Puheet

Asuntomessujen avajaiset, Vaasa

Arvoisat messuvieraat,
Bästa mässbesökare,

On jälleen vuosittaisten asuntomessujen aika, jotka tällä kertaa järjestetään Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi mainitussa Vaasassa. Toivon, että tilastot pitävät pintansa ja sää suosii messuja. Näillä messuilla on nimittäin paljon mielenkiintoista nähtävää.

Det är igen dags för den årliga bostadsmässan som denna gång ordnas i Vasa, Finlands soligaste stad. Jag hoppas att statistiken håller streck och att mässan får fint väder. Det finns nämligen mycket att se på den här mässan.

Kestävän kehityksen teemat ovat olleet esillä aikaisemmillakin asuntomessuilla. Vaasassa on tällä saralla jälleen otettu askel eteenpäin, kun alueelle on rakennettu poikkeuksellisen edistyksellinen energiantuotantojärjestelmä, jossa yhdistyvät monet uudet, innovatiiviset ja ekologiset ratkaisut.

Suvilahden asuntomessut ovat edelläkävijä myös siinä suhteessa, että asuntomessutaloille on nyt ensimmäistä kertaa laskettu virallinen, lainmukainen energiatodistus. Todistus löytyy neljästätoista pientalosta ja yhdestä kerrostalosta.

Rakennuksen energiatehokkuus vaikuttaa sen energiankulutukseen. Tämä puolestaan heijastuu sekä päästöihin että energialaskuun. Energialasku taas vaikuttaa rakennuksen elinkaarikustannuksiin, minkä pitäisi heijastua kiinteistön hintaan. Vertailua ei kuitenkaan voi tehdä, ellei ole selkeää ja helposti ymmärrettävää tapaa luokitella rakennukset. Energiatodistukset tarjoavat tähän ratkaisun.

Energiatehokkuuden parantaminen ei meillä ole edennyt kysyntävetoisesti eli siten, että ihmiset yksinkertaisesti ryhtyisivät vaatimaan asunnoiltaan edistyksellisyyttä myös tällä rintamalla. Eikä se ole edennyt tarjontavetoisestikaan eli siten, että alan teollisuus olisi ottanut myyntivaltikseen matalaenergiatalojen todellisen läpimurron. Asiassa on tämän takia ollut pakko edetä normivetoisesti eli siten, että valtion viranomaismääräyksin velvoitetaan rakentamaan energiatehokkaammin. Tätä koskeva valmistelu onkin täydessä käynnissä.

Messutalojen osalta energiatehokkuus on hieman nykyisiä rakentamismääräyksiä parempaa tasoa: kaksi taloista on A-luokan taloja, suurin osa kuitenkin C-luokkaa. Tulos kertoo siitä, että monien yksittäisten talojen kohdalla energiatehokkuudessa on vielä parantamisen varaa. Toivonkin, että tulevilla asuntomessuilla haaste otetaan entistä vakavammin. Tämä on tärkeää ennen kaikkea siksi, että ihmiset hakevat asuntomessuilta virikkeitä ja esimerkkejä aikaisempaa energiatehokkaampien talojen rakentamiseen myös sellaisille alueille, joissa ei ole Suvilahden kaltaista edistyksellistä energiajärjestelmää.

Normikiristyksistä huolimatta tarvitsemme aina edelläkävijöitä ja esimerkkejä niille, jotka haluavat olla edelläkävijöitä energiatehokkuuden saralla. Mielestäni tällainen rooli sopisi hyvin vuosittaisille, laajaa huomiota herättäville asuntomessuille.

Hyvät kuulijat,

Vaasan messualue tarjoaa hyvän esimerkin myös yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä.

Täydennysrakentaminen on yksi tapa vahvistaa olevaa yhdyskuntarakennetta ja tehostaa infrastruk-tuurin ja palvelujen käyttöä. Vaasan asuntomessualue on tästä näkökulmasta oikeaan osunut kaupunkikehittämisen alue. Täällä yhdistyy oivallisella tavalla luonnonläheisyys ja merellisyys sekä toisaalta kaupunkirakenteen eheyttäminen. Täällä on panostettu niin kerrostaloasumisen houkutte-levuuden lisäämiseen kuin kaupunkimaisen pientaloasumisen kehittämiseen. Messualue muotoutuu myös pieneksi omaksi yhdyskunnaksi, jonka asukkaat voivat helposti mieltää omakseen.

