanut päätään myös median, ja erityisesti sosiaalisen median kautta tapahtuva vaikuttaminen. Ja sitä kautta kybervaikuttaminen äärimmäisenä keinona.

Oman asian päämäärätietoinen ajaminen vaikuttamisen kautta on vain yksi kansainvälisyyden muoto. Kun kansainvälinen kilpailu kiristyy yritysten lisäksi maat ja kaupungit ovat ajautuneet tiukkaan kilpailuun osaajista ja investoinneista. Tämä muuttaa kansainvälisen toiminnan pelin henkeä ja tekee maista, kaupungeista ja yrityksistä sekä liittolaisia että kilpailijoita.

Kansainvälisen menestyksen pohjana on usein nähty vahva brändi ja kyky lunastaa sen lupaukset. Yksi maailman menestyneimmistä brändirakennusguruista, Wally Olins, on auttanut brändinrakennuksessa muun muassa Puolaa, Espanjaa, Liettuaa ja Intian Bengalia. Häntä on joskus kutsuttu nimellä father of territorial branding. Olinsin näkemyksen mukaan valtioiden brändääminen on paljon vaikeampaa kuin vaikka kännykän tai auton. Osittain siitä syystä, että paikkojen brändi on riippuvainen paljon laajemman kohdeyleisön mielipiteistä, itse tuotteeseen on vaikeaa vaikuttaa ja aikajänteet ovat paljon pidempiä kuin muutama neljännes.

Kaupunkien näkökulmasta kansainvälinen yhteistyö on ollut murroksessa viimeiset 5 – 7 vuotta. Tämä johtuu ensisijaisesti maailman muutoksesta. Globaalit transformaatiot – ilmastonmuutos, ikääntyminen ja digitalisaatio – vaikuttavat paikallisesti mutta ovat globaaleja ja jaettuja ilmiöitä. Muutos johtuu globaalisaation lisäksi maailman yhä enemmän verkostoituneesta luoneesta ja median murroksesta. Kun ihmiset ovat 24/7 yhteydessä toisiinsa ympäri maailman, muuttuu maailma väistämättä tämän mukana.

Kaupunkien valta on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Kaupungit vastaavat moniin ajankohtaisiin haasteisiin paremmin kuin kansallisvaltiot. Kaupungit ovat ihmisläheisiä, pragmaattisia ja ratkaisukeskeisiä.

Niiden kyky ajaa muutosta on parempi.

Niiden välinen yhteistyö on nopeasti vaikuttavaa. On siis luonnollista, että myös kaupunkien kansainvälinen yhteistyö niiden vallan kasvaessa laajenee. Ehkä viime aikojen paras esimerkki kaupunkien nousevasta vallasta on parin vuoden takaa, kun Yhdysvaltojen presidentti Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta.

Vain 24 tuntia myöhemmin useat Yhdysvaltojen kaupungit olivat Los Angelesin pormestarin Eric Garcettin johdolla järjestyneet ja ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen piiriin. Kaupunkien mahti asiassa on valtava koska suurin osa ihmisistä asuu siellä. Liike muuttui maailman laajuiseksi alle vuodessa.

Toinen, meille läheisempi esimerkki, tulee YK:n maailmasta. Vuonna 2018 New Yorkin kaupunki sitoutui ensimmäisenä kaupunkina maailmassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden paikalliseen raportintiin. Agenda 2030 on lähtökohtaisesti valtiotasoinen sitoumus eikä kaupungeilla ole virallista roolia YK:ssa. New Yorkin aloittama kaupunkiliike eteni nopeasti ja nyt yli 200 kaupunkia raportoi kestävän kehityksen tavoitteista paikallisesti. Vakavasti neuvotellaan myös siitä, että kaupungit saisivat oman, virallisen paikkansa YK:ssa.

