Puheet

Kuntajaotuksen muuttaminen Helsingin, Vantaan ja Sipoon kanssa, Helsingin kaupunginvaltuusto

Helsinki tarvitsee alueita Sipoosta

Arvoisa puheenjohtaja, Ärade fru ordförande,

Kysymys maan pääkaupunkia kasvattavista kuntaliitoksista ei ole uusi. Helsinkiin on liitetty alueita vuosina 1643, 1906, 1912, 1927, 1931, 1946 ja 1966. Monet mainituista päätöksistä ovat ns. pakkoliitoksia ja useimpien taustalla on pääkaupungin yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja siihen liittyvä seudun elinvoimaisuuden turvaaminen.

Myöskään kysymys Sipoon läntisten osien liittämisestä Helsinkiin ei ole uusi. Asiasta on tehty erilaisia suunnitelmia jo vuosikymmenten ajan. Kuluneena keväänä asia on ollut vahvasti esillä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Paras-hankkeeseen liittyneessä vastauksessaan Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta teki jo helmikuussa tätä koskevan esityksen valtiolle. Asia on kirjattu myös pääkaupunkiseudun historiallisessa toukokuisessa yhteistyösopimuksessa.
Se, että sama esitys laajempine perusteluineen, tarkkoine karttalinjauksineen ja valtiolle tehtävine konkreettisine esitykseen tuodaan nyt valtuuston käsiteltäväksi, perustuu lähinnä kahteen asiaan.

Kuten tiedossa on, asia on valtioneuvoston, ei Helsingin käsissä. Tämän takia valtuuston yhteistä tahtotilaa on pyritty edistämään lobbaamalla aktiivisesti asiaa kevään aikana monille ministereille ja keskeisille valtion virkamiehille. Noin viime viikon puolivälissä kävi ilmeiseksi, että meillä on perusteltua syytä olettaa valtiovallan suhtautumisen asiaan kehittyneen niin myönteiseksi, että asian ratkaiseminen nyt olisi mahdollista.

Toiseksi, kuntaliitos vie positiivisen tahtotilankin olemassa ollessa aikansa. Asian todellinen edistäminen vaatii konkreettista esitystä valtiovallalle. Tiedostaen, että seuraavat eduskuntavaalit järjestetään varsin pian, päädyimme yhdessä valtion kanssa siihen, että nyt olisi sopiva hetki saattaa asia myös muodollisesti vireille, jotta asia voitaisiin myös ratkaista vielä tämän hallituksen kaudella.

Se, että asian valmistelu meni niin viime tippaan, että kaupunginhallitus kokoontui vasta tänä aamuna ylimääräiseen kokoukseen tekemään esitystään valtuustolle, perustuu kolmanteen asian kannalta relevanttiin seikkaan. Helsingillä ja Sipoolla on pitkä yhteinen vesiraja, mutta ei yhteistä maarajaa. Vallitsevan laintulkinnan mukaan kuntaliitos edellyttää kuitenkin yhteistä maarajaa. Helsingin ja Sipoon välillä on Vantaalle kuuluva ns. Vesterkullan kiila. Sipoon läntisten osien liittäminen Helsinkiin edellyttää siksi myös Vesterkullan kiilan liittämistä Helsinkiin. Helsinki ja Vantaa puolestaan ovat pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksessa – itse asiassa juuri Sipoon kysymyksen takia – sitoutuneet käymään neuvotteluja aluevaihdoksista Vesterkullan kiilan ja Ala-Tikkurilan osalta.

Näitä neuvotteluja olemme kaupunginjohtajan ja valtuuston puheenjohtajan kanssa käyneet Vantaan poliittisen ja virkamiesjohdon kanssa vielä alkuviikosta. Neuvotteluissa päädyttiin lopulta yhteisymmärrykseen siitä, että Helsinkiin tulisi liittää vain Vesterkullan kiilan eteläiset eli käytännössä pohjoisessa Itäväylään rajoittuvat alueet. Samalla todettiin, että Vantaan mainitut edustajat suhtautuvat ymmärryksellä näin suoritettavaan alueliitokseen Vantaan ja Helsingin välillä, ja että tämä yhdessä Helsingin itämetroa koskevien suunnitelmien kanssa avaa myös Vantaalle uusia merkittäviä kehittämismahdollisuuksia omien alueidensa suhteen. Ala-Tikkurilan osalta todettiin selkeänä yhteisenä näkemyksenä, ettei sen suhteen tule ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, että Ala-Tikkurila olisi täten jatkossakin osa Helsingin kaupunkia, ja että koko aluevaihdoskysymys tulisi tätä myöten katsoa loppuun käsitellyksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Haluan omasta ja kaupunginhallituksen puolesta pahoitella sitä, että tämä kauaskantoinen ja Helsingin kannalta erityisen merkittävä asia tuodaan näin kiireellisenä ja poikkeuksellisesti valmisteltuna valtuuston käsiteltäväksi. Toivon – ja uskon kuitenkin, että valtuutetut mieltävät, että niin valtiovallan kannanmuodostukseen kuin Vantaan kanssa käytyihin keskusteluihin liittyneet aikataulutekijät eivät ole mahdollistaneet asian tuomista normaalimenetellyssä ja että toisaalta tarve pyrkiä saamaan lopullinen ratkaisu asiaan vielä tämän hallituskauden aikana ei myöskään mahdollistanut asian jättämistä syksyyn.

