Puhuttaessa muutokset mahdollisia
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Tarkastuslautakunta on tällä kertaa kiinnittänyt huomiota muun muassa kaupungin uuteen johtamisjärjestelmään. Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen raportti aiheesta, vaan niitä on tehty ja tekeillä useita muitakin. Hyvä näin. Kaupungin isoimpiin kuuluvan uudistuksen vaikutuksia on hyvä selvittää laajasti, analysoida niitä ja arvioida miten on mennyt.
Huomasin asiasta annetussa tiedotteessa todetun ja muutenkin keskustelussa esille nostetun, että uudistus on vaikuttanut kaupungin johtamiseen. Tämä ei ole yllätys. Itse asiassa uudistuksen tarkoituksena olikin vaikuttaa kaupungin johtamiseen.
Vaikka kokonaisuuden arviointi on vielä pahasti kesken, nyt voidaan jo tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Uusi johtamisjärjestelmä on tuonut Helsinkiin paljon hyvää. Kaupungin päätöksentekoon on saatu ketteryyttä ja nopeutta. Yhdessä tekeminen on lisääntynyt. Toimintamme on entistä strategisempaa, osaamme katsoa pidemmälle ja kokonaisvaltaisemmin. Tiedolla johtamiseen on aiempaa parempia välineitä. Edunvalvontamme on tehostunut. Osallistamme kaupunkilaisia entistä enemmän. Olemme aiempaa kansainvälisempi kaupunki. Digitalisaatio on ottanut harppauksia eteenpäin. Poliittinen johtajuus on vahvistunut.
Tarkastuslautakunta totesi, että toimialojen ohjaus ja kaupungin toimintamalli ovat kehittyneet myös johtamisjärjestelmä- ja organisaatiouudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Parhaiten on toteutunut tavoite kaupunkikokonaisuuden paremmasta ohjattavuudesta. Tällä on erityisen suuri merkitys yhä monimutkaisemmassa ja nopeammin muuttuvassa maailmassa.
Erityisesti kaupungin johtoryhmätyöskentelyn koetaan parantaneen ohjausta. On hyvä huomata, että tämä instituutio ei sisältynyt uudistukseen itseensä. Niin johtoryhmä kuin eräät muutkin uudet yhdessä tekemistä edistäneet hyödylliset koordinaatioelimet ovat minun perustamiani. Olen tietoisesti halunnut modernisoida kaupungin johtamisjärjestelmää statuuttiemme puitteissa tavalla, joka mahdollistaa laajempien joukkojen täysipainoisen osallistumisen valmistelua koskeviin kaupungin linjanvetoihin tinkimättä kuitenkaan liikaa valtuuston selkeästä tahdonilmaisusta, jonka mukaan valmistelu ja päätöksenteko pitää kaupungissa selkeästi erottaa toisistaan. Strategiaosaston, viestintäosaston sekä digiyksikön ja kansainvälisten asiain yksikön perustamiset sekä HR:n uudelleenorganisointi ovat myös esimerkkejä kauden aikana toteutetuista muista valmistelua ryhdistäneistä ja kaupunkiyhteistä tekemistä edistäneistä uudistuksista.
Kaikessa on haasteensa. Toimialamalli sekä johtamisjärjestelmämme ja pormestarimalli osana sitä ovat olleet käytössä vasta muutaman vuoden. Meidän tulee hyväksyä, että malli ei ole täydellinen, kuten ei mikään malli ole. Tämä meillä kuitenkin nyt on. Tätä edellinen valtuusto halusi. Ja viime kädessä on aina kyse ihmisistä ja siitä, miten he erilaiset paikat haltuunsa ottavat.
Apulaispormestarin roolin epäselvyys nousi selvästi esiin tarkastusvaliokunnan lausunnossa. Se on epäselvä jopa osalle kaupungin työntekijöitä. Selvää on, että meidän pitää pystyä viestimään selkeämmin, mitkä tehtävät kuuluvat kenenkin vastuulle. Kysymys ei ole helppo. ”Apulaispormestareilla ei ole toimivaltaa ohjata toimialoja, mutta heidän ohjausvaltaansa kohdistuu silti odotuksia”, kuten tarkastuslautakunta toteaa. Tätäkin asiaa tarkemmin pohdittaessa on kuitenkin tärkeä erottaa toisistaan tarkoituksenmukaisuus- ja tyylikysymykset sekä kysymykset, jotka liittyvät hyväksymiemme säännösten mukaiseen tai niiden vastaiseen toimintaan.
Mikään malli ei ole staattinen. Maailma muuttuu ja organisaatioiden tulee kehittyä samassa tahdissa. Helsingissä pormestarimalli on käytössä ensimmäistä kauttaan, Tampereella malli otettiin käyttöön 13 vuotta sitten ja sitä on matkan varrella moneen kertaan muokattu. Demokratian olemukseen kuuluu, että malleja voidaan muuttaa ja kehittää, toivottavasti kuitenkin viisaasti ja harkiten. Oikeusvaltion olemukseen puolestaan kuuluu, että kulloisiakin malleja on aina tinkimättömästi noudatettava. Vielä on hyvä korostaa sitä, että mikään malli ei itsessään tuota täydellistä lopputulosta. Siksi strategiassamme vahvasti esille nostettu kulttuurimuutos ja kaupungin johdonmukainen modernisointi ovat aina tärkeitä siinä missä mallin virittelykin.
