Blogi

Kohti ekologisesti kannustavaa kiinteistöveroa

Otin toissaviikolla vastaan asettamani kiinteistöveron porrastusta pohtineen työryhmän raportin. Työryhmän perusviesti oli, että rakennuksen energiatehokkuuden tai käytetyn energialähteen ympäristöystävällisyyden pohjalta tehtävä porrastus on teknisesti mahdollista, mutta vaatii toteutuakseen vielä joukon lisäselvityksiä. Näin arvelinkin. Kyse ei ole helposta asiasta.

Asian saama vastaanotto oli pääosin positiivista. Silti kritiikkiäkin tuli. Osin – ja ehkä jopa pääasialliselta sisällöltään – kritiikki oli keskenään ristiriitaista. Osa asiaan sinänsä positiivisesti suhtautuvista arvioi, ettei porrastusta voi tehdä siten, että se olisi riittävän kannustavaa. Toisaalta pääosa niistä, jotka suhtautuivat koko hankkeeseen kielteisesti, esitti että porrastus johtaa kohtuuttomuuksiin. Ja tätähän se ei voine edes teoriassa tehdä, ellei se aidosti olisi kannustava.

On totta, että veron porrastuksen kannustavuudelle on selkeät rajansa. Kiinteistövero ei Suomessa ole kansainvälisesti katsoen kovinkaan korkea. Vaikka verosta vapauttaisi poikkeuksellisen ekologiset rakennukset kokonaan, ei tästä saatava rahallinen hyöty ole kovinkaan huima – ainakaan suhteessa niihin kustannuksiin, joita energiatehokkuuden lisääminen varsinkin vanhassa kannassa edellyttää.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hankkeesta pitäisi luopua. Verotus vaikuttaa aina käyttäytymiseen, enemmän tai vähemmän. Verotuksella on myös selkeä signaaliarvo. Kun meillä Suomessa – ja tästä ei onneksi vallitse suurta erimielisyyttä – on erittäin suuri yhteiskunnallinen intressi parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä rakennuksissa, kaikki järjestelmämme osaset pitäisi valjastaa edistämään näitä tavoitteita, oli yksittäisten välineiden vaikutus sitten suurempi tai pienempi.

Energiatehokkuutta koskevia rakennusmääräyksiä tiukennetaan toimestani tuntuvasti. Silti tarvitsemme myös edelläkävijöitä. Määräykset asettavat vain minimitason. Korjausrakentamisen puolella tarvitaan niinikään edistyksellisyyttä varsinkin kun sillä puolella määräysten kautta tapahtuva velvoittaminen energiatehokkaampaan rakennuskantaan on vaikeaa. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta tulee yksinkertaisesti lisätä. Kaikkea tätä tapahtuu yhteiskunnassamme koko ajan, olkoonkin että vauhti on asettamiimme tavoitteisiin nähden varsin hidas.

Koska mitään hokkus pokkus -keinoja mainittujen tavoitteiden edistämiseksi ei ole, meidän tulee käyttää useita eri keinoja ja luottaa niiden yhteisvaikutukseen. Kiinteistöveron porrastus olisi tähän yksi, vaikkakin vain yksi väline.

Eikä kyse tietenkään ole tai voi olla siitä, että porrastus vaikuttaisi koko rakennuskantaamme. Meillä on Suomessa noin 2,7 miljoonaa asuntoa. Jos kiinteistöveron porrastuksella voitaisiin vaikuttaa prosenttiinkin tästä – erikseen tai yhdessä muiden välineiden kanssa- kyse olisi jo 27.000 asunnosta. Jos vaikutus ulottuisi 10 prosenttiin, puhuisimme 270.000 asunnosta.

Jos ja kun kuntien verotuloista on huolehdittava ja jos osalle kiinteistöistä annettaisiin ekologisin perustein helpotuksia, nämä varat on hankittava jostain muualta. Tämä ei kuitenkaan voi olla ylivoimainen tehtävä. Maamme kunnilla on sitä paitsi jo nykyisten minimi- ja maksimitasojen välillä huomattavasti käyttämätöntä pelivaraa.

Jo sosiaalisista syistä olisi kuitenkin perustellumpaa keskittyä palkitsemaan niitä, jotka ovat muita ekologisempia kuin rangaista niitä, joilla tilanne on toisinpäin. Yksinkertaisinta olisi tällöin jonkin verran nostaa yleistä kiinteistöveroa ja käyttää näin saatua verotulojen lisäystä helpotusten kattamiseen. Kovin suurista korotusvaateista ei varmasti olisi kyse. Sitä paitsi ne jakautuisivat tasaisesti kaikille – ekologisia edelläkävijöitä lukuun ottamatta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii meiltä paljon. Hiemankin pitemmällä aikavälillä se vaatii meiltä todennäköisesti paljon enemmän kuin kuvittelemmekaan. Kysymys on nyt siitä, otammeko tämän haasteen tosissamme. Jos otamme ja jos kiinteistövero voidaan teknisesti porrastaa, olisi kerta kaikkiaan omituista, että emme näin tekisi. Siitä huolimatta, ettei se suinkaan ratkaise koko kysymystä. Sillä jos tekisimme vain sen, mikä ilmastomuutoksen kertaheitolla pysäyttäisi, emme varmaan tekisi mitään.

Kaikille hankkeille löytyy aina omat vastustajansa ja vasta-argumenttinsa. Osa näistä on jopa ihan relevantteja. Täysin ongelmattomia uudistuksia harvoin löytyy. Kyse on kuitenkin siitä, miten eri tavoitteita painotamme. Kyse on siitä, muuttuvatko puheemme myös aidoiksi teoiksi. Olen myös varma siitä, että kiinteistöveron porrastus tulee olemaan kevyemmästä päästä sitä keinovalikoimaa, johon olemme pikku hiljaa siirtymässä.