Puheet

Pormestarin puhe kaupunginvaltuustossa vuoden 2021 talousarvioehdotusta koskevassa lähetekeskustelussa

Pormestarin puhe kaupunginvaltuustossa vuoden 2021 talousarvioehdotusta koskevassa lähetekeskustelussa

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisa puheenjohtaja, ordförande, hyvät valtuutetut, fullmäktige

Kevään koronaepidemia on iskenyt Helsinkiin erityisen kovaa. Helsingissä on ollut lähes 40 prosenttia koko maan koronatartunnoista, ja yli puolet koronakuolemista. Epidemia on kestänyt Helsingissä pidempään kuin muualla, ja suuren sairastavuuden vuoksi olemme joutuneet varautumaan tilanteeseen muita kaupunkeja laajemmin.

Kriisin talousvaikutukset ovat näkyneet eri kaupungeissa eri tavoin. Esimerkiksi Helsingissä yhteenlaskettu palkkasumma on kriisin aikana tippunut selvästi enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa, Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla palkkasumman pudotus on ollut muuta maata ja maakuntaa suurempi.

Data kriisin vaikutusten osalta tarkentuu koko ajan, ja teemme parhaillaan yhteistyötä Helsinki Graduate School of Economicsin tutkijoiden kanssa saadaksemme paremman ja reaaliaikaisemman ymmärryksen siitä, miten Helsingin talous koronan vaikutuksesta muuttuu.

Valtiovarainministeriön eilen julkistamassa taloudellisessa katsauksessa ennustetaan Suomen bruttokansantuotteen supistuvan kuusi prosenttia ja maailmantalouden viisi prosenttia kuluvana vuonna. Oletuksena on, että koronaepidemia hiipuu, eikä toista aaltoa tule. Suomen viennin ennustetaan supistuvan 14 prosenttia, mikä olisi lopulta selvästi vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin pudotusta edellisvuoteen oli lähes kolmannes.

Työttömyysasteen ennustetaan nousevan lähes kaksi prosenttiyksikköä lähelle sitä tasoa, mille se finanssikriisin jälkeen korkeimmillaan kohosi. Julkisen velan ennustetaan kasvavan noin 20 miljardilla eurolla vuonna 2020, ja julkisen talouden alijäämän ennustetaan pysyvän suurena koko ensi valtuustokauden ajan.

Talouden kehitys riippuu nyt ennen kaikkea siitä, miten epidemia kehittyy: tuleeko toista aaltoa, mitä muualla maailmassa tapahtuu, ja minkälaisia rajoitustoimia jatkossa tarvitaan. Ja toki myös siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. Taloudessa on harvoin ollut yhtä paljon lyhyen aikavälin epävarmuutta kuin nyt.

Valtio on neljännessä lisätalousarvioesityksessään huomioinut kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Noin 1,4 miljardin euron kokonaispaketti kattaa kuitenkin vain osan kriisin aiheuttamista alijäämistä. Ensi vuoden osalta mahdollisesta vastaantulosta ei vielä ole tietoa. Tilanne kuntakentällä on hälyttävä. Monet suuretkin kaupungit leikkaavat ja säästävät tasapainottaakseen jo ennen koronaa heikentyneitä talouksiaan.

Helsingin osuus kuntien korona-paketista on arviolta 200 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa muodostuu yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotuksesta.

Kuntapaketin tavoin sairaanhoitopiirien korona-kompensaatio jää pieneksi verrattuna yliopistosairaaloiden 400 miljoonan euron yhteenlaskettuun alijäämään vuonna 2020. Pelkästään HUS:n alijäämäksi arvioidaan 190 miljoonaa euroa. Mikäli parhaillaan lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen jakoperusteet toteutuvat, HUS:n osuus suorasta valtionavusta olisi alle 80 miljoonaa euroa.

Kriisin vaikutuksia Helsingin talouteen on haastavaa ennustaa. Valtuuston kokouksessa 27.5. senhetkinen arvio koronan kustannuksista Helsingille oli noin 620 miljoonaa. Tämän jälkeen olemme saaneet tiedon valtion korona-kompensaatiosta. Myös arviot koronakustannuksista ovat tarkentuneet tartuntojen määrän käännyttyä laskuun. Tällä hetkellä koronan aiheuttamien ylimääräisten sote-kustannusten arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa euroa aiemman yli 100 miljoonan euron sijaan. Lisäksi Helsingin katettavaksi on jäämässä HUS:n koronasta ja elektiivisen toiminnan alenemisesta aiheutuvasta alijäämästä noin 45 miljoonaa euroa tänä vuonna, kun aiemmin arvio oli 70 miljoonaa. Kaupungin muiden menojen ennustetaan kasvavan kahdeksalla miljoonalla eurolla. Erilaisia menosäästöjä ennustetaan kertyvän 24 miljoonan euron verran, kun aiemmin arvio säästöistä oli 13 miljoonaa euroa.

Tämänhetkisten lukujen valossa Helsingin yhteisöverokertymän ennustetaan supistuvan 235 miljoonalla eurolla ja kunnallisverokertymän 115 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Muiden tulojen kuten vuokratuottojen, pysäköintimaksujen ja asiakasmaksujen ennustetaan laskevan 80 miljoonalla eurolla.

