”Taiteilija Robert Rauschenberg sanoi aikoinaan You begin with the possibilities of the material, eli aloitat materiaalin suomilla mahdollisuuksilla. Kun työ Helsingin uuden taide- ja kulttuurivision työstämiseksi alkoi, ainut ohjeeni työryhmälle oli, että ajatelkaa kaikkia maailman mahdollisuuksia, olkaa rohkeita, älkää jääkö tämän instituution nykyisten rajojen sisään, ottakaa riskejä. Älkää tällä kertaa aloittako siitä materiaalista, joka teillä on, vaan siitä, joka tulevaisuudessa pitäisi olla.
Helsingin tehtävä on tuottaa kaupunkilaisilleen mahdollisimman laadukkaat peruspalvelut. Missiomme on olla maailman toimivin kaupunki. Yhteisen strategiamme mukaisesti rakennamme elinvoimaista, kansainvälistä ja modernia pääkaupunkia, joka on kaupunkilaistensa näköinen. Haluamme olla alusta maailman toimivimman urbaanin arjen luomiseen. Onnelliseen elämään. Kaikkeen tähän toivoimme apua ja näkemystä taide-ja kulttuurivisiosta.
Visio vastaa paitsi keskeisiin kysymyksiin kaupungin kehittämisestä, nostaa esiin myös kysymyksiä, joita emme ehkä itse olisi löytäneet. Visio on kunnianhimoinen laajuudessaan. Iso osa havaintoja ja suosituksia ei kohdistu kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalle, vaan koko kaupungin toimintaan. Juuri näin kuuluu olla.
Vision laajuus ja kunnianhimon taso haastaa paitsi Helsinkiä kaupunkina, myös koko ekosysteemiämme – säätiöitä, yrityksiä, yhdistyksiä, tekijöitä. Tästäkin syystä on tärkeää, että vision valmistumista seuraa tänään alkava laaja ja toivottavasti aktiivinen kansalaiskeskustelu, josta jokainen toimija tunnistaa äänensä. Helsinki on strategiansa mukaisesti ennen kaikkea paikka ja yhteisö. Itsenäisen työryhmän visio kirittää ja haastaa Helsinkiä miettimään, mikä taiteen ja kulttuurin rooli on koko kaupungin toiminnassa. Ei vain siellä, jossa taidetta ja kulttuuria varsinaisesti nyt tehdään.
Uskallan väittää, että omaleimainen, kunnianhimoinen ja kansainvälinen taide- ja kulttuurielämä on jokaisen menestyvän metropolin rakentumisen edellytys. Missään tätä ei tehdä vain julkisten toimijoiden varassa. Taiteen ja kulttuurin rooli ei myöskään voi rajautua tähän. Vaikeita globaaleja kaupunkikehitykseen liittyviä haasteita ratkaistaan luovuudella, laajalla näkemyksellä ja monipuolisella osaamisella. Tulevaisuudessa taiteen ja kulttuurin tulee olla vahvasti osa tätä työtä.
Taiteella ja kulttuurilla ei koskaan voi kuitenkaan olla vain välinearvoa. Alat ovat itsessään ihmisyyden ja yhteisöllisyyden rakentumisen ydintä – kieltä ja tulkintaa, jota ilman kaupunkia kuten me sen tunnemme ei voisi olla olemassa.
Me emme tiedä, miltä Helsinki näyttää vuonna 2030. Ei ole takeita siitä, että vision toimenpide-ehdotukset kestävät aikaa tai vastaavat kaikkiin kysymyksiin, joita eteemme nousee. Olen kuitenkin varma siitä, että pelkällä resursoinnilla asia ei edisty. Tarvitaan ajattelun systeeminen muutos, jossa taide ja kulttuuri tunnistetaan osaksi kaikkea tekemäämme. Vain näin voidaan saavuttaa pysyvää kehitystä.
Helsingfors stadsfullmäktige godkände 27.9.2017 hädangångna ledamot Jörn Donners hemställningskläm enligt vilken Helsingfors stads kanslichef utnämnde en självständig konst- och kulturvisionsarbetsgrupp. Jag upplever att Jörn idag skulle vara väldigt stolt över det arbete ni gjort. Dock inte fullständigt nöjd, eftersom man alltid, alltid kan sträva efter något större. Det är konstens och kulturens rikedom.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.9.2017 jo edesmenneen valtuutettu Jörn Donnerin toivomus-ponnen, jonka mukaisesti Helsingin kaupungin kansliapäällikkö nimesi itsenäisen taide- ja kultuurivisiotyöryhmän. Uskon, että Jörn olisi tänään ylpeä tekemästänne työstä. Ei kuitenkaan täydellisen tyytyväinen, koska aina, aina, voi tavoitella vielä jotakin suurempaa. Se on yksi taiteen ja kulttuurin rikkauksista.”
