Blogi

SDP:n järjestelmäkonservatismi uusliberalismia vaarallisempaa,

Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvosteli eilen (10.10.2004) ”uusliberalististen oppien tuomista kun-tapolitiikkaan ainoana oikeana vaihtoehtona”. Tuomioja on pahasti hakoteillä.

Näkemys siitä, että kuntien palvelutuotannossa on järkeistämisen ja modernisoinnin varaa, hy-väksytään yleisesti Suomessa. Muun muassa Kokoomuksen vaatimukset aiempaa monipuoli-semmasta palvelutuotantorakenteesta ovat maltillisia, eivätkä horjuta järjestelmän perusteita. Nii-den taustalla ovat kuitenkin talouteen ja käytäntöön perustuvat realiteetit, jotka pakottavat yhteis-kuntaa muokkaamaan toimintatapojaan hyvinvointimme säilyttämiseksi. Väitteet siitä, että joku olisi tuomassa uusliberalistisia oppeja ainoana oikeana vaihtoehtona kuntapolitiikkaan, eivät vas-taakaan todellisuutta, vaan ovat puhdasta pölhöpopulistista pelottelua ja epä-älyllistä totuuden vääristelyä.

Totuuden vääristelyä vaarallisempaa Tuomiojan puheissa ovat niiden patakonservatiiviset perus-asenteet. Tuomioja osoittaakin puheillaan todeksi väitteet siitä, että SDP:stä on suomalaisessa yhteiskunnassa tullut kehityksen jarru ja olemassa olevien rakenteiden kritiikitön puolustaja. De-mareista on tullut järjestelmäkonservatiiveja, joille tärkeintä on systeemin jatkuvuus, ei sen ai-kaansaama tuotos tai sopeutuminen muuttuvaan maailmaan. Aikanaan edistyksellisestä työväen-liikkeestä on tullut vanhoillinen säilyttäjä, jonka syväideologinen muutosvastarinta on hyvinvoin-tiyhteiskunnalle huomattavasti suurempi uhka kuin järjestelmän asteittainen ja maltillinen muut-taminen valinnanvapautta ja monimuotoisuutta lisäävään suuntaan.

Suomen ja suomalaisten kuntien toimintaympäristö muuttuu globalisaation ja väestön ikääntymi-sen seurauksena lähivuosina todennäköisesti enemmän ja nopeammin kuin koskaan aiemmin. Oikea vastaus ympäristön muutokseen ei voi olla tuomiojalainen ajattelu, jonka mukaan muutos ei koske meitä. SDP:n järjestelmäkonservatismista onkin kovaa vauhtia tulossa koko suomalai-sen hyvinvointiyhteiskunnan pahin riskitekijä. On selvää, ettei pelastus löydy puhdasoppisesta uusliberalismista, mutta yhtä selvää on, että markkinamekanismien hallittu lisääminen myös julki-sen sektorin palvelutuotannossa on välttämättömyys.