Puheet

Rakentamisen normitalkoiden työpajapäivä, Helsinki

Hyvät talkoolaiset,

Tervetuloa viettämään Rakentamisen normitalkoiden työpajapäivää! Moni teistä, arvoisat kuulijat, on osallistunut Rakentamisen normitalkoisiin tänä vuonna. Kiitos teille siitä.

Vuosi lähenee loppuaan. Johtopäätösten teon aika lähestyy. Edessämme on suuri ja mielenkiintoinen, mutta myös haastava kysymys: voidaanko normeja karsimalla tai joustavoittamalla karsia turhia rakennuskustannuksia ja jos voidaan, miten se tulee tehdä tinkimättä rakentamisen laatuun kohdistuvista tavoitteista.

Asuntorakentamisen kustannuksiin kiinnitettävä huomiota taantumasta huolimatta

Asuntojen myyntihinnat ovat laskeneet koko maailmaa koskevan finanssikriisin seurauksena. Siitä huolimatta asuntorakentamisen korkea hinta on edelleen suuri rakennusalamme yhteiskunnallinen haaste. Vaikka suhdanteiden vaihteluiden vuoksi rakentamisen volyymi tilapäisesti laskisikin, on yhteiskunnan varauduttava myös seuraavaan nousukauteen. Meidän on kiinnitettävä huomiotamme asuntojen rakennuskustannuksiin maailman talouden tilasta riippumatta.

Kysynnän ja tarjonnan lakiin perustuva hinnanmuodostus kuuluu olennaisesti markkinatalouteen. Jo olemassa olevien asuntojen hintaan vaikuttaa ensisijaisesti niiden sijainti. Mitä paremmalla paikalla asunto sijaitsee, sitä enemmän siitä ollaan valmiita maksamaan. Uudistuotannossa asuntojen hinta muodostuu asunnon sijainnin ja alueen jo olemassa olevan asuntokannan hintatason lisäksi raken-tamiskustannuksista.

Yhteiskunnan on vaikutettava asumisen hintaan. Uudistuotannon osalta kyse on ennen kaikkea vai-kuttamisesta rakentamisen hintaan. Ja itse asiassa sama koskee myös olemassa olevaa asuntokantaa, koska sen osalta keskeisin tapa vaikuttaa hintatasoon on tarjonnan lisääminen – eli siis uudistuotan-to, minkä osalta jälleen törmäämme kysymykseen rakentamiskustannuksista.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, rakentaminen on tarkkaan säänneltyä. Olemme pyrkineet ohjaamaan erilaisin normein mm. energiatehokkuutta, esteettömyyttä, paloturvallisuutta ja laadukasta kaupunkikuvaa. Ne ovat kaikki olleet ja ovat hyvää tarkoittavia normeja, joiden taustalla on legitiimejä ja hyvää tarkoittavia tavoitteita. Nyt on kuitenkin tullut aika huomioida myös rakentamisen kohtuuhintaisuus. Kysymys ei ole muiden tavoitteiden hylkäämisestä tai niiden asettamisesta taka-alalle, vaan sellaisen tasapainotilan hakemisesta, jossa myös asumisen kohtuuhintaisuudella on sille kuuluva asema.

Asuntorakentamisen kohtuuhintaisuuteen ei ole olemassa yksinkertaista ja helppoa lääkettä. Käytännössä kyse on useista eri asioista, joiden osalta meidän tulee saavuttaa edistystä. Mutta kyse on myös ajattelutavan muutoksen välttämättömyydestä. Siksi mekin olemme ympäristöministeriössä historiallisesti kyseenalaistaneet nykyisen säännösviidakon ja asettaneet itsellemme yksinkertaisen kysymyksen: onko meillä sellaisia säännöksiä, jotka turhaan nostavat rakentamisen hintaa? Kun Suomessa usein on tapana hakea esillä olevaan ongelmaan ratkaisua uusien normien kautta, haluamme nyt kysyä, onko ongelmana pikemminkin normien moninaisuus kuin niiden puute.

Rakentamisen normitalkoilla turhat kustannukset kuriin

Kulunut vuosi on vietetty Rakentamisen normitalkoita. Talkoot käynnistyivät toukokuussa laajalla rakentamisen ammattilaisille suunnatulla internetkyselyllä. Vastauksia saimme peräti 828 kappaletta, joten kyselyn tulosta voidaan pitää varsin edustavana. Uudisrakentamisessa turhia rakennuskustannuksia ja sen myötä asuntojen hintoja nostaa tulosten mukaan erityisesti väestönsuojien raken-tamisvelvollisuus. Ongelmalliseksi koettiin myös kaava- ja rakennuslupavalituksiin kuluva aika sekä uudet energiaselvitystä ja -todistusta koskevat määräykset, joiden osalta kysymys lienee myös uuden asian opettelemisesta. Vastauksissa nousivat esiin lisäksi koneellinen ilmanvaihto, kylpyhuoneiden mitoitus sekä museoviranomaisten toiminta. Suurinta osaa olemassa olevista yksittäisistä normeistamme ei kuitenkaan pidetty rakennuskustannuksia turhaan kohottavina.

Sähköisen asiantuntijakyselyn jälkeen Normitalkoot jatkuivat ammattilaisten syvähaastatteluilla, joista saimme arvokasta, käytännön esimerkkeihin pohjautuvaa tietoa ja konkreettisia muutosehdotuksia.

