Puheet

Puhe Helsingin juhlaviikkojen avajaisvastaanotolla

Puhe Helsingin juhlaviikkojen avajaisvastaanotolla

Hyvät Helsingin juhlaviikkojen tekijät ja ystävät,

Ensimmäistä kertaa vuonna 1968 järjestetty Helsingin juhlaviikot juhlii tänä kesänä 50-vuotista taivaltaan. Juhlaviikkojen taannoinen slogan oli ”Taide kuuluu kaikille”. Minusta se kuvastaa juhlaviikkoja parhaiten – festivaali, joka tuo taiteen kaikkien ulottuville, kaikissa sen muodoissa, jokaiseen aikaan vuorokaudesta, jokaisen kukkarolle sopivalla tavalla. Juhlaviikot on yksi kaikkein helsinkiläisimpiä asioita. Sen aikana kaupunki tuntuu eniten itseltään – luovalta, kansainväliseltä ja hauskalta.

Helsinki on maailman toimivin kaupunki. Toimivuus näkyy hyvänä arkena, luotettavina palveluina, turvallisena kaupunkiympäristönä ja mutkattomana suhteena kaupunkilaisten ja kaupungin organisaation välillä. Kaupunki on kuitenkin myös – ja ehkä ennen kaikkea – koti. Pelkkä toimivuus ei riitä rakentamaan hyvää kotia. Se olisi kuin järkeä ilman tunnetta. Lopulta kuitenkin fiilis ratkaisee lopullisen vaikutelman. Elämyksellinen arki viihtyisässä kaupungissa rakentuu suuresta annoksesta innostusta, luovuutta, sitoutumista, jakamista ja yhdessä kokemista. Kaupunki voi luoda hyvän elämän edellytykset, mutta ihmiset tekevät kaupungista kodin. Kaupunki ei ole hallintokoneisto, vaan yhteisö.

Yksi keskeisimpiä yhteisön luomisen edellytyksiä on yhdessä tekeminen ja yhdessä kokeminen. Tässä taiteella ja kulttuurilla on tärkeä tehtävä. Helsinki ei olisi Helsinki ilman vilkasta taide- ja kulttuuritarjontaa, tapahtumia ja kaupunkikulttuuria. Ne tekevät kaupungista kodin helsinkiläisille ja kiinnostavan vierailukohteen matkailijoille. Se, mikä kaupungissa viehättää helsinkiläisiä, houkuttelee myös matkailijoita.

Kaupungit ovat nykymaailman keskeisiä globaaleja toimijoita. Kaupungit ovat elämän keskuksia ja tuovat ihmiset yhteen. Kaupungit ratkaisevat globaaleja ongelmia yhteistyössä muiden kaupunkien kanssa ja niiden mutkaton suhde ihmisiin ja arkielämään auttavat niitä ymmärtämään mistä hyvässä elämässä on oikeasti kysymys. Kaupunkien vetovoima perustuu mielikuvien lisäksi toimivaan arkeen ja yhteyteen muiden kanssa. Aitous menee rakennettujen brändien edelle, paikallisuus korvaa geneeriset, kaikissa metropoleissa nähdyt kohteet ja kaupunkilaisten arkielämän sisällöt ja sujuvuus muuttuvat kaupungin suurimmaksi kilpailuvaltiksi.

I have many times said that “culture eats strategy for breakfast”. This in many ways embodies the challenge of a city leader. We can share a vision of a functional and attractive ´city, but the everyday reality of people’s experience is what defines our success. This is perhaps the greatest single transformation in thinking that has happened in recent years – we at the city recognize our role as being at the service of the people, not vice versa. Helsinki wants to create the most advanced and functional everyday life in the world and focus on finding solutions to global challenges: to be a city full of people, actions and encounters. To bring together innovation and ideas to be tested in the most functional city in the world. In this equation culture plays an important role. It is also why people, corporations and travelers choose Helsinki – now more than ever.

****

Helsingissä on tällä hetkellä suurta vetovoimaa. Uskon, että mielikuva kaupungistamme maailmalla on maabrändiämme monipuolisempi ja rikkaampi. Yksi tärkeimmistä selittävistä tekijöistä on kulttuurielämämme monipuolisuus – kaupungissamme järjestettävät tapahtumat ja maailmanluokan taidetarjonta. Kansainvälisten yöpymisten määrä Helsingissä on vahvassa kasvussa – matkailu- ja ravintola-alan tilastojen mukaan Helsingin kasvuvauhti on huomattavasti pohjoismaisia verrokkejamme nopeampaa. Tahdottiin tai ei, maailmanluokan kulttuurielämykset ja uudet kiinnostavat kokeilut syntyvät juuri kaupunkeihin, joissa on kaikupohjaa kulttuuriteoille – niiden mukana tulee niin taloudellista kuin aineetontakin hyvinvointia. Pidän erinomaisen tärkeänä, että myös tulevaisuuden Helsingin kaupunkibrändiä määrittävät omaleimainen, osin rosoinenkin kaupunkikulttuuri ja korkeatasoiset taide- ja kulttuuritapahtumat. Helsinki voi olla eteenpäin pyrkivä ja rohkea kulttuurikaupunki siksi, että kaupunkimme asukkaat arvostavat monipuolisia elämyksiä kulttuurin saralla. Rikasta tarjontaa ei olisi ilman vilkasta kysyntää.

Nya centrumbiblioteket Ode som öppnar på självständighetsdagen, konstmuseet Amos Rex som invigs om en dryg vecka och Helsinki Biennale (Helsingforsbiennalen) som kör igång år 2020, är exempel på nya konst- och kultursatsningar som vi kan vara stolta över i vilken internationell jämförelse som helst.

Väsentlig är också attityden som staden utstrålar till sin omgivning. För Helsingfors är kultur inte blott körsbäret som kröner tårtan, utan en central ingrediens i såväl degen som glasyren, i varje fyllning och samtliga lager. Jag vill också att Helsingfors ska vara hemvist för konst i mindre skala och av nyskapande typ samt att det finns utrymme för stadsdelarnas egna kulturaktiviteter och nya restaurang- och städdagsinitiativ i världsklass, vilka enbart kan uppstå genom aktiva invånare.

Helsingin juhlaviikot on 50-vuotisen historiansa aikana yhdistänyt kulttuurin ja tapahtumallisuuden erityislaatuisen kattavaksi kokonaisuudeksi, jonka ihmiset ovat ottaneet omakseen. Festivaali näkyy ja kuuluu vahvasti kaupunkikuvassa. Sen tarjonta tuo ihmisten ulottuville asioita, joita Helsingissä ei normaalisti voisi kokea. Kansainvälinen kattaus on kautta vuosien ollut poikkeuksellisen laaja. Monille juhlaviikot on muodostunut paikaksi, jossa saa kokeilla ja yllättyä uudesta. Erityisen iloinen olen siitä, että Kaivopuiston konsertti tekee vuosien jälkeen paluun juhlaviikoille.

Helsinki on ymmärtänyt tapahtumallisuuden merkityksen ja panostaa olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen ja uusien luomiseen nyt enemmän kuin koskaan. Ensi vuoden alusta myös juhlaviikkojen kotipesä muuttuu, kun uusi Helsingin tapahtumasäätiö herää henkiin ja Helsingin omat tapahtumat löytävät kodin juhlaviikkojen kyljestä saman säätiön sisällä. Helsinki-päivän juhla, Lux Helsinki, Uuden Vuoden juhla ja monet muut tapahtumat yhdessä juhlaviikkojen kanssa muodostavat silloin kokonaisuuden, joka toivottavasti entisestään kasvattaa Helsingin asemaa tapahtumakaupunkina myös kansainvälisessä vertailussa.

Myös uusia tapahtumapaikkoja synnytetään kaupunkiin. Suvilahden alueen kehittyminen ja olemassa olevien tapahtumapaikkojen entistä luovempi tarkastelu toivottavasti mahdollistaa myös uusien kansainvälisten tapahtumien tulon kaupunkiin. Helsinkiläiset ovat ottaneet kaupunkitilan uudella tavalla omakseen ja myös spontaanien, pienien tapahtumien määrä lisääntyy.

Moni metropoli maailmassa kehuu kulttuuripääomallaan, mutta Helsinki on onnistunut erityisen hyvin tuomaan kulttuurin osaksi ihmisten arkea. Täällä oopperaan voi mennä farkuissa ja kuvataidetta katsoa baareissa. Täällä taide saa ottaa kantaa ja kritisoida. Täällä ihmisenkokoinen tekeminen on pääroolissa. Siksi täällä myös syntyy jatkuvasti uutta ja odottamatonta: ilmiöitä, innovaatioita ja taatusti erottuvaa kaupunkikulttuuria. Olen tästä tapahtumasta ja tästä kaupungista valtavan ylpeä.

Toivon antoisia juhlaviikkoja kaikille, nautitaan elävästä pääkaupungistamme!

Jag önskar er alla roliga, underhållande, och framförallt festliga festspel!

I wish you all an invigorating and memorable Helsinki Festival!