”Hyvät tapahtuma-alan ammattilaiset,
Hyvät ystävät,
Elämme omituisia aikoja. Maailma muuttui valtavaa vauhtia jo ennen koronakriisin alkua. Globaalit muutosvoimat ikääntymisestä, digitalisaatiosta ja ilmastonmuutoksesta kaupungistumiseen muokkasivat tapaamme elää ja työskennellä ennennäkemätöntä vauhtia. Koronakriisi ei ole pysäyttänyt yhtäkään näistä muutoksista. Pikemminkin päinvastoin.
Kriisi on nopeuttanut digitalisaation etenemistä ja uusien välineiden käyttöönottoa sekä yrityksissä että henkilökohtaisessa elämässä. Se on herättänyt meidät ymmärtämään ikääntymisen vaikutuksia ja sen yhteiskunnallisia ja inhimillisiä ulottuvuuksia. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn haavoittuvuus on tullut näkyvämmäksi. Globaali riippuvuutemme muista on konkretisoitunut.
Kaupungistuminen tulee jatkumaan.
Kohta yli 70% maailman ihmisistä elää urbaanissa todellisuudessa. Ihmisten yhteisöllisyyden kaipuu ja ilmastonmuutoksen luoma tiiviyden tavoite tuovat meitä yhä enemmän yhteen. Matkustaminenkin tulee elpymään ja jatkumaan. Teams ei korvaa todellisia kohtaamisia. Yhteisöllisyys ja yhdessä olo on viimeistään nyt todistettu ihmisyyden perusominaisuudeksi, jonka varaan rakentuu iso osa menestyksemme perustaa.
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa teille?
Jokaisessa kriisissä on mahdollisuus. Koronakriisi on antanut teille mahdollisuuden nostaa ymmärrys alasta ja sen arvostus sinne mihin se kuuluu. Tapahtumateollisuus ry:n perustaminen on askel oikeaan suuntaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Innovaatioihin ja uusiin konsepteihin panostaminen, alan liiketoiminta-lähtöisyyden kehittäminen ja laajan ekosysteemin näkyväksi tekeminen ovat joitakin seuraavista tarvittavista askeleista.
Tapahtumilla ei pääasiallisesti ole itseisarvoa – vain välinearvoa. Tapahtuma on aina arvokas jollekin muulle kuin sen järjestäjälle.
BtoB tapahtumien kyky tuoda ihmisiä ja ideoita yhteen, luoda asioille uudenlaista lisäarvoa kokemuksellisuuden kautta ja tuottaa ymmärrystä on arvokas yrityksille, asiakkaille ja brändeille. Kulttuuri- ja urheilutapahtumat ovat paitsi maailmanlaajuinen business, myös tärkeitä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäjinä.
Tapahtumat ruokkivat matkailuyrityksien, hotellien, ravintoloiden ja paikallisten palveluntarjoajien liiketoimintaa. Ne ylläpitävät osaltaan esimerkiksi Helsingissä sellaisia palveluja, jotka nostavat Helsingin profiilia kansainvälisessä kilpailussa. Toisin sanoen: tapahtumista hyötyvien tahojen pitäisi olla enemmän kiinnostuneita siitä, miten tapahtuma-ala voi.
Vaikka fyysiset kohtaamisen ovat juuri nyt rajoitettuja ja osin kiellettyjä, tulee aika, jolloin kaikki on toisin. Helsingin luontaiset piirteet – toimivuus, turvallisuus, järjestyneisyys, puhtaus – tulevat koronakriisin jälkeisessä ajassa olemaan kansainvälisesti houkuttelevia.
Helsinki voi menestyä kriisin jälkeisessä maailmassa jopa paremmin kuin sitä ennen. Suhteellinen kilpailuasemamme paranee.
Ja sama koskee koko maatamme.
Me emme voi nyt keskittyä vain selviytymiseen. Uuteen kasvuun tulee voida valmistautua jo kriisin ollessa päällä. Kaupunki voi tehdä paljon, mutta oleellisempaa on, että alan yritykset laajasti ymmärrettynä paitsi selviytyvät, ennen kaikkea adaptoituvat, kehittyvät ja uudistuvat.
Helsinki on sitoutunut olemaan tapahtumille paras mahdollinen alusta. Olemme sitoutuneet parantamaan kaupungin palvelua tapahtumille mm. helpottamalla lupakäytäntöjä ja alueiden vuokraamiseen liittyvää byrokratiaa.
Olemme investoimassa Finlandia-talon väistötilaan huomattavasti tilanteessa, jossa investointi-tarpeita on riittämiin muuallakin. Olemme kehittämässä määrätietoisesti Suvilahden aluetta kansainvälisen tason tapahtumakeskukseksi, joka tarkoittaa investointeja uusiin sisätiloihin sekä ulkotapahtumien olosuhteiden parantamista yhdessä kumppaniemme kanssa.
Olemme yhdessä Helsingin tapahtumasäätiön kanssa mahdollistaneet mikrotapahtumien tuottamista keskusta-alueella rahoittamalla esimerkiksi Kaamos-tapahtumakokonaisuuden tekijöitä.
Koronakriisissä olemme pääkaupunkiseudulla panostaneet siihen, että kaupunki ja sen keskeiset toiminnot – tapahtumat mukaan lukien – pysyvät auki. Vaikka vaatimuksia tiukemmista rajauksista on kuulunut, olemme pääkaupunkiseudulla olleet yksimielisiä siitä, että mm. tapahtumatoimintaa tulee vaalia. Luotamme alan yritysten kykyyn ja haluun tuottaa terveysturvallisia tapahtumia.
Tiedämme, että niiden jatkuminen on tärkeää paitsi alalle, myös ihmisille. Vaikka näissä oloissa on erityisen oleellista puuttua kaikkiin riskeihin, olemme halunneet puuttua nimenomaan niihin –
emme varmuuden vuoksi koko alan toimintakykyyn. Toivomme, että tämä osaltaan auttaa teitä selviytymään kriisin yli ja kehittämään samalla uusia käytänteitä turvallisuuden vaalimiseen.
Tapahtumateollisuudessa työskentelee valtava määrä nuoria, joille työpaikka opintojen ohessa tai se ensimmäinen uralla otettu askel on kriittinen. Palveluvaltaisen Helsingin nuorisotyöttömyys-tilanne näyttää uhkaavalta ja sen kehitykseen kytkeytyy tiiviisti se, miten ihmiset uskaltavat palveluja käyttää. Yhteiskunnan pitäminen auki työpaikkojen turvaamiseksi onnistuu vain, jos kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä.
Jos ajaudumme nyt Ranskan tai Saksan tilanteeseen, on selvää, etteivät monet yritykset enää selviä siitä. Maailmassa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi rahaa.
Kilpailu ihmisten huomiosta, ajasta ja osallistumisesta kovenee koko ajan. Korona-aika on monimuotoistanut tätä kilpailua entisestään. Tapahtumien tulevaisuudelle sittenkin keskeisintä lienee se, miten hyvin ala pystyy argumentoimaan osallistumisen ja läsnäolon arvon.
Coming together is a beginning; keeping together is progress; working together is success, sanoi jo Henry Ford viisaasti.”
Kuva: Elise Kulmala
