Puheet

Yrityslinnan avajaiset, Helsinki

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisat avajaisvieraat,

Helsingin kaupunki on Suomessa uuden yritystoiminnan ja elinkeinoelämän verkostojen merkittävin keskus. Vaikka tiedonkulku nopeutuu jatkuvasti, ei fyysisen etäisyyden ja kohtaamispaikkojen merkitys tule katoamaan. Mitä lähempänä yrityksen kumppanit ja verkostot ovat, sitä toimivampaa on yhteistyö ja niistä saatu hyöty.

Yritysten verkostot ja yhteistyö muiden yritysten kanssa luovat kilpailuetua ja edistävät yritysten kasvua. On viitteitä, että verkostoissa aktiivisesti toimivat yritykset kasvavat muita yrityksiä nopeammin. Verkostojen avulla yritykset pystyvät lisäämään nykyaikana ehkä tärkeintä tarvitsemaansa resurssia, tietoa. Tästähän myös Yrityslinnassa on lopulta kyse ja tähän kysyntään se myös loistavasti vastaa.

Nopeasti kasvavilla yrityksillä on tyypillisesti laajat yhteydet eri innovaatiotoimijoihin eri maissa. Yrityslinna vahvistaa Helsingin seudun verkostoa tarjoten myös kansainvälisille toimijoille hyvän ikkunan pääkaupunkiseudun energiseen yrityselämään.

Helsinkiin sijoittuu myös vuotuinen, marraskuinen Slush-konferenssi. Mikään tapahtuma ei yksin kesää tee, eikä loskaista syksyä, mutta Slush on oiva osoitus siitä, että pienessäkin maassa on mahdollisuus rakentaa kansainvälisesti houkuttelevia verkostoja – jos vain yhteistyöhenkeä ja intoa riittää. Toimivan ”yrittäjyysinfran”, eli verkostojen ja vertaistuen, merkitys korostuu erityisesti yrityksen alkutaipaleella. Siksi tämäntyyppiset isommat tapahtumat ovat omiaan nostamaan Helsingin kiinnostavuutta startup- ja sijoittajapiireissä, sekä houkuttelemaan pääkaupunkiimme uusia aloittavia yrityksiä. Helsingin hyvästä maineesta hyötyy loppupeleissä koko muukin Suomi.

Hyvät naiset ja herrat,

Positiivisista valonpilkahduksista ja yksittäisistä onnistumisista huolimatta, Suomen taloustilanne on monella tapaa erittäin vaikea. Maamme kohtaa monia päällekkäisiä haasteita talouden saralla. Yksi elinkeinoministerin näkökulmasta vakavimmista on kilpailukykymme näivettyminen. Olemme muutamassa vuodessa hävinneet Ruotsille bkt:n kehityksessä kymmenkunta prosenttiyksikköä. Oma bruttokansantuotteemme on yhä alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.

Virheitä on tehty niin politiikassa, työmarkkinoilla kuin yrityksissäkin. Lopputulos on kuitenkin selkeä. Olemme menettäneet ison osan hyvinvoinnistamme. Menetykset eivät ole suhdanneluonteisia vaan elinkeinorakenteemme on muuttunut rajusti ja pysyvästi. Taloutemme isot kivijalat ovat menettäneet – ja valitettavasti menettävät tulevina vuosina vielä lisää työpaikkoja. Jokainen voi kuvitella, mitä esimerkiksi heinäkuinen Microsoftin ja Broadcomin ilmoitus 1100 työpaikan vähentämisestä tarkoittaa. Vaaditaan aika monta suurta, keskisuurta ja pientä yritystä paikkaamaan jo pelkästään tuo menetetty aukko.

On sanomattakin selvää, että Suomi voi nousta vain uudistumalla. Meidän tulee luoda kaikille yrityksille edellytyksiä menestyä. Julkisen vallan on tehtävä kaikkensa, jotta Suomeen syntyisi uusia startup-yrityksiä – jotta pienet yritykset uskaltaisivat kasvaa – jotta keskisuuret yritykset onnistuisivat kasvamaan vieläkin suuremmiksi. On koko Suomen kohtalonkysymys, miten tässä onnistumme. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen syntyneistä 120 000 uudesta työpaikasta 110 000 on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jo tämän vuoksi yrittäjyyden kannustavuus ja hyvät toimintaedellytykset ovat kultaakin arvokkaampia koko Suomelle.

Yhteiskunnan rooli on ennen kaikkea edistää uudistumista tarjoamalla kilpailukykyinen toimintaympäristö, innostaa ja kannustaa sekä tuottaa koulutettuja osaajia elinkeinoelämän ja sitä kehittävän tutkimuksen tarpeisiin. Kilpailukykyinen toimintaympäristö rakentuu muun muassa positiivisesta yrittäjyysilmastosta, osaavista ihmisistä, kannustavasta verotuksesta ja toimivasta pääomamarkkinasta.

