Kirjoitukset

Enemmän ja parempaa samalla rahalla, Lauttasaari-lehti

Monet suuryritykset ovat viime aikoina vähentäneet reippaasti väkeä. Päämääränä on tällöin ollut, että hyvin menevillä yrityksillä menisi vieläkin paremmin. Monet suurissa talousongelmissa painiskelevat kunnat puolestaan ovat rekrytoineet lisää. Lopputulos on, että huonosti menevillä kunnilla menee jatkossa vieläkin huonommin. On selvää, ettei yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikka ole sama. Mutta ei se kyllä voi olla täysin vastakkainenkaan!

Kuntien taloustilanne heikkeni viime vuonna voimakkaasti. Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien määrä yli kaksinkertaistui. Nettomääräisesti uutta velkaa otettiin yli miljardi euroa. Kuntien menojen kasvu oli noin viisi prosenttia. Tämä on selkeästi kuntien tulojen kasvua enemmän. Tämä ei tietenkään ole taloudellisesti kestävää, eikä pitkässä juoksussa edes mahdollista.

Kuntaliiton mukaan kuntien (jo kuralla oleva) talous näyttäisi edelleen heikkenevän nopeasti. Kahden prosentin keskimääräiseen bkt-kasvuun pohjautuva talouden perusura veisi kunnat taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen, vaikka olettamuksena olisi, etteivät kuntien tehtävät lisäänny lainkaan. Talouskasvu saattaa hyvin olla tätä parempaa. Se, etteivät kuntien tehtävät lisääntyisi, tuntuu kuitenkin utopistiselta. Ainakin se olisi historiallista.

Väestön ikääntyminen tulee lisäämään julkisia vastuita niin paljon, ettei kunnille millään enää voida sysätä lisää tehtäviä, olivatpa ne kuinka hyvää tarkoittavia tahansa. Toki hoitotakuu on hyvä asia. Ja toki hammashuollon laajennus on hienoa. Ja toki monet uudistukset tuntuvat edistysaskelilta. Mutta myös niiden kustannukset tuntuvat. Ja ne todella tuntuvat. Kuntaministeri Manninen varoitti Helsingin Sanomissa 14.2, että tätä menoa kuntasektori ajautuu pian konkurssiin. Hän on ikävä kyllä oikeassa.

Myös monet määräykset tiukkenevat. Helsingin kaupunginhallitus käsitteli 14.2. päiväkoti Sockenstuganin peruskorjausta. Remontin kustannuksia nosti mm. se, että kaksikerroksiseen päiväkotiin joudutaan ympäristöministeriön antamien määräysten mukaan rakentamaan hissi, jonka kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Tarkoitus on tietysti hyvä. Silti ylipäänsä hissin vaatiminen kaksikerroksiseen päiväkotiin on kohtuutonta. Vastaavia tiloja on Helsingissä lähiaikoina tulossa peruskorjattavaksi huomattava määrä. Kustannukset ovat kovat. Mutta veronmaksaja maksaa ja kuntatalous kurjistuu. Samaan aikaan mm. Lauttasaaressa on runsaasti tätä korkeampia hissittömiä taloja, joissa asuu paljon mm. sellaisia vanhuksia, joille hissi todella olisi tarpeen. Yksityisellä puolella hissejä ei kuitenkaan rakenneta, ellei niihin ihan oikeasti ole varaa.

Kuntien talous edellyttää huomattavia korjaustoimenpiteitä, vaikka kehitys olisi ennakoitua suotuisampaa. Kuntaliiton mukaan ”kuntien omat päätökset palvelujärjestelmän kehittämisestä, kuntien välisestä yhteistyöstä, kuntaliitoksista, suhtautumisesta hankintapolitiikkaan ja kilpailuttamiseen ovat luonnollisesti keskeisiä”. Silti kuntarakennetta koskevat kysymykset eivät mene kepulaisilla eivätkä kuntien palvelurakennetta koskevat asiat mene demareilla jakeluun.

Jotta yhtälö toimisi ja jotta yhteiskunnan tuottamia palveluja ei tarvitsisi ryhtyä hallitsemattomasti karsimaan, meidän tulee oppia tekemään asiat aiempaa paremmin. Samalla rahalla on saatava aikaiseksi enemmän ja parempaa. Tuhannet ja taas tuhannet yksityiset yritykset ovat onnistuneet tässä. Kyllä se onnistuu kuntasektoriltakin. Mutta se edellyttää asennemuutosta. Kaikkea kivaa ei voi saada, ellei siihen ole varaa!

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
jan.vapaavuori@eduskunta.fi