Puheet

Yritysten kasvun rahoittaminen on edellytys työpaikkojen syntymiselle, Listautuminen exit-vaihtoehtona -aamiaisseminaari, Pörssiklubi

Arvoisat kuulijat,

Minulla on teille kaksi viestiä yritysten rahoituksesta:

– Ensinnäkin, pankkirahoitus on murroksessa ja yritykset tarvitsevat enenevässä määrin myös vaihtoehtoista rahoitusta.
– Toiseksi, toimivat pääomamarkkinat ovat oleellinen kasvun edellytys ja pörssillä on siinä oma tärkeä tehtävänsä Suomessa.

Nyt kuitenkin yritysten halukkuudessa listautua ja hakea pörssistä rahoitusta on solmukohtia, joita on ryhdyttävä yhdessä avaamaan.

Yritysten kasvun rahoittaminen ja kotimainen omistajuus ovat erittäin ajankohtaisia asioita Suomessa. Tehokkaasti toimivat pääomamarkkinat toimivat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittajina. Meillä ei ole tarpeeksi sellaisia yrityksiä, joiden tavoitteena on nopea liikevaihdon ja henkilöstön kasvu.

Toisaalta, merkittävän osan kasvusta muodostavat myös maltillisesti kasvavat omistajayritykset. On tärkeää saada olemassa olevat keskisuuret ja suuret yritykset aktivoitumaan innovaatiotoiminnassa ja hakemaan osaamiseen perustuvaa kansainvälistä kasvua. Kansantalouden kannalta tämä toisi merkittävimmät ja nopeimmat vaikutukset. Kasvuyritykset lisäävät työllisyyttä, vaikuttavat kansantuotteen kasvuvauhtiin ja lisäävät tuottavuutta.

Olemassa olevan yrityksen jatkaminen on työllisyyden näkökulmasta vähintään yhtä arvokasta kuin uuden yrityksen perustaminen. Yritysten omistajavaihdoksissa on suuri kasvupotentiaali, sillä liiketoiminnan siirto säilyttää keskimäärin viisi työpaikkaa, kun uusi yritys luo keskimäärin kaksi uutta työpaikkaa.

Pääomasijoittajilla on oleellinen rooli nopean kasvun yritysten rakentajina. Taloudellinen arvonluonti voidaan yhdistää yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, kun pääomasijoittajien yhtiöt luovat kasvun kautta työpaikkoja. Haluan rohkaista pääomasijoitustoimialaa nostamaan tätä näkökulmaa esiin myös julkisessa keskustelussa.

Yritysten rahoitusympäristö on Suomessa muuttunut ja muuttumassa

– Sääntelyuudistus ja erityisesti vakavaraisuussäädösten kiristyminen aiheuttavat merkittäviä muutoksia pankkien varainhankinnassa. Pankkien on luotava suuret likviditeettipuskurit ja pitkän varainhankinnan tarve kasvaa huomattavasti.

– Heikko ja epävarma taloustilanne vähentää myös pankkien luotonantoa. Tämä näkyy yhä monin eri tavoin Euroopan rahoitusmarkkinoilla ja heijastuu myös pankkeihin. Marginaalit kasvavat ja riskipitoisimmat lainat yrityksille jäävät myöntämättä.

– Vakavaraisuusvaatimukset voivat vaikuttaa riskirahoituksen tarjontaan. Kiristyvät vakavaraisuusvaatimukset voivat vähentää riskisijoituksia – joita tarvitaan kasvun rahoittamiseen – instituutioiden taseissa.

– Yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden ongelmina ovat sijoittajien vähyys, heikko likviditeetti, riskien puutteellinen hinnoittelu ja läpinäkyvyyden puute. Lähinnä vain suuret yhtiöt ovat hakeneet rahoitusta suoraan pääomamarkkinoilta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja. Nämä markkinat ovat selvästi piristyneet viime vuosina.

– Suomessa yhtiöiden listautuminen pörssin päälistalle tai monenkeskiselle markkinapaikalle (First North Finland) on ollut erittäin vähäistä. Esimerkiksi Ruotsissa First North Sweden on onnistunut tarjoamaan yrityksille ja sijoittajille dynaamisen markkinapaikan, jossa yritykset saavat rahoitusta ja voivat kasvun seuraavassa vaiheessa siirtyä pörssin päälistalle.


Rahoituskanavia tulisi monipuolistaa

Maaliskuussa 2012 julkistetussa Stadighin ryhmän raportissa – jossa käsiteltiin kansallisen pääomamarkkinastrategian luomista – nostettiin esille keinoja, joilla voidaan edistää yritysten vaihtoehtoisia rahoituskanavia. Tällaisia olivat mm. (1) listautumiskynnyksen alentaminen monenkeskisellä markkinapaikalla ja (2) yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittäminen.

Hallitus päätti 29.8.2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan yritysrahoituksen saatavuuden turvaamiseksi edistää pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden syntymistä sekä selvittää keinoja pörssin toimintaedellytysten parantamiseksi ja kasvuyritysten listautumiskynnyksen alentamiseksi.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto järjesti jo kesän alussa yhdessä Kauppalehti Tietopalveluihin kuuluvan Balance Consulting -yhtiön ja Scandinavian Financial Research Ltd:n kanssa yritysrahoitusta koskevan kyselyn. Listautumista koskevaan kyselyyn vastanneista kasvuyrityksistä puolet on periaatteessa kiinnostunut listautumisesta monenkeskiselle markkinapaikalle, mutta kokee sen eri syistä käytännössä vaikeaksi toteuttaa.

