Puheet

Valtiontalouden kehysten lähetekeskustelu, Eduskunta

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro

Herra puhemies,

En usko, että kukaan on lähtenyt politiikkaan päästäkseen tekemään menoleikkauksia tai veronkorotuksia. Yhteisiä asioita hoidettaessa on kuitenkin pystyttävä tekemään myös vaikeita ja epäsuosittuja päätöksiä silloin, kun isänmaan etu sitä vaatii.

Pääministeri Kataisen johtama hallitus on viime kesän ohjelmaneuvottelujen ja nyt käsittelyssä olevan kehyspäätöksen yhteydessä sopinut yhteensä noin viiden miljardin euron sopeutustoimista. Täsmentyvätpä viimeisen kehyksen talousvaikutukset sitten suuntaan tai toiseen, kokoluokka on tämä. Se on lähemmäksi kolme prosenttia bruttokansantuotteestamme. Luku on merkittävä ja osoittaa laajapohjaisen hallituksen kyvyn vastuulliseen päätöksentekoon.

Kyse ei ole vain numeroista, vaan ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta. Kyse on oikeudenmukaisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole oikeutta elää heidän kustannuksellaan, mitä pysyvästi velaksi eläminen tarkoittaisi.

Julkisessa keskustelussa kehysratkaisua on pääosin kiitelty. Toki on niitä, jotka olisivat sopeuttaneet vähemmän, mutta myös niitä, jotka olisivat sopeuttaneet enemmän. Varsinkin keskustaoppositiolla on taipumus jonglöörimäisesti keikkua näillä molemmilla kannoilla – ja vieläpä samanaikaisesti.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää kehyksen sopeutustasoa tyydyttävänä. Yli mentiin rimaa hipoen, itse asiassa rima heiluu vieläkin. Hallitusohjelman vaade velkaantumisen kääntämisestä suhteessa kansantuotteeseen jää tällä päätöksellä vielä pienoisen epätietoisuuden varaan. Samalla vältettiin kuitenkin riski kasvua tyrehdyttävistä ylisuurista leikkauksista, joista eräät asiantuntijatahotkin olivat varoitelleet.

Rehellistä on myöntää, ettei velkaantumisemme tällä päätöksellä vielä katoa. Toisaalta hyvä on muistaa sekin, että asiaan palataan hallitusohjelman mukaan vuosittain.

Kuuden puolueen yhteispäätöksessä on yksityiskohtien tasolla toki aina kullekin miellyttäviä asioita sekä asioita, jotka on kokonaisuuden vuoksi hyväksyttävä. Itkumuuria emme mekään ole pystyttämässä, mutta yhteen asiaan haluamme tulevan päätöksenteon pohjaksi kiinnittää huomiota.

Meillä on Suomessa tunnetusti maailman paras peruskoulu. Mutta meillä ei ole maailman parasta yliopistolaitosta. Korkeakoulujemme tasolla on tulevankin menestyksemme kannalta niin keskeinen rooli, että siihen tulisi kaikkien säästöpaineiden keskelläkin uhrata riittävää huomiota.

*****

Olen Kokoomuksen eduskuntaryhmän nimissä aiemminkin tässä salissa todennut, että sopeutustoimet velkaantumisen kääntämiseksi ovat välttämättömiä, mutta vielä välttämättömämpää on uuden kasvun edellytysten luominen. Suomi menestyy tulevaisuudessakin vain työtä tekemällä ja yrittämällä.

Kehyksen yhteydessä luvatut 300 miljoonan euron panostukset kasvuun ovat rahallista arvoaan merkittävämpiä. Perinteisten liikenne- ja rakennusinvestointien sekä tempputyöllistämisen sijaan pureudutaan tällä kertaa aidon ja pysyvän, uuden kasvun luomiseen.

Muutostarpeita ovat tänä keväänä pohtineet laajat, yrityselämätaustaiset Jorma Elorannan ja Kari Stadighin työryhmät. Kun Suomessa on monesti tuskailtu sillä, että työryhmien esitykset jäävät vain pinoon muiden raporttien joukkoon, nyt raporteista päätyi useampikin kohta hallituksen kehyspäätökseen.

Jatkossa Suomen pitää Saksan ja Ruotsin tapaan panostaa erityisesti työvoiman tarjonnan kasvattamiseen ja siitä huolehtimiseen, että mahdollisimman moni on työelämässä mukana.

*****

Kansakunnan pitkän aikavälin menestys riippuu aina korostetusti sen nuorisosta. Varsinkin kun ikärakenteemme muuttuu radikaalisti jo lähitulevaisuudessa, nuorten aseman kohentaminen on koko kansan intressissä. Nuorista löytyvät uusien nokioiden ja rovioiden luojat, mutta myös tulevat sairaanhoitajat, putkimiehet ja opettajat. He myös toimivat suurimpina julkisten palveluidemme maksajina.

Kokoomus iloitsee siitä, että hallituksen painopisteenä kasvupanostusten ohella kehysriihessä on juuri nuorten työllistäminen tai saaminen koulun penkille. On järkevää, että nuorten taloudellisesta tukemisesta kannetaan vastuuta, mutta on myös oikeudenmukaista että nuoria kannustetaan työharjoittelupaikkoihin ja työpajoihin panostamalla. Ja näin sen pitää ollakin – ahkeruudesta palkitaan. Runsas sata miljoonaa euroa vuodessa tähän on merkittävä summa muutoin säästöpainotteisessa ratkaisussa.

Työmarkkinaosapuolet pääsivät kehysriihen yhteydessä sopuun kestävyysvajetta pienentävästä työurapaketista. Suunta on oikea, eikä päätösten merkitystä pidä vähätellä. Neuvottelut kuitenkin jatkuvat. Tosin ne ovat jatkuneet jo vuosia ennen tätäkin päätöstä. Jälleen kerran juuri sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, ettei välttämättömiä päätöksiä sysätä liian pitkälle tulevaisuuteen.

*****

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen kehysriihen yhteydessä osoittamaan päätöksentekokykyyn sekä itse kehyslinjauksiin. Parasta tässä kehyspäätöksessä on kokonaisuus, ja se ei ole vähän se. On silti tärkeää oivaltaa, ettei maailma vielä tällä päätöksellä ole valmis, lähimainkaan.

Kehyspäätöksen muutamista positiivisista signaaleista huolimatta työsarkaa eritoten kasvupolitiikan puolella on vielä yllin kyllin. Myönteisimmätkään kasvuennusteet eivät ole häävejä. Kansainvälinen verokilpailu lähinaapurustossammekin on rajua. Eurooppalaiset rahamarkkinat ovat edelleen herkässä tilassa. Onkin selvää, että hallituksen tulee ylläpitää jatkuvaa valmiutta tarvittaessa tehdä uusia talouspäätöksiä. Tämän kehyspäätöksen pohjalta on kuitenkin taas hieman helpompi ponnistaa.