Arvoisat kuulijat,
Mökit ovat suomalaisille hyvin rakkaita. Se tiedetään kyllä varmasti täällä Mäntyharjussa, Järvi-Suomen sydämessä ja Suomen keskeisimmässä mökkikunnassa.
Loma-asuntomessujen teemat ekotehokkuus ja taide ovat hienosti valittu. Kaikessa rakentamisessa energiatehokkuus on yhä tärkeämpää, eikä loma-asuminen tee tässä poikkeusta. Etenkin kun Suomessa on lähes puoli miljoonaa mökkiä ja uusia kesämökkejä rakennetaan noin 4000 mökin vuosivauhdilla, myös näiden kakkosasuntojen energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen on panostettava yhä enemmän.
Olen monesti sanonut, että ekologisesti voi elää niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Ympäristön kannalta kestävien valintojen tekeminen vaatii kuitenkin sitä, että tarjolla on tietoa. Nämä loma-asuntomessut vastaavat hienosti lisääntyneeseen tiedontarpeeseen ekologisesta mökkirakentamisesta.
Monet energiatehokkuutta lisäävät ratkaisut olisivat järkeviä, vaikka ilmastonmuutosta ei olisikaan. Kun energiaa säästyy, säästyy yleensä myös rahaa. Myös tekniikka kehittyy koko ajan. Tulevaisuudessa kylät, tilat ja asuinpaikat voivat olla hyvinkin omavaraisia energia suhteen. Myös mökit voivat olla hyvin omavaraisia. Osan vuodesta tyhjillään olevat mökit tai kakkosasunnot tarvitsevat kuitenkin aivan omanlaistaan tekniikkaa. Kehitystyö etenee nyt hyvää vauhtia ja ratkaisut ovat jo kustannustehokkaita.
Usealle mökin varustelutasoksi ei enää riitä rantasauna, vaan myös loma-asumiselta vaaditaan yhä enemmän nykyajan mukavuuksia ja mahdollisuutta ympärivuotiseen käyttöön. Nämä korostavat ympäristöystävällisten ratkaisuiden merkitystä.
Esimerkiksi jätevesien käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. Tämä on myös jokaisen mökkiläisen oma etu, sillä eihän kukaan halua pilata rantaansa tai kaivovettään vajavaisen jätevesipuhdistuksen takia. Tarjolla on myös uutta tekniikkaa, vesivessakin alkaa olla vanhanaikainen uusien ekologisten ratkaisuiden rinnalla.
Mökeistä runsas viidennes sijaitsee Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Paljon mökkejä on myös Lounais-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla väkiluku jopa kolminkertaistuu kesäisin. Suomessa on yli 50 kuntaa, jossa on enemmän loma-asuntoja kuin vakituisia asuntoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mökkiliikenne syö energiaa, jopa enemmän kuin itse mökit. Tätäkin kuluerää voidaan pienentää matkoja suunnittelemalla ja yhdistelemällä. Sekin on ekotehokkuutta.
Mökkiläiset tukevat maaseutualueiden palvelujen käyttöä ja pysyvyyttä. Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa noin 4,5 miljardia euroa, josta lähes miljardi menee päivittäistavaroiden ostamiseen. Ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset haluavat myös ostaa työpalveluita mökkinsä lähialueelta. Näitä ovat esimerkiksi rakentamis-, vartiointi- ja siivouspalvelut. Aktiivisimmat mökkiläiset myös vahvistavat paikallista tietopohjaa tuoden monien alojen asiantuntemusta ja toimintatapojen osaamista kuntiin ja kyliin.
Loma-asukkaat paitsi lomailevat myös tekevät työtä mökeillä. Moni on halukas tekemään esimerkiksi osa-aikaista etätyötä mökiltä käsin. Monipaikkainen asuminen lisääntyykin. Etenkin eläkeläiset voivat viettää pitkiäkin aikoja mökillä. Sitran maaseutubarometrin mukaan yhä useampi suomalainen kokee itsensä yhtä aikaa kaupunkilaiseksi ja maalaiseksi. Tässä lienee mökkeilyllä vaikutuksensa.
Mökkien rantarakentaminen on muuttumassa perinteisestä. Loma-asunto ei enää ole kevyt saunamökki, vaan se voi olla kakkosasunto ja kooltaan perheen ykkösasuntoa suurempi. Toisaalta kakkosasuntoja on myös kaupungeissa. Puhutaan uudesta monipaikkaisesta asumistavasta.
Osa mökkiläisistä ja maalla vierailijoista kyllä tyytyy jatkossakin vaatimattomaan mökkiin ja varustelutasoon. Maaseudun kehityksen näkökulmasta tulisi nyt tutkiskella avarakatseisesti kaikenlaisen monipaikkaisen asumisen kysyntää maaseudulla. Pitäisi tehdä arvioita korkeatasoisen asumisen lisäksi muun muassa kaikkein niukimmista asumisen vaatimuksista, ekologisesta elämäntavasta, yhteiskäyttöisten asuinpaikkojen vaatimuksista ja myös muualla kuin rannoilla sijaitsevista monipaikkaisen elämäntavan asunnoista.
Täällä loma-asuntomessuilla mökkien rakentaminen kylämäisesti antaa osviittaa uudenlaiseen mökkiasumiseen, kun kaikki mökit eivät sijoitu rantatonteille. Tällä hetkellähän loma-asunnot sijoittuvat vielä ensisijaisesti rannoille, mutta näiden tonttien huvetessa kysyntää voi syntyä yhä enemmän myös kirkonkyliin sijoittuvista loma-asunnoista ja tonteista.
Tämänsuuntainen kehitys voi antaa myös uutta vauhtia maaseudulle, sillä monin paikoin maaseudulla haja-asutusalueiden lisäksi tyhjenevät myös kirkonkylät. On aika tärkeää huomata, että toimivat kirkonkylät tarjoavat tukipisteen maaseutualueiden elinvoiman ja palveluiden säilymiselle. Sisämaan kylien osa-aikaisille asukkaille tulisi järjestää myös jonkin rantapaikan käyttöoikeus. Se on oleellinen osa viihtyvyyttä ja vapaa-ajan vieton toiveita. Kesäasukkaiden lisääntyminen näkyy jo pienissä kaupungeissa – miksei näin tapahtuisi kirkonkylissäkin.
Maaseutualueiden ja rantojen rakentamisen ohjauksessa on pitkän kehittämistyön jälkeen saavutettu ihan tyydyttävä tila. Päätösvalta kaavoista ja suunnittelutarveratkaisuista on valtaosin kuntien käsissä. Rannoille sekä vähäisen rakentamispaineen kyliin voidaan rakentaa suoraan rakennuslupien myöntämiseen tarkoitettujen yleiskaavojen turvin. Kaavoituksen periaatteet ja rakennusjärjestykset voivat toki vaihdella kuntien olosuhteiden mukaan.
ELY-keskukset valvovat kaavoituksen ja lupakäytännön lainmukaisuutta, mutta käsittelevät enää rajattuja uusien rakennuspaikkojen muodostamisen lupa-asioita. Rantarakentamisesta 60 % tapahtuu nyt suunnitelluille alueille. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön on mahdollista, ja päätökset käyttötarkoituksen muuttamisesta ovat kuntien käsissä.
Arvoisat kuulijat,
Näillä sanoilla julistan Mäntyharjun loma-asuntomessut avatuiksi ja haluan vielä toivottaa kaikille leppoisia messupäiviä ja hyviä mökkisäitä!
