Puheet

Älykäs kaupunki 2018 –tapahtuma

Hyvä seminaariyleisö,

Helsinki on äärimmäisen sopiva paikka älykaupunkitapahtuman pitämiseen, sillä Suomen älykaupunkikehitys alkoi juuri täältä noin 140 vuotta sitten. Itse asiassa tämä hotelli, jossa nyt olemme, sijaitsee lähellä noita älykaupungin synnyinpaikkoja.

Jos kuljemme tästä kilometrin verran etelään, tulemme Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan, jonne avattiin Suomen ensimmäinen puhelinlinja vuonna 1877, vain 18 kuukautta sen jälkeen, kun puhelin oli keksintönä patentoitu Yhdysvalloissa.  Ensimmäisen puhelimen otti käyttöön helsinkiläinen metallitehtailija Johan Nissinen, joka veti puhelinlinjan pihan poikki yrityksensä konttorin ja myymälän välille.

Samana vuonna 1877 tehtiin Suomen ensimmäiset kokeilut sähkövalolla. Tämä tapahtui myös Helsingissä, aivan tässä vieressä VR:n ratapihalla. Insinööri John Stenberg järjesti siellä sähkövalaistusnäytöksen 10. joulukuuta 1877.

Uudet innovaatiot, kuten sähkö ja puhelin levisivät Suomessakin nimenomaan kaupungeissa. Kaupungistumisen vauhti on ollut häkellyttävä. Kun sähkö ja puhelin tulivat Suomeen, maamme asukkaista vain 5 prosenttia asui kaupungeissa. Nykyään yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungistuminen etenee globaalissa mittakaavassa vieläkin huimempaa vauhtia. Arvioidaan, että vuonna 2050 jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa.

Samaan aikaan meillä on vastassamme muuttuvan ilmaston, ikääntymisen, sosiaalisen epätasa-arvon ja segregaation haasteet. Nämä ovat erittäin moniulotteisia ongelmia, jotka pitää ratkaista siellä, missä innovaatiot ovat aina syntyneet ja jalostuneet: kaupungeissa.

Helsingissä meillä on tähän erityisen hyvät mahdollisuudet. Olemme globaalissa mittakaavassa riittävän pieni, jotta kaupungissamme voi ketteräsi toteuttaa erilaisia kokeiluja, mutta myös riittävän suuri, jotta ne voivat olla myös systeemisesti merkittäviä. Lisäksi kaupungissamme on jo kansainvälisestikin arvioiden hyvä start-up –yhteisö sekä toimivia alustoja kaupungin ja erilaisten kaupungin kehittämisestä kiinnostuneiden kumppaneiden yhteistyölle.

Helsingin strateginen tavoite on olla maailman toimivin kaupunki, joka hyödyntää digitalisaatiota parhaiten maailmassa. Jotta kaupunki voi olla maailman toimivin, sen pitää olla älykäs. Tämä tarkoittaa älykkäiden teknologioiden hyödyntämistä kaupungin infrastruktuurissa ja palveluissa, mutta ennen kaikkea se tarkoittaa älykkäiden kaupunkilaisten voimavarojen hyödyntämistä.

Älykaupunki ilman fiksuja asukkaita ja yrityksiä on vain kuollutta rautaa.

 

Hyvä yleisö,

Helsinki ei lähde uuden ajan imuun ihan tyhjästä. Kaupungilla on käynnissä monia sellaisia digihankkeita, joista voi olla ylpeä. Älykoulu-toimintamallissa innovoidaan tulevaisuuden pedagogisia ratkaisuja ja mahdollistetaan oppimisen yksilöllinen eteneminen data-analytiikalla.

Tietomallinnus edistää puolestaan kaupunkiympäristön suunnittelua. Ohjelmistorobotiikkaratkaisuja hyödynnetään sosiaali- ja terveystoimialalla.

Helsingin Kalasataman uusi älykaupunginosa on saanut paljon kansainvälistä huomiota älykkäiden ratkaisujensa ansiosta. Alueen visio on: tunti lisää aikaa päivään. Tämä on siinä mielessä nerokas slogan, että se muistuttaa oikealla tavalla siitä, miksi Helsinkikin haluaa olla älykäs. Kaupungin älykkyys ei ole itseisarvo, vaan se on välttämätön väline maailman edistyksellisimmän urbaanin arjen rakentamisessa. Kaupungin älykkyys mahdollistaa sujuvamman arjen kaupunkilaisille.

