Blogi

Veronkevennyksistä ja elvytyksestä

Suomessa on yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista. Aivan erityisen kireää meillä on tulojen verotus. Siksi useammat hallitukset ovat jo peräjälkeen – väristä riippumatta – pyrkineet keventämään juuri tuloverotusta. Näin on päättänyt myös nykyinen hallitus.

Monista eri syistä on viisaampaa keventää tuloverotusta heikompina aikoina kuin parempina aikoina. Nelivuotisen hallitustaipaleen aikana veronkevennykset kannattaakin ajoittaa heikompiin vuosiin. Tästä ei liene erimielisyyttä miltään osin. Juuri siksi myöskään nykyinen hallitus ei keventänyt veroja viime vuonna, kun taloudessa meni lujaa. Sen sijaan jo aikaa sitten tiedettiin, että kasvu tulee tänä vuonna hiipumaan ja siksi veronkevennykset oli luonteva ajoittaa tälle vuodelle. Sitä ei silloin toki tiedetty, että talous hippuu niin paljon kuin se hiipuu ja että olemme tänä vuonna laman kynnyksellä, ellemme jopa sen kourissa.

Puhuttaessa veronkevennyksistä elvytyskeinona eli ns. veroelvytyksestä on eri yhteyksissä todettu, ettei se toimi täysimääräisesti sen takia, että vallitseva taloustilanne lisää säästämisalttiutta eli että kevennykset menevät lisääntyvän kulutuksen sijasta säästämiseen. Tämä pitää varmasti paikkaansa. Varsinkin näinä aikoina. Ihmiset ovat psykologisia olentoja ja he reagoivat monesti lamatunnelmiin lisäämällä säästämistä. Vaikka siihen ei monille olisi tarvetta. Ja vaikka se osaltaan syventää talouden alamäkeä.

Vaikka veronkevennykset eivät elvytysmielessä siksi optimaalisesti toteudukaan, ne ovat silti tarpeellisia jo rakenteellisista syistä. Ehkä vielä tärkeämpi on niiden mielialavaikutus. Riippumatta siitä, mitä mieltä veronkevennyksistä sinänsä ollaan, niiden peruuttaminen olisi nykyoloissa ehkä kaikkein turmiollisinta. Vaikka osa veronkevennyksistä menisikin säästämiseen, niiden peruuttaminen johtaisi siihen, ettei edes osa menisi kulutukseen – ja mikä vielä pahempaa – se antaisi ihmisille ja itse asiassa koko kansantalouteen viestin, joka olisi omiaan lisäämään säästämistä entisestäänkin – kaiken lisäksi vähäisemmistä varoista.

Kaiken kaikkiaan olisi vaikea keksiä mitään, mikä enemmän ruokkisi lamatunnelmia kuin veronkevennysten peruuttaminen.

Tulevaisuudenuskon ja toivon sanoma on erityisen tärkeää nyt, vaikka se olosuhteet huomioon ottaen välillä vaikeaa onkin. Päätettyjen veronkevennysten peruuttaminen toimisi maksimaalisesti tätä perusviestiä vastaan. Siksi niitä kannattaa puolustaa ja siksi pitää eri tavoin pyrkiä siihen, että mahdollisimman suuri osuus kevennyksistä menisi taloutta tukevaan kulutukseen.

Eivät veronkevennykset elvytysmielessä mikään täydellinen keino ole, mutta huomattavasti suurempaa vahinkoa aiheutettaisiin, ellei niitä nyt tehtäisi.