Blogi

Mitä pahaa on yksityisissä palveluntarjoajissa?

Kauppalehden (2.5.) mukaan puolet suomalaisista haluaa lisää yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Lehden mukaan ”arvostelu julkisia palveluja kohtaan kasvaa, ja kansalaiset lämpenevät palvelujen ulkoistuksille”. Erityisesti naiset ovat yksityisten palvelujen kannalla. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan naiset ovat myös miehiä selkeämmin sitä mieltä, että yksityiset palvelut toimivat julkisia tehokkaammin. Selitykseksi tutkija tarjoaa sitä, että ”naisilla on enemmän kokemusta julkisen sektorin toiminnasta ja toimimattomuudesta”. Julkisen sektorin roolin halutaan tästä huolimatta pysyvän vahvana.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu mm. laajoihin julkisista varoista maksettuihin hyvinvointipalveluihin. Tämän mukaan yhteiskunta – useimmiten kunnat – vastaa mm. asianmukaisista sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluista. Kokonaan toinen asia on kuitenkin se, kuka kyseiset palvelut tuottaa. Yhteiskunnan tehtävänä on kustantaa kyseiset palvelut, vaikka yksityinen tai kolmas sektori tuottaisi niistä osan. Yhteiskunnan tehtävänä on myös asettaa palveluille laatukriteerit ja valvoa niiden toteutusta ihan riippumatta siitä, kuka niiden käytännön toteutuksesta vastaa. Julkisen sektorin tehtävä ja vastuu on valvoa sekä omaa tuotantoaan että ulkoistettua tuotantoa – ja itse asiassa aivan samoin kriteerein.

Kysymyksen palvelujen tuottajasta tulisi täten olla puhdas tarkoituksenmukaisuuskysymys. Käytettäköön julkista, jos se on yksityistä laadukkaampi ja halvempi. Ja käytettäköön yksityistä, jos se on julkista laadukkaampi ja halvempi. Mutta pannaan ihmeessä nämä tahot kilpailemaan keskenään. Koska vain aito kilpailu voi mahdollistaa todellisen vertailun eri toimijoiden välillä. Ja koska mikään ei luo tehokkuutta, laatua ja kustannustehokkuutta niin hyvin kuin kilpailu.

Niille, jotka tätä epäilevät, tarjoan suosikkiajatusleikkiäni: Uskotko sinä, että ruoka olisi halvempaa ja laadukkaampaa, jos Suomessa olisi vain yhteiskunnan pyörittämiä – eli kunnan tai valtion ruokakauppoja?

Ajattelu siitä, että julkisen tahon tulee tuottaa kaikki palvelut itse, on tavallaan aivan absurdi – sehän tarkoittaisi sitä, että yksityistä sektoria ei saisi käyttää, vaikka se olisi veronmaksajille halvempi ja palvelun saajalle laadukkaampi. Ikävä kyllä tällaista ajattelua esiintyy yhteiskunnassa kuitenkin kamalan paljon. Mutta miksi? Mitä pahaa on yksityisessä palveluntarjoajassa?

Suomalaiset naiset eivät ole yksin näkemystensä kanssa. Akavan työvaliokunnan tuoreen kannanoton mukaan ”monipuolisilla palvelujen tuottamismalleilla kansalaisille voidaan taata myös valinnanmahdollisuuksia. Kilpailuttaminen, palvelusetelit, ostopalvelut ja muut palveluiden hankintaan liittyvät perinteisistä poikkeavat vaihtoehdot pitää ottaa käyttöön erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.”

Vaalien lähestyessä erilaiset sosialistit (sekä sosialistisiin puolueisiin kuuluvat että muut sosialistit) tullevat taas polkaisemaan liikkeelle laajan pelottelukampanjan julkisen palvelutuotannon tueksi. Yksityisen elinkeinotoiminnan ympärille (joka sossujenkin juhlapuheissa muutoin on koko yhteiskunnan ja sen hyvinvoinnin selkäranka) luodaan mitä karmeimpia kauhukuvia. Suomalaisten naisten ja Akavan kanssa on tässä taistossa kuitenkin hyvä seistä samalla puolella. Yksityisissä palveluntarjoajissa ei todellakaan ole mitään pahaa.

Jan Vapaavuori
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
jan.vapaavuori@eduskunta.fi