Blogi

EU:n rakennerahastojen hallinnointi uudistuu

Työ- ja elinkeinoministeriö
Tiedote

Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että rakennerahastojen hallintomalli uudistetaan kustannustehokkaammaksi. Samalla varmistetaan, että tulevan rakennerahastokauden ohjelma tukee kasvua, työllisyyttä, vähähiilisyyttä ja rakennemuutosta.

Neljä ELY-keskusta erikoistuu rakennerahastojen hallintoon

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 18.9.2013, että ensi vuoden alusta alkavalla rakennerahastokaudella neljä ELY-keskusta erikoistuu rakennerahastojen hallintoon.

Jokaisella suuralueella on oma rakennerahastohallinnointiin erikoistunut ELY-keskus: Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulussa, Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä, Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylässä ja Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus Lahdessa.

Asiakaspalvelu säilyy kaikissa ELY-keskuksissa, myös ruotsinkieliset palvelut turvataan

Uudistuksessa säilytetään kunkin ELY-keskuksen vahvuus oman alueensa asiantuntijana ja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa, samalla kun parannetaan hallinnon tehokkuutta ja toiminnan tasalaatuisuutta.

Käytännössä hankkeita valmistellaan edelleen alueilla ja asiakkaat saavat palvelua omasta ELY-keskuksesta. Suuralueen rakennerahastohallinto toimii kuitenkin aina yhden, keskitetyn johdon alaisena eli hanke-esittelijät ja -päättäjä ovat rakennerahastoasioihin erikoistuneen ELY-keskuksen palveluksessa.

Asiakkaan ruotsinkielinen palvelu turvataan koko rakennerahastoprosessissa. Kaksikielisimpien alueiden turvaamiseksi perustetaan Jyväskylän ELY-keskuksen alaisuuteen ruotsinkielinen kieliyksikkö, joka sijoitetaan Pohjanmaan ELYn yhteyteen.

– Hallinnon uudistaminen on välttämätöntä, koska tulevalla rakennerahastokaudella käytössä on lähes kolmasosa vähemmän rahoitusta. Uudistumisella tavoitellaan tehokkuutta ja laatua, korostaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Uudistuksen myötä rahoituksen käyttö paranee ja joustavoituu. Hankkeiden tulosten ja vaikuttavuuden seuranta tehostuu. Lainsäädännön ja ohjeistuksen tulkinta yhdenmukaistuu. Hallinnon kustannustehokkuus paranee.

Säästöt syntyvät toiminnan tehostamisen, sähköiseen hallintojärjestelmään siirtymisen ja hallintoon kuluvan rahoituksen suhteellisen osuuden pienentämisen myötä. Näin ollen varoja voidaan suunnata hallinnon sijaan varsinaiseen hanketoimintaan ja alueiden kehittämiseen.

– Nyt on varmastikin ensimmäinen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa linjattu asia pantu myös käytäntöön. Uudistus on järkevä toteuttaa, koska raskaaseen hallinnointiin uponnutta rahaa pitää käyttää enemmän varsinaisiin uutta yrittäjyyttä ja työtä tukeviin hankkeisiin, toteaa Vapaavuori.

– Tällä hetkellä rahoittajaviranomaisia on 43 kappaletta. Komissio on toistuvasti kehottanut Suomea vähentämään rahoittavien viranomaisten määrää. Hallintokustannuksien ennakoidaan vähenevän yhteensä vähintään 30 miljoonaa euroa ohjelmakaudella, Vapaavuori sanoo.

Hallintohenkilöstö vähenee

Hallinnon tehostamisella tavoitellaan yhteensä noin 86 henkilötyövuoden vähennystä vuoden 2015 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2013 tasoon. Vähennys koskee ELY-keskuksia, maakunnan liittoja ja keskushallintoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *