Blogi

Vastuu hitaasti uusiutuvista yhdyskuntarakenteista on yhteiskunnalla, ei markkinavoimilla

(10 teesiä yhdyskuntarakenteista, osa 1/10)

Freiburgissa on kielletty kauppakeskusten rakentaminen kaupunkirakenteen ulkopuolelle. Samoin on tehty maailman kuuluisimmassa puutarhakaupungissa Letchworthissa. Kööpenhaminassa on menty vielä pitemmälle ja kielletty kaikki laajamittainen asunto-, työpaikka- ja palvelutoimintoja koskeva rakentaminen kilometriä kauemmaksi lähimmästä raideliikenneasemasta. Los Angelesissa on kielletty vuodeksi uusien pikaravintoloiden perustaminen. Tämä ei ole vapaan yrittäjyyden julkeaa rajoittamista, vaan vastuullista yhteiskunnallista päätöksentekoa, jolla edistetään mm. ilmasto- ja terveyspoliittisia päämääriä.

Vapaa yrittäjyys luo markkinatalouteen dynamiikkaa. Markkinoilla ei kuitenkaan luonnostaan ole minkäänlaista yhteiskuntavastuuta. Kilpailu kuuluu järjestelmäämme, mutta yhteiskunnan tehtävänä on luoda kilpailulle puitteet, säännöt. Yhteiskunnalla on oikeus ja jopa velvollisuus säännellä, ohjata ja jopa kieltää mikä tahansa, mikäli riittävän suuri tarve sitä vaatii.

Mitä kauaskantoisempia ja vaikeammin korjattavissa olevia seurauksia toiminnasta on, sitä tärkeämpää on luoda sille yhteiskunnalliset reunaehdot. Tämä koskee korostetusti kaikkea ilmastonmuutokseen liittyvää ja ehkä kaikkein selkeimmin rakentamista ja maankäyttöä. Veroja voidaan koska tahansa keventää tai kiristää, opetussuunnitelmia muuttaa ja ulkopoliittista linjaa tarkistaa, mutta maankäyttö ja rakentaminen muokkaavat ympäristöä lähes peruuttamattomalla tavalla. Vastuu kestävän kehityksen mukaisista eheistä yhdyskunnista on siksi korostetun suurta.

Kaavoituksella ja rakentamisella tulee luoda edellytyksiä ihmisten haaveiden ja unelmien toteuttamiselle. Tätäkin tärkeämpää on kuitenkin vastata ihmisten ja yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin. Yhdyskuntasuunnittelun kauaskantoisten vaikutusten takia on myös nähtävä tulevaisuuteen. Ihmiset muuttuvat. Samoin heidän toiveensa ja tarpeensa muuttuvat. Yhden ja kahden hengen taloudet muodostavat jo 70 % kaikista talouksista. Keskimääräinen kotitalouskoko on 40 vuodessa pudonnut 3,5:sta 2,1:een. Väestö vanhenee vauhdilla ja hyvistä lähipalveluista ja joukkoliikenneyhteyksistä riippuvaisten ikäihmisten määrä kaksinkertaistuu. Maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa vauhdilla. Urbanisoituminen jatkuu. Ilmastonmuutoksen merkitys voimistuu. Suomeen syntyvät ensimmäiset aidosti urbaanit sukupolvet.

Rakennuskannan hitaan uusiutumisen takia meidän pitää suunnitella tätä huomisen ja jo ylihuomisen yhdyskuntarakennettamme. Yhdyskuntarakenteita ei voikaan suunnitella kulloistenkin mielipidemittausten mukaan, vaan ”sovittamalla yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys”, kuten hallitusohjelmassa osuvasti todetaan.