Kaupunki saa valtiolta 200 miljoonan euron korona-kompensaation lisäksi noin 80 miljoonan euron kompensaation yritysten maksujärjestelyiden aiheuttamasta verotulojen lykkääntymisestä. Valtio kuitenkin perii tämän summan kaupungilta takaisin vuoden 2021 aikana.

Tämänhetkisen arvion mukaan korona aiheuttaisi tänä vuonna Helsingille valtion kompensaatioiden jälkeen 150 miljoonan euron tulonmenetykset ja 90 miljoonan euron menolisäykset. Yhteensä Helsingin kaupungin korona-lasku olisi siis tämän hetken epävarmassa tilanteessa noin 240 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Helsingin talous kärsii koronavirusepidemiasta merkittävästi myös ensi vuonna. Verotulojen ennustetaan laskevan lähes 360 miljoonaa euroa ja muiden tulojen noin 50 miljoonaa euroa. Menojen arvioidaan samanaikaisesti kasvavan yli 110 miljoonalla eurolla. HSL:n maksuosuuden ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 50 miljoonalla eurolla tämän vuoden budjettivajeesta ja vuoden 2021 ennakoidusta lipputulojen alenemisesta johtuen. Kyse on luonnollisesti vasta alustavista arvioista.

On mahdollista, että koronan aiheuttama shokki maailmantaloudelle johtaa kituliaan kasvun ja hitaan elpymisen aikakauteen. Kaupungin on varauduttava siihen, että koronakriisin aiheuttama notkahdus sekä kansantaloudelle että kaupungin taloudelle on pitkäkestoinen. Pitkittyvän kriisin mahdollisuus korostaa entisestään vastuullisen taloudenpidon merkitystä tulevina vuosina. Finanssikriisin jälkeen talouden elpymiseen meni tässä kansakunnassa vuosikymmen.

Helsingin vahvuutena on ollut pitkäjänteinen ja vastuullinen taloudenpito. Kun taloudessa menee huonosti, Helsinki ei panikoi. Toisaalta, kun taloudessa menee hyvin, pidämme silloinkin pään kylmänä. Se, että meidän ei nyt kriisissä tarvitse ryhtyä pikaisiin sopeutustoimiin, perustuu siihen, että hyvinä aikoina olemme hoitaneet talouttamme säntillisesti. Tämä antaa meille mahdollisuuden olla syventämättä laskusuhdannetta omilla toimillamme ja esimerkiksi ylläpitää muuhun yhteiskuntaan suhteutettuna korkeaa investointitasoa.

Aiemmat kriisit ovat kertoneet meille, että talouden toipumisen ratkaisee pitkälti se, mitä työttömyydelle tapahtuu. Tällä hetkellä yritykset ovat pääasiassa lomauttaneet, mutta mikäli lomautukset johtavat merkittävissä määrin irtisanomisiin, synkkenee talouden kokonaiskuva huomattavasti. Sekä 1990-luvun lama että vuonna 2009 alkanut finanssikriisi nostivat työttömyyden pysyvästi korkeammalle tasolle – paluuta kriisejä edeltäviin työllisyysasteisiin ei ollut. Verotuloista riippuvaiselle kaupungille työllisyyden rakenteellinen heikentyminen on erityisen haastavaa.

Helsingissä on nyt 10 000 työtöntä enemmän kuin vuoden alussa. Täysipäiväisesti lomautettuna on edelleen 25 000 helsinkiläistä. Tilanne on huolestuttava, ja tulevat kuukaudet ratkaisevat paljon. Vaikka työttömyyden juurisyyt ovat toki syvemmällä kuin taloussuhdanteissa, ovat aiemmat lamat opettaneet meille, miten hidasta työttömyyden vähentäminen on. Kaupungin on nykytilanteessa erityisen tärkeää vahvistaa yritysten mahdollisuuksia toipua kriisistä ja synnyttää uutta liiketoimintaa.

Rakennamme ja toteutamme parhaillaan kaupungin palautumisohjelmaa, jonka keskeinen sisältö on varmistaa kaupungin strategian toteutuminen niin, että toimenpiteet palvelevat erityisesti kriisistä palautumista. Tavoitteenamme on minimoida välittömät vahingot ja luoda edellytyksiä uudelle kasvulle.

Näkymä tulevaan talouskehitykseen on nyt poikkeuksellisen sumea. Arviot kriisin syvyydestä ja kestosta vaihtelevat. On kuitenkin selvää, että vuoden 2021 talousarviota laadittaessa on varauduttava kaikkiin erilaisiin vaihtoehtoihin.. Meidän on oltava vastuullisia tänään, jotta selviämme useista laihoista vuosista ja jotta kaupungin talous on riittävän vahva, kun seuraava kriisi ennemmin tai myöhemmin iskee.

Kriisi päättyy aikanaan, ja talous lähtee elpymään. Helsingin suurimpien vahvuuksien, kuten toimivuuden, turvallisuuden ja läpinäkyvyyden merkitys globaalissa kilpailussa todennäköisesti kasvaa. Keksimme kyllä reitin ulos tästäkin kurimuksesta.