– Yksi mainittu syy on listautumisesta aiheutuva osinkoverotuksen kiristyminen. Muita syitä, jotka käytännössä estävät listaamisen, ovat huono markkinatilanne, vähäinen tieto listautumiseen liittyvistä asioista ja pelko listaamiseen liittyvistä kustannuksista ja byrokratiasta.
– Suurin osa yritysten omistajista pitää tärkeänä säilyttää kontrollivallan kokonaan omissa käsissä.

Mikäli listaamattomien yritysten osinkoverokohtelu laajennettaisiin koskemaan monenkeskistä markkinapaikkaa eli Suomessa tällä hetkellä First North -markkinapaikan yhtiöitä, poistettaisiin yksi merkittävä listautumiskynnys hakeutua markkinapaikalle ja helpotettaisiin markkinoilta saatavan julkisen rahoituksen hyödyntämistä kasvurahoituksessa. Monenkeskiselle markkinapaikalle listatun yhtiön verokohtelun muuttaminen vastaamaan listaamattoman yrityksen verokohtelua täydentäisi keväällä 2013 tehtyjä veropäätöksiä ja on luonteeltaan rakenteellinen uudistus. Sen ansiosta kotimaisten sijoittajien mahdollisuudet sijoittaa kasvuyrityksiin paranisivat.

Yritystodistus- ja joukkovelkakirjamarkkinoita kehittämällä yhä useampi yritys pääsee hankkimaan rahoitusta suoraan markkinoilta. Yritystodistusten osalta on jo edistytty, kun yritystodistusten liikkeeseenlasku ja säilytys on vuoden 2013 tammikuussa siirretty arvo-osuusjärjestelmään aikaisemman manuaalisen käsittelyn sijasta.

Valtion tämän vuoden toisessa lisäbudjetissa lähdimme kehittämään kotimaisia joukkovelkakirjalainamarkkinoita. Tarkoituksena on ottaa käyttöön Finnvera Oyj:n sijoitukset pk-yritysten joukkovelkakirjalainoihin. Finnvera voisi toimia ns. ankkurisijoittajana ja näin rohkaista myös muita sijoittajia merkitsemään pk-yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja. Tavoitteena on lisätä yritysrahoitusmarkkinoiden likviditeettiä ja turvata pk-yritysten kasvun ja investointien rahoituksen saatavuutta.

Pörssillä voisi olla tärkeä rooli myös joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittämisessä. Yksi mahdollisuus on, että nykyistä toimivammat joukkovelkakirjamarkkinat muodostettaisiin ainakin joiltain osin monenkeskisen markkinapaikan ympärille. Näin voitaisiin parantaa markkinoiden likviditeettiä ja saataisiin muitakin kuin institutionaalisia sijoittajia mukaan yritysten rahoitukseen.

Hallituksen yhteisöveropäätös ja kasvurahoitusohjelma

Hallituksen kevään 2013 kehysriihessä päättämällä yhteisöveron tuntuvalla alentamisella on merkittävä vaikutus yritysten mahdollisuuksiin kasvaa ja luoda työpaikkoja. Veronlasku kannustaa myös ulkomaisten investointien lisäämistä Suomessa.

Pääomasijoittajien kannalta hallitus teki kehysriihessä veropäätösten lisäksi päätöksen kasvurahoitusohjelmasta. Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan vuosittain 30 milj. eurolla, joka käytetään uuden kasvurahastojen rahaston (KRR II) perustamiseen. Kasvurahastojen Rahasto II kohdistaa sijoituksensa suomalaisia kasvuyrityksiä kehittäviin pääomasijoitusrahastoihin, joiden yhteenlasketun pääoman arvioidaan nousevan lähemmäs miljardia euroa muutaman lähivuoden kuluessa. Tekes puolestaan ryhtyy rahoittamaan hyvin alkavan vaiheen rahastoja vuonna 2014.

Hyvät kuulijat,

Kansantaloudelle on tärkeää ylläpitää ja kehittää aktiivista markkinapaikkaa, jossa sijoittajat ja riskirahaa hakevat yhtiöt voivat kohdata. Viime vuosina olemme listautumisissa jääneet jälkeen tärkeimmästä verrokista, Ruotsista. Myös pääomasijoittajille toimiva pörssi on eduksi osana kehittyneitä rahoitusmarkkinoita.

Valtio voi kannustaa ja tarvittaessa poistaakin pörssiympäristöön liittyviä valuvikoja. Omistajana valtio voi olla tuomassa 90-luvun malliin uusia yhtiöitä pörssiin. Pörssiin menopäätökset tekevät kuitenkin – niin kuin pitääkin – valtaosaltaan yhtiöiden yksityiset omistajat omista lähtökohdistaan. Vaikka tiedän varsin hyvin pääomasijoittajien pitävän kassavirtaperusteista myyntiä pääkanavana yhtiöistä irtaantumiseen, toivoisin kuitenkin toimialanne aktiivisesti tuovan myös omia yrityksiänne pörssiin. Pitkällä tähtäyksellä kotimaisten rahoitusmarkkinoiden vahvistaminen kasvun rahoittajana palvelee meitä kaikkia.

Pääomasijoittajat voivat edistää terveellä tavalla talouden rakennemuutosta ja kasvua. Toivotan teille kaikille menestystä vaativassa työssä kehittää omistamianne yrityksiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *