Blogi

Sipoo-liitos olisi suuri ympäristöteko

YK:n piiristä tulleet raportit ilmastomuutoksen uhkakuvista vavisuttivat aiheellisesti yleistä poliittista keskustelua. Ilmastomuutos on tosiasia ja se tulee ottaa vakavasti. Toivottavaa on, että tämä pidetään jatkuvasti mielessä, ja että siitä keskustellaan muutoinkin kuin muutama päivä erilaisten raporttien julkistamisen jälkeen.

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää käyttäytymismuutoksia. Yleensä tällöin puhutaan siitä, mitä valtiot ja globaali yhteisö voi tehdä ja toisaalta siitä, mitä yksittäiset ihmiset voivat tehdä. Näiden välissä on kuitenkin vielä kunta- tai aluetaso, joka myös voi tehdä paljon.

Yksittäinen kaupunki tai kaupunkiseutu voi kaikkein parhaiten vaikuttaa asiaan edistämällä eheää yhdyskuntarakennetta. Mitä tiiviimpi varsinkin kaupunkiympäristö on, sitä lyhyempiä ovat keskimääräiset etäisyydet, sitä vähemmän on liikennettä, sitä isompi osa liikenteestä voidaan hoitaa joukkoliikenteen avulla, sitä pienemmät ovat ruuhkat ja sitä vähemmän aiheutamme päästöjä. Tämä olisi todellista ympäristövastuullisuutta.

Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suurin ongelma on sen hajautuminen, jota ns. Nurmijärvi-ilmiö vastuuttomasti ruokkii. Järkevämpää ja vastuullisempaa olisi rakentaa lähemmäksi alueen keskusta, Helsinkiä.

Vuosaaren sataman valmistuttua Helsinki pääsee ympäristön kannalta vastuullisesti rakentamaan ydinkeskustaan ja aivan sen tuntumaan. Tämä on hieno asia. Vuosaaren sataman merkitys ulottuu siksi pitkälti yli sen meriliikenne-, kauppa- ja elinkeinopoliittisten vaikutusten.

Laajemmista rakentamattomista alueista, ja ennen kaikkea niistä, jotka sijaitsevat lähellä Helsinkiä, ylivoimaisesti suurin ja merkittävin on läntinen Sipoo. On paitsi kansantaloudellista haaskausta, ympäristön kannalta vastuuton teko jättää sitä rakentamatta. Alue sijaitsee kaiken lisäksi hyvien liikenneyhteyksien päässä, jota Itä-metro vielä olennaisesti parantaisi.

Läntisen Sipoon liittäminen Helsinkiin olisi täten mitä suurimmassa määrin myös merkittävä ympäristöteko. Alueen rakentamsien vaihtoehtona ei ole, ettei rakennattaisi minnekään, vaan se, että pitkin poikin koko Etelä-Suomea harjoitettu sikin sokin -rakentaminen vain kiihtyisi, ja että samalla myös liikenne, ruuhkat ja päästöt lisääntyisivät.

Siinä on kaiken lisäksi sekin hyvä puoli, että se ei, kuten eräät ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä esitetyt ratkaisut, heikentäisi seudun tai maan yleistä kilpailukykyä, vaan päinvastoin vahvistaisi sitä.

Sipoo-liitoksella saataisiin siis sekä vahvistettua maan ainoan metropolialueen kilpialukykyä, elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, että kaiken lisäksi konkreettisesti positiivisella tavalla vaikutettua ilmastonmuutoksen torjuntaan.