Bostadsmässorna har varken tidigare eller i år fokuserat på billiga bygglösningar. Det är inte heller meningen på en mässa där de nyaste innovationerna och utförandena inom branschen presenteras. På bostadsmässan ligger fokus mer på kvalitetsfaktorer, utvecklingen av ett sunt, tryggt och triv-samt boende men också, vilket är viktigt att notera, på de livscykelekonomiska inbesparingar som uppnås genom ett boende av bättre kvalitet och med lägre underhålls- och reparationskostnader i framtiden.

Uusien asuntojen hinta perustuu pitkälti rakennuskustannuksiin. Osa kustannuksista riippuu mark-kinoista ja jopa kansainvälisestä kehityksestä tavalla, johon yhteiskunnan on vaikea ellei jopa mahdoton vaikuttaa. Osa kustannuksista johtuu kuitenkin suoraan yhteiskunnan omista toimista ja juuri niihin valtiovallan on syytä keskittyä, kun se haluaa hillitä rakentamiskustannuksia.

Tässä suhteessa tärkeimpiä ovat ensinnäkin tonttikustannukset, jotka ovat pitkälti riippuvaisia kun-tien kaavoituspolitiikasta. Toiseksi on tärkeää arvioida niin valtion kuin kuntienkin rakentamista koskevia määräyksiä, jolla myös merkittävästi vaikutetaan rakentamisen hintaan.

Säätelyn tavoitteena on vaikuttaa niin asumisen terveellisyyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, energiatehokkuuteen kuin kaupunkikuvallisiin ja muihin visuaalisiin arvoihin. Nämä kaikki ovat hyviä tavoitteita. Näitä kaikkia on jopa välttämätöntä edistää. Mutta niin on asumisen kohtuuhintai-suuttakin.

Siksi olemme ympäristöministeriössä käynnistäneet Rakentamisen normitalkoot. Sen sijaan, että olisimme perinteiseen tapaan pyrkineet vastaamaan markkinoiden haasteisiin laatimalla lisää säädöksiä, olemme kyseenalaistaneet nykyisen säännösviidakon ja asettaneet itsellemme kysymyksen: onko meillä sellaisia säädöksiä, jotka turhaan nostavat rakentamisen hintaa?

Keskustelu normien kustannustehokkuudesta aloitettiin keväällä, jolloin yli kahdeksansataa rakentamisen ammattilaista vastasi kyselyymme. Suurinta osaa nykyisistä määräyksistämme ei pidetty kustannuksia turhaan kohottavina, mutta ongelmiakin nähtiin. Rakennuskustannuksia ja sen myötä asuntojen hintoja nostavaksi koettiin erityisesti velvollisuus rakentaa väestönsuojia. Ongelmalliseksi koettiin myös esimerkiksi kaava- ja rakennuslupavalituksiin kuluva aika.

Seuraavaksi avaamme Rakentamisen normitalkoot -nimisen nettisivuston. Syyskuun alussa sivustolle tulee kuluttajakysely, joka on tarkoitettu hartiapankki- ja muille kertarakentajille sekä tietenkin kaikille niille, joita aihe kiinnostaa. Syksyn aikana normitalkoita käsitellään myös MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelmassa. Olen vakuuttunut, että jokaisella meistä on mielipiteitä asuntojemme hintaan vaikuttavista seikoista. Kannustankin teitä kaikkia osallistumaan kyselyymme.

Pelkkä kustannusten tarkastelu ei kuitenkaan anna koko kuvaa. Lisäksi on arvioitava hinnan ja laa-dun suhdetta. VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan viimeisen 15 vuoden aikana muun muassa asuntojen sisäilma, ääneneritys, varustetaso ja tietoliikenneyhteydet ovat parantuneet ja saunoista sekä lasitetuista parvekkeista tullut vakiovaruste. On selvää, että tällainen laatutason parannus on vaikuttanut kustannuksiin. Huomionarvoista on myös se, että kolme neljännestä lisäkustannuksista on seurausta siitä, että asukkaat ovat itse halunneet nostaa asumisensa laatua ja vain neljännes lisäkustannuksista on aiheutunut viranomaismääräyksistä.

Bästa åhörare, jag hoppas och tror att det stora utbudet av bostäder här på bostadsmässan inspirerar oss alla till att utveckla ännu bättre bostäder och bostadsområden.

Hyvät kuulijat, toivon ja uskon, että asuntomessujen runsas tarjonta inspiroi meitä kaikkia kehittä-mään entistä parempia asuntoja ja asuinalueita.