Fiksussa Kalasatamassa asukkaat voivat seurata ja säädellä kotiensa energiankulutusta digitaalisesti. Jätehuolto on siirretty maan alle imuputkiin. Kaupunginosan asukkaat voivat varata alueensa eri tiloja tarpeisiinsa joustotila-periaatteella. Uusiin taloihin on rakennettu myös sähköautojen ja yhteiskäyttöautojen latausinfra.

Kalasatamassa käy joka vuosi satoja korkean tason innovaatioturisteja. Erityisesti aasialaisten kaupunkien edustajat ihastelevat Kalasataman osallistavaa kehittämistapaa. Jopa kolmasosa Kalasataman asukkaista on ollut mukana fiksun kotikaupunginosansa kehittämisessä jollain tavalla: työpajoissa, kokeiluissa tai alueen suunnittelussa. Tämä on todella suuri onnistuminen Helsingille: Me olemme saaneet kaupungin asukkaat mukaan kaupungin ja sen älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen. Tänä syksynä Kalasatamaan avautuvan kauppakeskus Redin yhteyteen tulee uusi yhteiskehittämistila, Living lab, jossa asukkaat, kaupungin työntekijät, yritykset ja tiedeyhteisö kehittävät yhdessä tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja.

Älykaupunkeihin erikoistunut Stanfordin yliopiston professori Deland Chan kertoi tuoreessa haastattelussa, että monet älykaupunkihankkeet maailmalla ovat vaikeuksissa, koska ne eivät ole ottaneet kaupungin asukkaita mukaan älykkäiden asuinalueiden suunnitteluun. Meillä asukkaiden osallistaminen on yksi kaupungin strategian peruspilareista. Digitaaliset kanavat ovat toimiva ja joustava tapa toteuttaa modernin ajan osallisuutta. Samalla vuoropuhelu mahdollistaa kaupungin tehokkaamman mukautumisen asukkaidensa ja vierailijoidensa muuttuviin tarpeisiin, muuttuen kilpailuvaltiksi. Helsingissä designin, digitaalisuuden ja dialogin yhdistelmä rakentaa kaupunkilaisille hyvän ja toimivan kaupungin käyttökokemusta.

Tässä tärkeä oppi, joka kannattaa muistaa; kaupungin älykkyys ei ole pelkkää rautaa ja tietoliikennettä, se on myös kykyä sitouttaa asukkaita ja hyödyntää heidän osaamistaan kaupungin kehittämistyössä.

 

Hyvä yleisö,

Takanamme on poikkeuksellisen kuuma kesä. Ilmastotieteilijöiden mukaan lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöt ovat uusi normaali. Helsingin kaupunki ottaa ilmastomuutoksen tosissaan. Kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa älykaupunkiratkaisut ovat avainasemassa. Tutkimusten mukaan nopeimmat päästövähennykset saadaan liikenteestä. Helsinki onkin alkanut profiloitua älykkäiden liikenneratkaisujen kotikaupunkina. Mobility-as-a-service, eli Maas tunnetaan maailmalla “Helsingin mallina”. Autojen yhteiskäyttö yleistyy erilaisten digitaalisten ratkaisujen ansiosta ja kaupunkipyörät ovat huippusuosittuja. Sähköistyvä liikenne on globaalissa murroksessa, jossa pelimerkit jaetaan uusiksi. Valtavat markkinat ovat avautumassa älykkäille liikkumisen palveluille. Me haluamme auttaa helsinkiläisiä yrityksiä saamaan jalansijaa näillä markkinoilla, sillä samalla luomme kaupunkilaisille toimivia palveluja ja vastaamme ilmastonmuutoksen haasteeseen. Yhtälössä on monta voittajaa.

 

Helsingissä Jätkäsaaren uusi asuinalue on muotoutumassa kansainvälisen tason älyliikenteen testialueeksi. Helsingin kaupungin innovaatioyksikkö Forum Virium pilotoi tälläkin hetkellä Jätkäsaaressa esimerkiksi veneiden überiä, yhteiskäyttöautoja ja älyparkkeerausta yhdessä yritysten ja alueen asukkaiden kanssa. Pian Jätkäsaaren asukkaita kannustetaan kestäviin liikkumismuotoihin kännykkäapplikaatiolla, jossa käyttäjä saa palkintoja kestävistä liikkumisvalinnoistaan. Älyliikenteen työpajat ovat Jätkäsaaren asukkaiden keskuudessa huippusuosittuja. Robottibussit pörräävät testiajossa ympäri kaupunkia.

