Kirjoitukset

Maailma muuttuu, osaammeko muuttua sen mukana?, Helsingin Uutiset

Tieken julkaisussa ”ICT Cluster Finland Review 2005” kuvataan ansiokkaasti Suomen viime vuosikymmenen menestystarinaa. Viesti on selvä: Suomen 90-luvun nousu perustui muutokseen ja uusiutumiseen. Laman jälkeinen toipuminen oli nopea. Taloutemme koki merkittävän muutoksen niin eri teollisuusalojen kesken kuin niiden sisälläkin. Ennen kaikkea Suomi muuttui yhdestä vähiten informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan erikoistuneista maista alan ykköseksi. Suomi oli näppärä ja notkea, mukautuvainen ja altis muutoksille.

Kesän kuluessa on keskusteltu siitä, kuinka kalliiksi metsäteollisuuden pitkä työselkkaus maalle tuli.. Vähemmän keskustelua on käyty siitä, mitä kiista kertoo yhteiskunnan yleisestä asenneilmastosta ja muutosvalmiudesta. Seisokkien kansantaloudelliset tappiot ovat kertaluonteisia ja korvattavissa. Paljon huolestuttavampi on se näkymä, jonka riita antoi Suomen uudistumiskyvystä ja viisaudesta ymmärtää maailman muutosta. Vaikka olemme tse hyötyneet aiemmasta muutoksestamme, tänä päivänä sitä pelätään, vierastetaan ja vastustetaan kaikkialla ja koko ajan.

Tilannettamme ei yhtään helpota se, että samankaltainen apatia vaivaa suurta osaa Eurooppaa. Talouskasvun hiipuessa turvaudutaan nationalismiin, protektionismiin ja saavutettujen etujen itsepintaiseen puolustamiseen, kun pitäisi tehdä päinvastoin. Suomi ja Eurooppa ovat olleet länsimaisen hyvinvoinnin edelläkävijöitä, mikä on perustunut suunnan näyttämiseen, uusiin innovaatioihin, vapaakaupan edistämiseen, muutokseen ja uusiutumiseen, ei vanhaan takertumiseen. Joku näyttää muuten suuntaa jatkossakin!

Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä maita. Silti tämä kertoo tulevaisuudestamme varsin vähän. Vain 15 vuotta sitten Saksa ja Japani olivat samaisten mittausten mukaan maailman ehdottomat huippumaat. Tänä päivänä molemmat rämpivät pahoissa ongelmissa kaukana kärjestä. Vielä dramaattisempia esimerkkejä löytyy kauempaa historiasta: esimerkiksi maailman sotien välisenä aikana Uruguay oli yksi maailman vauraimmista kansakunnista. Vaan eipä ole enää.

Tosiasia on, että maailma muuttuu ja muutoksen mukana myös kansojen keskinäiset asemat vaihtelevat. Ja mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä nopeammat ja suuremmat ovat myös heilahtelut. Tällä hetkellä muutos on ehkä nopeampaa kuin koskaan ennen. Jatkossa muutosvauhti todennäköisesti kuitenkin vielä voimistuu.

Pääministeri Vanhanen ilmoitti jo keväällä, että tämän hallituksen keskeiset talouspoliittiset päätökset on tehty, vaikka vaalikausi ei ollut edes puolessa välissä. Jos tämä on hallituksen todellinen vastaus maailman muuttumiseen ja hallituksen itsensäkin toimesta tehtyihin muutos- ja uudistumisselvityksiin, meillä on todella syytä syvään huoleen.

Puoluepolitiikan puolella totuttiin aikanaan siihen, että muutosvaatimukset tulivat erityisesti työväenliikkeestä porvarillisten puolueiden edustaessa konservatiivisempaa otetta. Nyt nämä roolit ovat vaihtuneet. Porvarillisten puolueiden ajaessa muutosta, sosialistisiipi taistelee vanhan puolesta. Hyvinvointivaltion uhka ei kuitenkaan ole muutoksessa, vaan itse asiassa sen vastustamisessa.

Jokainen yhteiskunta sopeutuu ennemmin tai myöhemmin ja tavalla tai toisella ympäröivään maailmaan ja taloudellisiin realiteetteihin. Aina on niitä kansakuntia, jotka johtavat muutosta ja aina on niitä, jotka uskottelevat itselleen, ettei muutos koske heitä. Historia on jo moneen kertaan osoittanut, ettei jälkimmäisessä ryhmässä ole hyvä olla.

Jan Vapaavuori
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
kansanedustaja (kok)
jan.vapaavuori@eduskunta.fi