Blogi

Kauppakeskukset kuuluvat keskuksiin, ei moottoriteiden varsille

(10 teesiä yhdyskuntarakenteista, osa 8/10)

Kaupunkeihin on kautta aikain tultu ostoksille ja asioimaan. Elävä ja monipuolinen kauppa on elimellinen osa vireää ja elinvoimaista kaupunkikeskustaa. Kauppa ja varsinkin sen suuryksiköt kuuluvat siksi pääosin keskustoihin, onpa tämä jopa lainsäädännössä kirjattu tavoite ja lähtökohta.

Ne kuuluvat sinne myös siksi, että kaikki suuryksiköt aiheuttavat paljon liikennettä ja mitä enemmän ihmisiä asuu ja työskentelee kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä, sitä vähemmän tätä liikennettä syntyy. Ja silloinkin, kun asiakkaat tulevat kauempaa, kaupunkikeskustat, kuten myös niiden isommat aluekeskukset ja raideliikenneasemien lähitienoot mahdollistavat myös joukkoliikenteen käytön. Siksi kauppakeskukset kuuluvat keskuksiin, ei moottoriteiden varsille.

Kaikki kaupunkirakenteen ulkopuolelle sijoittuvat isot kauppakeskukset uhkaavat osaltaan lähistönsä kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta ja elävyyttä. Mitä suuremmista megaluokan hankkeista on kyse, sitä suurempi tämä vaikutus on. Kaupan sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen onkin aivan liian iso asia uskottavaksi kiinteistösijoittajien lyhyen aikavälin voitontavoittelun kohteeksi.

Helsinki on asemansa, kokonsa, hyvien liikenneyhteyksiensä, sen keskustassa asuvan ja työskentelevän väestön suuren määrän sekä laajojen turistivirtojen takia vähemmän haavoittuvainen sen ympäristöön mahdollisesti syntyvien jättihankkeiden vaikutuksille. Huomattavasti enemmän huolissaan niin oman kaupunkikeskustan elinvoimaisuudesta kuin kaupunkiseudun lähipalveluiden tulevaisuudesta onkin syytä olla niissä maan muissa kaupunkikeskustoissa, joilla tällaisia ylivertaisia kilpailuetuja ei ole. Kaupunkirakenteen ulkopuolelle hakeutuvien megakeskusten torjumisella onkin selvästi suurempi merkitys vaikkapa Oulun keskustalle kuin Helsingille, pienemmistä keskuskaupungeista puhumattakaan.