Helsingin rooli maailmalaajuisen liikkeen rakentajana on ollut merkittävä. Olimme toinen kaupunki maailmassa ja ensimmäinen kaupunki Euroopassa New Yorkin jälkeen YK:n raportoinnissa ja yhdessä New Yorkin kanssa teimme valtavasti jalkatyötä muiden kaupunkien sitoumuksien eteen. Strateginen yhteistyö ei ole koosta kiinni.

Kansainvälisyys on sisäänrakennettuna miltei kaikessa Helsingin kaupungin tekemisessä ja osa työtä suurimmalle osalle henkilöstöä. Olemme sitoutuneet kansainvälistymisen edistämiseen strategiassamme monipuolisesti ja laajasti. Olemme tunnistaneet omat mahdollisuutemme ja luoneet kansainvälisten painopisteiden ohjauksen, joka priorisoi tavoitettamme ja yhdistää tekemistä.

Muutamassa vuodessa siirryimme perinteisestä kaupunkidiplomatiasta ja kahdenvälisistä kaupunkisuhteista strategisemmalle polulle. Teemme kaupunkienvälistä yhteistyötä strategisella tasolla mm. Pekingin ja New Yorkin kanssa. Tähän on panostettu isosti.

Lisäksi olemme kehittäneet onnistuneesti jalansijaamme merkittävissä globaaleissa kaupunkiverkostoissa, kuten Urban20 ja City Possible. Olemme avanneet myös täysin uuden rintaman kansainvälisyydessä ja aloittaneet yhteistyön useiden globaalien organisaatioiden kanssa. Näistä tärkeimpinä Bloomberg Philanthropies, Maailman talousfoorumi ja Maailmanpankki. Lisäksi esimerkiksi digitalisaation alalla tapahtuu keskitettyä, tavoitteellista yhteistyötä keskeisten vaikuttajakaupunkien kanssa.

Kansainvälisen yhteistyön kautta olemme onnistuneet saamaan kaupungille osaamista ja tietoa, suoraa taloudellista tukea kehittämiseen, sekä ongelmanratkaisuapua haasteellisimpiin ongelmiimme. Esimerkiksi Helsinki Energy Challenge ja juuri valmistunut liikenteen tulevaisuuskuvatyö eivät olisi onnistuneet ilman kansainvälisiä kumppaneitamme.

Koen yhdeksi tämän valtuustokauden keskeiseksi onnistumiseksi kansainvälisyyden nostamisen aivan uudelle tasolle. Nostamatta omaa häntääni haluan todeta, että on ollut keskeistä, että kaupungin johto on ollut valmis omistamaan tähän huomattavat määrät aikaa. Lisäksi kansainvälisten asioiden yksikön organisointi ja työn käynnistäminen on jo nyt johtanut koordinaation parantumiseen ja tehokkuuteen päätöksenteossa ja tiedon jaossa.

Tulevaisuudessa tulemme todennäköisesti jatkamaan tällä tiellä. Kansainvälisyyden ja kansainvälisen työn rooli tulee entisestään korostumaan ja sen vaatima huomio kasvaman. Yhä useampi meistä tekee töitä kansainvälisessä kontekstissa ja todellisuudessa. Kaupungin onnistuminen tulee riippumaan kansainvälisen työn onnistumisesta.

Haluan kiittää teitä kaikkia sitoutumisesta todellisen kansainvälisyyden edistämiseen kaupunkiorganisaatiossa. Seuraavia tarvittavia askeleita tulevat todennäköisesti olemaan kulttuurisesti monipuolisemman henkilöstön ja osaamisen kehittäminen strategisella tasolla, sekä yhteistyön tiivistäminen myös valtakunnan kansainvälisen diplomatiatyön kanssa.

Kaupunkien vallan kasvu johtaa myös siihen, että niiden kansainvälinen työ alkaa kiinnostaa valtioita. Suitsimisen tai kontrollin sijaan on hyvä aloittaa yhteistyön rakentamisen pohjalta.”

 

Kuva: Jussi Hellsten