Puheet

Jykes Kiinteistöjen 30-vuotisjuhlaseminaari, Jyväskylä

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Hyvä juhlayleisö,

Innovaatiot ja innovaatiotoiminta ovat useasti toistuvia sanoja nykyään niin puheissa kuin uutisissakin. Ja täysin aiheesta. Suomi käy parhaillaan läpi suurta talouden rakennemurrosta – kenties jopa sellaista, minkä merkitystä ja mittavuutta emme ole edes kokonaan tajunneet. Vastaus kovenevaan kansainväliseen kilpailuun syntyy vahvasta, kekseliäästä ja nopeasti reagoivasta elinkeinotoiminnasta sekä uusista innovaatioista.

Mutta ei Suomi nouse pelkillä uusilla ideoilla. Tarvitaan myös vakaita taloutemme kivijalkoja. Suomi tarvitsee jokaista yritystään ja työllistäjää. Pieniä, suuria ja kaikkia siltä väliltä. Hyvinvointi perustuu viime kädessä vain ja ainoastaan työhön. Mikään kansakunta ei koskaan ole menestynyt muuta kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Tästä on kyse nytkin.

Katse pitääkin siirtää olennaiseen – kuinka luomme edellytykset sille, että Suomeen syntyy tulevina vuosina kasvua ja sen myötä uusia investointeja ja ennen kaikkea uusia työpaikkoja. Kyse on suomalaisen työn tulevaisuudesta. Viime kädessä kyse on siitä, miten rahoitamme sen hyvinvointilupauksen, jonka kansalle olemme antaneet.

Kun puhumme palikoiden rakentamisesta uljaammalle tulevaisuudelle, olen käyttänyt vertausta, että Suomi tarvitsee uusia yrityksiä varten omat hullut päivät ja perinteisempiä yrityksiä varten hyvin muotoillun kanta-asiakasohjelman.

Tänään Jykes Kiinteistöjen 30-vuotisjuhlaseminaarissa olemme varmaan jossakin hullujen päivien ja kanta-asiakasohjelman välimaastossa.

Jykes Kiinteistöillä on ollut merkittävä rooli Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisessä viimeisten vuosikymmenten aikana. Kehitysyhtiö on ollut aikaansa edellä itse asiassa jo perustamisvaiheessa, kun kaupungin elinkeinotoiminnan hoitaminen yhtiömuodossa oli 30 vuotta sitten uutta ja innovatiivista Suomessa.

Myös seudullinen kehittämisnäkökulma tuli mukaan varhaisessa vaiheessa, kun naapurikunnat tulivat mukaan yhtiön toimintaan vuosina 1987 ja 1990. Yhtiö on ollut mukana merkittävissä kaupunkikehittämishankkeissa, joihin on linkittynyt elinkeinorakenteen vahva muutos etenkin 1990-luvulla. Yhtiön omassa asiakaslehdessä vuodelta 2008, kun juhlittiin yhtiön 25-vuotista taivalta, Jyväskylän seudun kehitys kiteytettiin otsikkoon: ”Näivettylä muuttui kasvukeskukseksi”.

Jyväskylän seudulla on kyetty siis tekemään oikeita asioita, jossa yhtiöllä ja sen taustatahoilla on ollut vahva rooli. Nyt ollaan kuitenkin uuden murroksen edessä.

Hyvät naiset ja miehet,

Kaupungistuminen on kasvava trendi niin maailmanmitassa kuin Suomessakin. Kaupungistumisella on samalla myös vahva yhteys talouskasvuun ja tuottavuuteen. Siksi kaupungistumista pidetään usein talouskasvun moottorina. Suurten kaupunkien merkitys kansantaloudelle on erittäin huomattava Suomessakin, joka moniin Länsi-Euroopan maihin verrattuna on kaupungistunut verrattain myöhään. Suomen 12 suurimman kaupunkiseudun osuus koko maan BKT:sta on noin kaksi kolmasosaa.

Hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen vahvoja, kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä.

Suomen kaltaisessa maassa tällaisia keskittymiä voi olla vain rajoitettu määrä – ja tästä luvusta käydään jatkuvaa keskustelua. Lukumäärä ei itse asiassa edes ole keskustelun oleellisin asia, vaan se, että kaikkein parhaimmille seuduille annetaan mahdollisimman paljon tukea ja uusia virikkeitä entistä vauhdikkaampaan kasvuun.

Uusia työkaluja ovat valtion ja kaupunkiseutujen väliset kasvusopimukset, INKA eli Innovatiiviset kaupungit -ohjelma sekä suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välinen neuvottelumenettely. Kasvusopimusten tavoitteena on vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustaa kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Sopiminen on luonteelta aiesopimustyyppistä. Kaupunkiseudut tekevät oman strategiatyönsä pohjalta valtiolle ehdotuksen muutamasta kehittämisteemasta.