Yksi tulevaisuuden kilpailukykytekijöistä on se, miten pystymme kehittämään yleistä lainsäädäntöä ja lupaviidakkoa yritysystävällisempään suuntaan. Hallituksen rakennepaketti antaa tälle työlle eväitä, jos ne vain tarmokkaasti käytetään hyödyksi. Suomi ei nouse säätelyllä, eikä sen karsiminen maksa mitään. Kun taloudelliset lisäpanostukset ovat kiven alla, on taloudellista toimeliaisuutta pyrittävä lisäämään purkamalla sitä haittaavaa ylimääräistä lainsäädäntöä. Tämä on myös yrittäjiltä usein kuuluva viesti – ”poistakaa turhat jarrut ja esteet, kyllä me yritämme ja kasvamme, jos sen sallitte”.

Paljon työtä toimintaympäristön kehittämiseksi on jo tehtykin – yliopistouudistuksesta yritysveroremonttiin, julkisen sektorin tehostamisesta maltilliseen palkkaratkaisuun sekä yritys- ja t&k-rahoituksen remonttiin.

Näen, että esimerkiksi rahoituksen puolella valtio on aidosti tuonut ratkaisuja monen aloittavan yrityksen tueksi. Tekes on auttanut monta innovaatiota liikkeelle ja lähes kaikki viime vuosina syntyneet venture capital -rahastot ovat syntyneet Suomen Teollisuussijoituksen avulla. Uusi kasvurahastojen rahasto kerää varoja valtion ohella sijoittajilta ja sijoittaa markkinoilla toimiviin pääomarahastoihin. Rahastojen sijoitukset ovat osaltaan turvaamassa suomalaisyritysten kasvun rahoitusta.

Vigo-yrityskiihdyttämö -ohjelma on tuonut menestyksellisesti kokeneiden sarjayrittäjien osaamista ja riskisijoittajien rahoitusta startup-yritysten käyttöön. Erityisesti ulkomaisen pääoman houkuttelemisessa Suomeen ohjelma on onnistunut hyvin.

Mainittava onkin, että Suomi on noussut Euroopan maiden kärkeen yksityisten riskisijoitusten (venture capital) bkt-osuudessa vuonna 2013. Erityisen ilahduttavaa on ulkomaisten sijoitusten kasvu Suomeen ja yksityisten sijoittajien vähittäinen palaaminen tähän kenttään. Valtiosijoittajilla on ollut merkittävä vaikutus yksityisen rahoituksen vauhdittamisessa. Vaikka Suomi on noussut Euroopan kärkeen, olemme kuitenkin vielä kaukana kasvuyritystoiminnan kärkimaiden Yhdysvaltojen ja Israelin sijoitustasoista.

Hyvä juhlayleisö,

Yrityslinna on omalta osaltaan hyvä esimerkki siitä, miten julkinen valta voi olla edesauttamassa yrityksille suotuisampaa toimintaympäristöä. Yrityslinnassa yritysten tarvitsemat palvelut on koottu yhden katon alle, jolloin sekä valtion, kunnan että yksityisen sektorin palvelut ovat saatavilla täältä yhden luukun periaatteella. TEM-konserni on hankkeessa mukana tarjoamalla TE-toimiston palveluja.

Yrityslinna tulee todelliseen tarpeeseen, sillä kaupungin yrityspalvelun kautta perustettujen yritysten määrä kasvoi viime vuonna noin viidenneksellä ja asiakasmäärä noin kolmanneksella. Nämä myönteiset pohjaluvut ja nyt täydellä teholla käynnistyvät Yrityslinnan palvelut edistävät myös Helsingin kaupungin tavoitetta olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuoteen 2016 mennessä. Samalla voi tähdätä korkeammallekin – vaikkapa Itämeren alueen yrittäjämyönteisimmäksi kaupungiksi. Selvää on, että kovimmat kilpailijamme löytyvät naapurimaista. Suomen on tehtävä kovasti työtä pitääksemme pelkästään omistamme kiinni, saati sitten houkutellaksemme uusia yrityksiä.

On nimittäin niin, että mikään maa, ei missään päin maailmaa ole vaurastunut muuten kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Kaikki hyvinvointi syntyy työstä. Työstä jalointa on työllistää itsensä – ja muitakin. Siksi yrittäjät ovat niitä, joiden varaan tätä maata rakennetaan.

Näillä sanoin minulla on suuri ilo ja kunnia avata uusi Yrityslinna ja toivottaa toiminnallenne onnea ja menestystä!