Puheet

Suurpellon peruskiven muuraus, Espoo

Arvoisat juhlavieraat!

Ministerin keskeinen tehtävä on tunnistaa yhteiskunnallisia epäkohtia ja pyrkiä löytämään niihin kulloisessakin tilanteessa toteutettavissa olevia ratkaisuja. Asuntoministerille sellaisia ovat ainakin riittävä asuntotuotanto, kohtuulliset asumiskulut sekä laadukas ja toimiva elinympäristö – mitä nämä sitten eri tilanteissa tarkoittavatkaan. Toki ajankohtaisin jättihaaste on meneillään oleva talouden syvä taantuma, jonka taittamisessa rakentamisella on iso rooli.

Helsingin seutu on kaikkien näiden näkökulmien osalta haasteellisin osa Suomea. Asuntotuotanto on jo monen vuoden ajan jäänyt pahasti jälkeen väestökehityksen edellyttämästä vauhdista. Asuntopula ja asumisen kalleus seudun ydinalueilla karkottavat sen kehitykselle tarpeellista väkeä yhä pidempien työmatkojen päähän.

On onnetonta, että tämä ja joidenkin kuntien kiusaus houkutella ns. hyviä veromaksajia löysällä lupapolitiikalla tuottaa koko ajan yhdyskuntarakennetta hajauttavaa höttöä taajamarakenteen ulkopuolella. Se on ilmasto- ja energiatavoitteidemme vastaista. Ennen pitkää se tärvelee myös mahdollisuuksia toimivan ja laadukkaan elinympäristön aikaan saamisessa.

Asumisen pullonkaulojen ratkaiseminen on Helsingin seudun kilpailukyvyn ja sen muun maan hyvinvointia tukevan veturivaikutuksen kannalta välttämätöntä. Yhtä tärkeää on, että se tehdään yhdyskuntarakenteen hallinnan kannalta viisaasti ja pitkäjänteisesti.

Helsingin seudulla rakennetaan vuosittain noin neljännes koko maan rakennuskuutioista. Siksi rakentaminen täällä on myös mittava työllisyyskysymys. On tärkeää, että rakennusalan suhdannekuoppa saadaan täytetyksi. Siinä asuntokysyntään vastaaminen riittävällä volyymilla ja oikealla tuotevalikoimalla on keskeistä.

Helsingin seudun kuntien ja valtion puolitoista vuotta sitten solmima aiesopimus tontti- ja asuntotarjonnan lisäämiseksi on ollut yksi keino näihin haasteisiin vastaamisessa. Sen onnistumisesta on vielä liian aikaista sanoa mitään, mutta ainakin ensimmäisen vuoden tulos mairittelee Espoota. Täällä ne asiat, joihin kaupunki toimillaan voi vaikuttaa, ovat tuottamassa tänä vuonna koko seudun parhaan tuloksen.

Valtio on ollut Espoonkin tukena. Käynnistysavustus, välimalli ja aratuotannon päätöksenteon notkeuttaminen näkyvät nyt juhlittavankin alueen rakentumisessa. Ne ovat kuitenkin vain yhden tuotannonosan katalysaattoreita. Oleellista on, että mahdollisuuksista käytetään niin tukielementit kuin viihtyisän elinympäristön itsessään tuoma markkina-arvo erilaisten asuntojen tarvitsijoille.

Kaupungin keväisen ilmoituksen mukaan tänä vuonna lähtee liikkeelle lähes tuhat ARA-vuokra-asuntoa ja uusien asemakaavojen avulla mahdollistetaan noin 4 500 asunnon tonttitarjonta. Kumpikin luku ylittää reilusti sen, mihin Espoo on vuositasolla sitoutunut. Kovan rahan tuotanto tunnetusti sakkaa niin täällä kuin muuallakin, mutta pieniä valopilkahduksia on jo näkyvissä.

Haluankin lausua lämpimät kiitokseni jo nyt kaikille, jotka ovat Espoon erinomaisiin vuosinäkymiin vaikuttamassa. Toivottavasti toteutuneita lukuja vuoden lopussa laskettaessa tulos näyttää vieläkin komeammalta. Ja toivottavasti trendi jatkuu myös tulevina vuosina.

Nyt juhlinnan kohteena oleva Suurpelto – tietoajan puistokaupunki, kuten sitä mm. halutaan kutsua, on mielenkiintoinen ja haastava alue. Yli 300 hehtaarin hanke, tavoitteena lähes 10 000 asukasta ja työpaikkaa, on jo määrällisestikin mittava. Mielenkiintoiseksi myös ulkopuolisille sen kuitenkin tekee Espoon ja sen kumppanien tahto ja innovatiivisuus saada alueen mahdollisuuksista irti tavanomaista asuinaluetta enemmän.

Maankäyttö-, yhteistyö- ja kehittämissopimukset ja moniulotteinen verkostotyöskentely ovat tällä alueella välineitä yhteisen tahtotilan aikaan saamisessa. Kaupunki ja maanomistajat ovat löytäneet tavan, jolla on sovittu, paitsi kaavan toteutuksen kustannustenjaosta, myös suunnitelmien laatutason varmistamisesta ja toiminnallisten innovaatioiden mahdollistamisesta. Suurpelto toteutuu aidosti julkisen ja yksityisen sektorin yhteisvoimin ja yhteistyönä.

Tavanomaisesti toimien huonomminkin olisi voinut käydä. Kovin usein rakentamisen maailmassa käy yhä vielä siten, että kaavoituksen, rakennussuunnittelun ja toteutuksen viestiketjussa kukin juoksee osuutensa sinänsä hyvin mutta kapula ei siirry juohevasti seuraavalle etapille. Selvää on, että sillä tavalla ei kunnon tulosta tule.

Suurpelto on esimerkki uudenlaisia toimintatapoja tavoittelevasta kaupunkisuunnittelusta. Hankkeeseen on kytketty mittavasti tutkimus- ja kehityshankkeita visioinnista osallistavaan suunnitteluun, prosessien hallintaan ja teknologisiin innovaatioihin asti. Uskon, että satsaus tuo merkittävän lisän alueen laadulle.

Kaupunkisuunnittelu sisältää lähtökohtaisesti kolmenlaisia peruselementtejä. Se mahdollistaa. Se rajoittaa. Se hakee toteuttamiskelpoisia ratkaisuja eri suuntaan vetävien intressien välillä. Lisäksi, eikä vähiten merkityksellisenä, sen kautta syntyy parempia tai huonompia edellytyksiä hyvälle, elinvoimaa ja kilpailukykyä tuovalle elin- ja toimintaympäristölle. Suurpellon toteutukseen valittu toimintatapa antaa hyvän lähdön vetovoimaisen alueen syntymiseen.

Arvoisat juhlavieraat!

Olkoon Suurpellon peruskiven muuraus se tapahtuma, jota muistellessa voidaan jälkeenpäin sanoa, että siitä alkoi rakennusalan laman taittuminen ja Helsingin seudun asuntorakentamisen nousu tavoiteuralle.

Pyydän onnitella kaikkia Suurpelto-hankkeen vastuullisia tähänastisesta työstä ja toivottaa menestystä alueen rakentamiseen.