Täälläkin varmasti puhutaan tänään Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä tunnelista. Tunneli on huima hanke, joka toteutuessaan mahdollistaisi Helsingin ja Tallinnan rakentumisen aidoksi kaksoiskaupungiksi. Tunnelia odotellessa on kuitenkin jo mahdollista tehdä Helsingistä ja Tallinnasta maailman parhaiten virtuaalisesti yhteentoimivat kaupungit. Kehittämällä fiksusti digitaalisia palveluita perustuen avoimiin standardeihin ja moderneihin toimintamalleihin, luodaan sujuvasti yhteensopivat palvelut, jolloin voi vaivatta liikkua kaupungista toiseen ja käyttää palveluita itselleen tutulla tavalla.

 

Ja tätä me jo teemmekin. Helsinki kehittää esimerkiksi älyliikennettä yhteistyössä Tallinnan kanssa. Helsingin ja Tallinnan välillä tehdään 8 miljoonaa matkaa vuodessa. Haemme nyt yhdessä kokeilemalla ratkaisuja, joilla kaupunkien välinen liikenne saadaan mahdollisimman sujuvaksi ja vähäpäästöiseksi. Kokeilussa ovat muun muassa rekkaliikenteen älykäs ohjaus satamiin ja sieltä ulos, älykontit ja fiksut palvelut matkustajaliikenteelle.

 

Hyvät ystävät,

Tehdäänpä pieni gallup:

  • muistatko, koska menit ensimmäistä kertaa internettiin? Oliko joku netissä jo 1980-luvulla? Käsi ylös!
  • Kuinka moni meni nettiin 1990-luvulla? Nyt nousee monta kättä.
  • Entä 2000-luvulla, löytyykö vielä joku?

Valtaosa meistä tutustui internettiin varmaankin 1990-luvulla. Silloin netti alkoi nopeasti täyttyä ihmisistä. Nyt 2010-luvulla me ihmiset olemme jo netissä vähemmistönä. Netissä on nykyään enemmän esineitä kuin ihmisiä. Viime vuonna arvioitiin, että 8,5 miljardia esinettä ovat yhteydessä nettiin. Määrä kasvoi 30 prosenttia yhdessä vuodessa. Myös kaupunkien infrastruktuuri siirtyy nettiin kovaa vauhtia. Mitä useampi rakennus, tie tai katuvalo on netissä, sitä enemmän ne tuottavat dataa. Kun tekoäly analysoi näitä datamassoja, pystymme kehittämään kaupunkeja fiksusti ja tietoon perustuen. Hyvä esimerkki Helsingistä on vaikkapa kaupungin 3D-malli, joka esimerkiksi tunnistaa kaupungin kaikkien talojen lämpövuodot niiden katoilta. Malli laskee myös kunkin kiinteistön aurinkoenergiapotentiaalin.

Nämä mallit, kuten suurin osa kaupungin tuottamasta datasta, ovat kaikki saatavissa avoimena datana. Kuka tahansa voi hyödyntää niitä kehittäessään sovelluksia tai vaikkapa uutta yritystoimintaa. Helsinki oli maailman ensimmäisten kaupunkien joukossa avaamassa dataansa. Avoin data tarkoittaa myös avointa hallintoa.

 

Hyvät ystävät,

älykäs Helsinki on enemmän kuin hieno kaupunki. Kalasataman älykaupunginosa tarjoaa asukkailleen tunnin lisää aikaa päivään. Jätkäsaaresta on tulossa maailmanluokan testilaboratorio älyliikenteelle. Kaupungin avoin data ja avoin esineiden internet keräävät kehuja ja synnyttävät ympärilleen uusia start-upeja ja uusia työpaikkoja. Enemmän kuin hienoa on se, että tämä kaikki on saatu aikaan yhteistyöllä. Helsingissä me kehitämme tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja yhdessä kaupungin asukkaiden, yritysten ja tiedeyhteisön kanssa.

Puhelin ja sähkövalo tulivat Helsinkiin 140 vuotta sitten ja ne ovat sittemmin parantaneet kaupunkilaisten elämänlaatua massiivisesti. Tekniikat ovat kehittyneet noita aikoja älykkäämmiksi, mutta perusperiaate on sama. Älykkäillä ratkaisuilla pitää pystyä jatkossakin tarjoamaan kaupunkilaisille hyvää elämää ja maailman edistyksellistä urbaania arkea.