Normitalkoissa kuultiin seuraavaksi kuluttajia. Kuluttajakyselyt alkoivat Vaasan asuntomessuilla, joissa haastatteluihin vastasi viikon aikana 176 henkilöä. Puhelimitse haastateltiin 324 omakotirakentajaa. Internetissä kuluttajille suunnattuun internetkyselyyn vastasi 704 henkilöä. Vastaajista 87 % oli kuluttajia, loput rakentamisen ammattilaisia. Saimme vastauksia runsaasti, joten myös kuluttajakyselyn tulosta voidaan pitää luotettavana.

Kuluttajakyselyn vastauksissa nousivat esiin hieman eri seikat kuin ammattilaisille suunnatussa internetkyselyssä. Erityisesti rakennuskustannuksia kohottavaksi koettiin rakennusluvan tarve pienissä hankkeissa, viranomaiskannanottojen ristiriitaisuudet sekä asiakirjavaatimusten eriävyys eri kunnissa. Hämmennystä on aiheuttanut erityisesti se, että rakennus- ja kaavamääräyksiä sovelletaan kunnissa eri lailla. Kuntien sisälläkin saattaa viranomaisilla olla määräyksistä erilaisia tulkintoja ja näkemyksiä. Kuluttajakyselyihin vastanneiden omakotirakentajien mielestä määräyksistä aiheutuu turhia kustannuksia keskimäärin noin 10 000 euroa.

Rakentamisen normitalkoilla on omat internetsivut osoitteessa www.normitalkoot.fi. Sivuilta löytyy viimeisin tieto siitä, missä Normitalkoissa ollaan menossa. Lisäksi sivuilla on keskustelupalsta, jolla halukkaat voivat edelleen keskustella rakentamisen kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Kuten moni teistä on huomannut, Rakentamisen normitalkoita on käsitelty kuluvan syksyn aikana myös MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat – ohjelmassa. Ohjelmassa on keskusteltu mm. väestönsuojista, esteettömyydestä, kaavamääräyksistä sekä turhista kustannuksista omakotirakentamisessa. Televisio-ohjelmat ovat osaltaan osoittaneet, että Rakentamisen normitalkoot kuuluvat meille kai-kille.

On aika pohtia todellisia kustannusvaikutuksia – kunnat mukaan!

Rakentamisen normitalkoissa tavoitteena on perata säännösviidakosta aidosti ja ennakkoluulottomasti turhia kustannuksia aiheuttavat normit pois tai ainakin joustavoittaa niitä. Kuulemme pian tutkijoiden tarkempia esityksiä aiheesta.

Tänään on aika katsoa asioita uusin silmin. Vaikuttavatko rakentamisen kustannuksiin jotkin tekijät, joita emme ole vielä tulleet ajatelleeksi? Onko kyselyssä osattu kysyä oikeita asioita? Onko jotakin jäänyt kokonaan kysymättä? On aika miettiä, mihin johtopäätöksiin kyselyiden tulosten perusteella tulisi päätyä.

Nyt on aika ottaa huomioon esiin nousseiden tekijöiden todelliset kustannusvaikutukset. Kustannusvaikutus yksittäisen tekijän kohdalla voi vaihdella muutamasta sadasta eurosta useampaan kymmeneen tuhanteen euroon, joten tekijät eivät ole tarkastelussa aivan samalla viivalla keskenään. On mietittävä, missä ja miten rahaa olisi eniten voitettavissa. Silti on aina muistettava, että pienistäkin säästöistä on iloa, ja että yhdessä niistä muodostuu usein isompikin puro.

Tehtävämme ei ole yksinkertainen. Meillä ei ole takeita siitä, että Normitalkoiden jälkeen myytäisiin uusia asuntoja nykyistä edullisemmin. Tarkoituksena ei ole tinkiä rakentamisen laatua varmistavasta valvonnasta, rakentajien ohjeistuksesta, rakennusten ympäristöön sopivuudesta, hyvästä yhdyskuntarakenteesta eikä myöskään asumisviihtyvyydestä. Tarkoituksena on kehittää ohjausta tehokkaammaksi ja joustavammaksi rakentamisen elinkaarta silmälläpitäen. Olennaista ovat raken-tamisen sujuvuus ja pitkän aikavälin todellinen säästö.

Kun olemme selvittäneet, mitkä määräykset normiviidakostamme vaativat uutta tarkastelua, teemme näiden määräysten osalta kansainvälisen vertailun ja katsomme, mitä voisimme oppia muualta. Tammikuun lopussa tiedämme, mihin Rakentamisen normitalkoissa olemme yhdessä päätyneet.

On olennaista havaita, ettei riitä, että ympäristöministeriö perkaa omat määräyksensä. Kuten kyse-lyiden tuloksissa on käynyt ilmi, myös kuntien toimivallassa olevissa määräyksissä ja tulkinnoissa on kehittämisen varaa. Haluankin tässä heittää haasteen myös koko kuntakentälle: pitäkää tekin omat Normitalkoonne! Valtiovalta on jo näyttänyt mallia.

Tänään on talkoopäivä

Normitalkoiden hengessä on mietitty asioita uusia näkökulmia etsien. Olen vakuuttunut, että jokaisella meistä on mielipiteitä annettavana. Meillä kaikilla on tänään merkittävä tehtävä. Toivon, että jokainen teistä ajattelee tänään asioita tuoreesti ja ennakkoluulottomasti ja tuo oman osaamisensa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Vain yhdessä tekemällä ja asioita pohtimalla saamme kustannustehokkaampia normeja tulevaisuuden rakentamiseen!