”Arvoisa ministeri,
Hyvät ystävät,
Jo paljon ennen koronakriisiä maailman muutosta ohjasivat globaalit megatrendit, joiden vaikutukset siihen, miten tulevaisuudessa elämme, työskentelemme, liikumme ja vuorovaikutamme olivat merkittäviä. Muutosvauhti oli nopeampaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa.
Ilmastonmuutos, digitalisaatio, ikääntyminen ja kaupungistuminen – sekä näiden transformaatioiden yhteisvaikutukset – toivat toimintaympäristöömme paitsi haasteita, myös paljon mahdollisuuksia. Vaikka tulevaisuutta oli vaikeaa hallita tai ennustaa oli selvää, että globaali keskinäisriippuvuus, nopea tiedonvälitys, median murros ja datan ja tekoälyn vaikutus elämämme järjestäytymiseen olivat asioita, joista ei voi peruuttaa.
Koronakriisi ei ole pysäyttänyt tai edes hidastanut yhtäkään näistä muutoksesta. Jos jotakin, se on nopeuttanut valmiuttamme käyttää teknologiaa ja ymmärrystämme datan ja tekoälyn mahdollisuuksista. Samaan aikaan olemme heränneet yhteistyön ja yhteisten pelisääntöjen merkitykseen. Eurooppa on tässä näyttänyt tietä muille.
Digitalisaatio on avainasemassa kun ratkomme vaikeimpia yhteisiä haasteitamme yhteiskunnan hyvinvoinnin takaamiseksi. Digitalisaatioon ja datatalouspolitiikkaan liittyy tällä hetkellä valtavasti käyttämätöntä potentiaalia. Suomi on digitalisaation hyödyntämisen kärkimaita, mutta yksin emme tässä verkostoituneessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa voi toimia. Meillä on paljon tehtävää ja myös paljon annettavaa muulle maailmalle.
Innovatiivinen ja edistyksellinen datatalouspolitiikka mahdollistaa digitalisaation potentiaalin realisoinnin. Suomi on osoittanut johtajuutta juuri tällä alueella mm. EU-puheenjohtajakaudella julkaistujen datatalouden periaatteiden myötä. Helsinki on tällä strategiakaudella ottanut asiassa kansainvälisesti sekä johtajuutta että huimia harppauksia.
Kaupungit ovat keskeisiä toimijoita saamaan yhteiskunnallista vaikutusta aikaiseksi digitalisaation avulla. Helsingin datastrategia on kunnianhimoinen: Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä. Ei kuitenkaan auta, että data tehdään vain käytettäväksi vaan se on oikeasti myös saatava käyttöön sekä kaupungin sisällä että ulkoisille kumppaneille.
Datan hyödyntäminen ei tuo pelkästään lisäarvoa parempien palvelujen muodossa vaan sillä on myös saavutettavissa konkreettista taloudellista hyötyä esimerkiksi toimintaa optimoimalla.
Helsingillä on neljä tavoitetta datan hyödyntämiseen. Esimerkiksi palvelutarpeen ennakoiminen tavalla, jolla asiakas saa henkilökohtaista ja kohdistettua palvelua silloin, kun sille on tarve, jopa pyytämättä. Tämä on merkittävä paradigmamuutos, joka esimerkiksi sote-sektorilla auttaa vastaamaan julkisen sektorin kestävyysvajeeseen. Toinen tavoitteemme on johtaminen ajantasaisen tiedon pohjalta. Tulevaisuudessa Helsingistä on olemassa digitaalinen kaksonen – digitaalinen kaupunki – joka mahdollistaa ilmiöiden reaaliaikaisen simuloimisen ja analysoimisen. Kolmanneksi toiminnan ja resurssien optimoinnissa kärkenä ovat uudet itsepalvelut ja automaatioasteen lisääminen resurssien käyttöä tehostavasti. Neljäs tavoitteemme on dataa jakamalla luoda edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle.
Näitä tavoitteita tukemaan kaupunki on tehnyt datapolitiikkalinjauksia, joiden tarkoituksena on edistää ja alustaa onnistumista tavoitteissa. Oleellista on, että asiakas voi MyData-periaatteiden mukaisesti vaikuttaa siihen, miten hänestä kertynyttä dataa hyödynnetään. Vastaamo-case on osoittanut, että henkilökohtaisen datan hallinnasta on erittäin tärkeä huolehtia. Kaikki data tulee myös olla käytettävissä rajapintojen kautta ja yli toimialarajojen lainsäädännön puitteissa. Lisäksi kaupunki tukee elinkeinoelämää jakamalla dataansa kaupungin ulkoisille toimijoille. Helsingillä on jo kymmenen vuoden kokemus datan avaamisesta Helsinki Region Infoshare palvelun kautta.
Onnistumisemme perustuu siihen, että ihmiset, yritykset ja organisaatiot luottavat Helsingin kaupunkiin datan omistajana ja käsittelijänä. Ammattimaisuus, turvallisuus ja yhteistyö korostuvat aikana, jolloin ihmisten turvallisuuskäsitystä koetellaan. Yhteiskuntamme ehkä suurimmat vahvuudet – luottamus ja turvallisuus – on ulotettava myös datatalouspolitiikan saralle. Kansainvälinen yhteistyö on myös tässä asiassa avain.
Vuonna 2018 Helsinki aloitti strategisen yhteistyön Maailman talousfoorumin kanssa. Laaja-alainen yhteistyö on mahdollistanut meille oppimisen, tiedon jakamisen ja kehittymisen uusilla tavoilla, lähellä globaalia yritysrajapintaa. On ollut luontevaa, että Helsinki on ollut aktiivisessa roolissa selvittämässä Suomeen mahdollisesti perustettavan, Maailman talousfoorumin alaisuudessa toimivan neljännen teollisen vallankumouksen, C4IR, verkostoon kuuluvan keskuksen tai hubin perustamista.
Helsingin mahdollisen hubin pääpainopisteen kaavaillaan sijoittuvan datatalouspolitiikkaan ja tuovan huomattavaa lisäarvoa sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille ja tutkimuslaitoksille. Koko Suomea palveleva keskus mahdollistaisi muun muassa vaikuttamisen ja osallistumisen datatalouspolitiikan ja digitalisaation kehitykseen globaalisti, mahdollisuuden elinkeinoelämän kansallisen yhteistyön edistämiseen ja globaaliin näkyvyyteen edelläkävijämaana. Käytännön panostuksena kaupunki mahdollistaa kansallisen fellow-edustajan työskentelyn suoraan San Franciscossa sijaitsevan C4IR-verkostokeskuksen alaisuudessa vuoden ajan ensi kesään asti.
Kaupungin näkökulmasta Suomeen mahdollisesti perustettava C4IR-keskus voisi tukea sekä Helsingin datastrategian kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamista että koko Suomen etua digitalisaation hyödyntämisen edelläkävijämaana. Se myös toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja vahvistaisi rooliamme globaalissa markkinassa.
Arvostamme paljon tähänastista hyvää yhteistyötä Liikenne- ja viestintäministeriön, sekä kaikkien hankkeen kumppaneiden kanssa. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea alan yrityksiä, tutkimuslaitoksia, ja yksituumaisuutta siitä, että hanke pystytään valjastamaan Suomen hyväksi.”
Kuva: Mikael Ahlfors