Esillä oleva karttapiirros rajoineen saattaa synnyttää vaikutelman, että kyse on isosta Sipoota koskevasta alueesta. Näin tavallaan onkin. Onkin hyvä havaita, että kaupungin tarkoituksena olisi rakentaa kyseessä olevalle alueelle asunnot 40 000 – 50 000 uudelle asukkaalle, ja että alueen kehittäminen olisi tarkoitus rakentaa laajentuvan metroverkon varaan, mikä edellyttää laajoja investointeja. On myös kaikkien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaista, että alue on niin laaja, että se täyttää pääkaupunkiseudun laajentumistarpeet pitkälle tulevaisuuteen, ja ettei siihen siksi tarvitsisi tulevaisuudessa enää palata.

Kysymykseen siirrettävän alueen suuruudesta liittyy myös yksi julkisuudessakin osin harhaanjohtavasti uutisoitu oikeudellinen kysymys. Sipoosta Helsinkiin liitettäväksi esitetty alue on pinta-alaltaan 5 000 hehtaaria eli 14 % Sipoon pinta-alasta ja sen väkiluku on 3 500 asukasta eli 19 % Sipoon väkiluvusta. Tästä on eräissä yhteyksissä tehty se johtopäätös, ettei liitos olisi mahdollinen koska molemmat luvut ylittävät kuntajakolaissa olevat rajat eli viisi prosenttia asukasmäärästä ja kymmenen prosenttia pinta-alasta. Kuntajakolain 5 §:ssä on kuitenkin myös toinen momentti, jonka mukaan ”muutoin ? kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä.”

Asia on ilmaistu hieman selkeämmin hallituksen kuntajakolakia koskeneessa esityksessä, jonka mukaan ”pykälän 2 momentin nojalla voitaisiin pykälässä tarkoitettuja muutoksia tehdä …. suurempinakin valtuustojen tahdon vastaisesti, mikäli 3 §:n edellytykset toteutuisivat niissä erityisellä painavuudella.” Kaupunginhallituksen tulkinnan mukaan kaikki nämä edellytykset täyttyvät ja täyttyvät vieläpä erityisellä painavuudella ja täten liitos on mahdollinen valtioneuvoston päätöksellä myös tässä laajuudessa. Selvyyden vuoksi on vielä hyvä todeta, että ”eduskunta voi säätää lailla mistä tahansa kuntajaon muutoksesta ilman ehtoja” (HE 135/1997)

Esityslistatekstissä ei ole otettu kantaa siihen, koska kuntaliitoksen olisi tarkoitus astua voimaan. Tämä on tarkoituksellista jo sen takia, että asia on tämän jälkeen valtion käsissä. Sinänsä asiasta voidaan esittää erilaisia perusteltuja näkemyksiä. Itse uskon, että mahdollisimman nopea aikataulu olisi tässäkin suhteessa järkevää.

Läntiseen Sipooseen ja erityisesti ns. Sipoonkorpeen liittyy merkittäviä luontoarvoja. On erittäin tärkeätä, että Helsinki selkeästi jo tässä vaiheessa viestittää, että nämä arvot eivät ole vaarassa, ja että Helsinki ympäristöpoliittisesti monin tavoin esimerkillisenä eurooppalaisena mallikaupunkina ottaa nämä arvot ja niiden turvaamisen hyvin vakavasti.

Lopuksi haluaisin, rouva puheenjohtaja, palauttaa mieliin peruskysymyksen eli sen, miksi Helsinki on näin voimallisesti havittelemassa osaa Sipoota itselleen. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmasosan koko maan bruttokansantuotteesta. Seutu ja sen kansantaloudellinen merkitys kaiken lisäksi kasvavat koko ajan. Alueen elinvoimaisuutta ehkä eniten uhkaava tekijä liittyy riittämättömään tontti- ja asuntotarjontaan sekä tästä seuraten asuntojen korkeisiin hintoihin ja mahdollisuuksiin vastata alati vaikeutuvaan työvoimapulaan.

Toinen seudun tasapainoista kehitystä vakavasti uhkaava tekijä liittyy yhä hajautuvaan yhdyskuntarakenteeseen, lisääntyvään ja yhä vaikeammin hallittavaan liikenteeseen, kasvavaan energiankulutukseen ja kasvaviin päästöihin, riskiin joukkoliikenteen kilpailukyvyn suhteellisesta heikkenemisestä ja kaiken kaikkiaan ekologisesti kestävän kehityksen turvaamiseen. Läntisen Sipoon ottaminen lähitulevaisuuden keskeiseksi kehittämiskohteeksi helpottaisi merkittävästi kaikkien näiden ongelmien hallitsemista.

Sipoo ei ole osoittanut intressiä eikä sillä ole resursseja alueen todelliseen kehittämiseen. Helsingillä on sekä intressi että resurssit. Sen takia on luontevaa, seudullisen kehityksen kannalta järkevää ja koko kansantalouden kannalta tarkoituksenmukaista, että nämä alueet liitetään Helsinkiin, joka joka tapauksessa kantaa päävastuun pääkaupunkiseudun ja tätä kautta koko maan elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamisesta yhä haasteellisemmaksi muodostuvassa maailmassa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Olen hyvin tietoinen siitä, että monet tässäkin salissa tänään paikalla olevat valtuutetut ovat omalta osaltaan vahvasti vaikuttaneet valtiovallan tahdonmuodostukseen ja tämän asian edistämiseen. Tästä haluan lausua lämpimät kiitokset teille kaikille.

Aivan erityisesti haluan kuitenkin kiittää Teitä, arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Asian etenemistä läheltä seuranneena olen tullut täysin vakuuttuneeksi siitä, että ilman teidän aktiivista ja pyyteetöntä panostanne, ilman teidän suurta uhrautumistanne tämänkin asian edistämiseksi ja ilman teidän valtakunnanpoliittisesti merkittävää asemaanne ja siihen liittyviä hyviä henkilösuhteitanne emme olisi tänään niin pitkällä kuin mitä nyt olemme.