Valtio käyttää nykytasolla kaiken kaikkiaan 2 miljardia euroa vuodessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, kun kuntasektori investoi selvitysten mukaan 300-500 miljoonaa euroa vuodessa. Kasvusopimuksissa on kyse näiden resurssien koordinoidusta käytöstä – ei lisärahoituksesta nykyiseen verrattuna. Jos tehdään strategisia painopistevalintoja, jostain voidaan vastaavasti luopua. Kyse on samalla kaupunkien välisen työnjaon kehittämisestä.

INKA-ohjelma haastaa puolestaan kaupunkiseudut arvioimaan elinkeino- ja innovaatiopolitiikkansa aiempaa kysyntälähtöisemmin. Ohjelman tavoitteena on osaamispohjaisen uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Samalla kaupunkiseutuja kannustetaan hyödyntämään innovaatiotoimintansa kehittämisessä suuria alueellisia tulevaisuusinvestointeja. Innovatiivisuutta voidaan siis käyttää esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen suurissa hankkeissa. Ohjelmaan otetaan mukaan vain kaikkein parhaimmat keskittymät, joilla on uskottava ja innovatiivinen suunnitelma osaamiskärkiensä hyödyntämiseksi.

Kasvusopimus- ja INKA-valmistelu on herättänyt vahvaa kiinnostusta Suomen suurissa kaupungeissa. Kasvusopimushakemuksia tuli helmikuun lopulla ministeriöön 15 kappaletta ja INKA-hakemuksia 19 kappaletta. Hakemusten arviointi on parhaillaan käynnissä ja jatkuu vielä huhtikuun lopulle. Arvioinnin pohjalta päätetään jatkovalmistelusta ja neuvottelujen käynnistämisestä. Valinta ei varmasti ole helppo, mutta ainakin tässä kisassa innovatiivisimmat ja osaavimmat pärjäävät.

Hyvä seminaariyleisö,

Jyväskylän valtakunnallinen vahvuus on erittäin korkea koulutustaso, jota tukevat vahva yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Jyväskylä on hyvin koulutettujen ihmisten kaupunki: numeroilla mitaten kaupungin asukkaista lähes 33 prosenttia on korkeakoulutettuja. Jyväskylän seudun menestys ei ole kuitenkaan ollut itsestään selvää. Se on edellyttänyt aikanaan rohkeita ratkaisuja. Ja kuten aiemmin viittasin, se vaatii rohkeita ratkaisuja myös vastaisuudessa.

Jykes kiinteistöjen 30-vuotisella taipaleella on nähty 1990-luvun lamasta nousu ja sen jälkeinen IT-buumi, sekä sen hiipuminen ja uusien kasvumahdollisuuksien etsintä. Tärkeitä ratkaisuja tehtiin erityisesti 1990-luvun puolessavälissä, kun perustettiin Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja satsattiin voimakkaasti seudulliseen elinkeinopolitiikkaan. Silloin seudulta katosi elinkeinoelämän nopean rakennemuutoksen seurauksena 10 000 työpaikkaa, viidennes sen kokonaismäärästä. Tarvittiin nopeita ja vaikuttavia toimia, joiden taakse keskeiset sidosryhmät saatiin mukaan.

Kiinteistöyhtiöillä voi olla merkittävä rooli kaupunginosien tai alueiden uudistamisessa tai tila- ja palveluratkaisuiltaan kokonaan uusien kaupunginosien kehittämisessä. Jykes Kiinteistöt on ollut keskeisesti mukana muun muassa historiallisen Kivääritehtaan alueen uudistamisessa. Myös Kinkomaan sairaala-alueen kehittäminen uudenlaiseksi palvelevaksi asuinalueeksi on merkittävä uudentyyppinen avaus.

Kaunpunkikeskus tarvitsee kansainväliseen vetovoimaan ja houkutteluun myös sitä, että alueen fyysinen ympäristö on kunnossa ja yrityksille on joustavasti tarjolla niiden tarpeisiin sopivia toimitiloja. Eivät ne innovaatiot taida ihan Kauppakadulla seisoskellessa syntyä, vaikka katu toki muuten eläväinen onkin.

Jykes Kiinteistöt on hoitanut hyvin tonttiaan monipuolisena toimitilojen tarjoajana. Yhdessä alueen muun innovaatiotoiminnan kanssa Jyväskylän seudulla on varmasti valoisat lähtökohdat vastata yhä kovenevaan kilpailuun ja samalla houkutella alueelle uusia yrityksiä.

Näillä sanoilla haluan toivottaa yhtiölle ja sen sidosryhmille menestystä työssä Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän vahvistamisessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *