Blogi

Työllisyyspolitiikassa paljon pelissä

Punamultahallituksen oman hallitusohjelman mukaan valtiontalouden tasapaino on keskeisessä asemassa, jotta ”julkinen talous voisi lähivuosikymmeninä selviytyä väestön ikääntymisen myötä kasvavista vastuistaan”. Tämä on sinänsä erittäin hyvä linjaus. Tosiasia on, että meillä on tänään 770 000 yli 65-vuotiasta kansalaista, ja että näiden määrä nousee vuoteen 2030 mennessä 1 400 000:een eli lähes tuplaantuu. Yhtä kiistatonta on, että tämä kehitys asettaa julkiselle terveys- ja sosiaalipolitiikalle ennennäkemättömät paineet. Tästä haasteesta ei yksinkertaisesti selvitä, ellei valtiontalous ole hyvässä kunnossa – vielä paljon paremmassa kunnossa, kuin mitä se tänään on.

Valtiontalouden tasapainoa koskevan tavoitteen toteuttamisen kannalta avainasemassa on hallituksen lupaus työllisyyden lisäämisestä vähintään 100.000 hengellä. Toisin sanoen: työllisyystavoitteen saavuttaminen on tärkeää, jotta valtiontalous saataisiin tasapainoon. Tämä puolestaan on elintärkeää, jotta selviäisimme ikääntyvän väestön väistämättä aiheuttamista lisäpaineista.

On yleisesti tiedossa, että hallitus näyttää surkeasti epäonnistuvan työllisyystavoitteessaan. Yhtä yleisessä tiedossa ei ole, että tämä vääjäämättä johtaa siihen, että hallitus epäonnistuu myös valtion talouden tasapainoa koskevassa tavoitteessaan. Väestön ikääntyminen ei kuitenkaan odota. Se on peruuttamaton prosessi. Sitä ei mikään hallitus muuksi muuta. Tilanne on tämän takia hyvin huolestuttava, paljon huolestuttavampi kuin vielä halutaan ymmärtää. Työllisyyspolitiikassa on nyt tavallista enemmän pelissä. Se, että hallituksella ei ole toivoakaan onnistua tavoitteessaan, vaikuttaa tällä kertaa laajemmin kuin ehkä koskaan ennen. Jos ja kun hallitus edelleen epätoivoisesti rimpuilee omassa työllisyyspolitiikassaan, kärsijöinä eivät ole vain tämän päivän työttömät, vaan vaakalaudalla on koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus.

Kokoomus on esittänyt useita keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Tuloverokevennysten jatkaminen, yritysverouudistuksen muuttaminen kotimaista omistusta ja investointeja suosivammaksi, työvoimavaltaisten palvelualojen työllistämiskustannusten keventäminen ja kotitalousvähennyksen parantaminen ovat näistä esityksistä päällimmäiset. Kokoomuksen ohella myös keskeiset tutkimuslaitokset ja etujärjestöt ovat tukeneet näitä toimia. Kun jopa hallituksen omat keskeiset virkamiehet ovat useissa yhteyksissä puhuneet näiden toimien puolesta, on vaikea välttyä vaikutelmalta, että hallituksella on ideologisia syitä olla toteuttamatta sellaisia toimia työllisyyden parantamiseksi, joita lähes koko muu yhteiskunta pitää arvossa. Sosialidemokraattisten menneen maailman ihanteiden ja työllisyyden ollessa vastakkain kansakunnan etu on, että työllisyys asetetaan ykkössijalle. Kansakunnalla on nyt niin paljon pelissä, että hallituksen on pakko pyrkiä nujertamaan työttömyys myös sellaisin keinoin, jotka eivät perinteisesti ole demareita miellyttäneet.

P.S. Demarit ja Keskusta vakuuttavat, että Erkki Liikasen Suomen pankin pääjohtajuuteen ei ole kytketty mitään perinteisiä sulle-mulle -virkapaketteja. Hallituksen kannalta olisi toivottavaa, ettei mikään media kysy kansalta kuinka moni tähän uuba-duubaan uskoo. Miettikääpä sitä!

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
jan.vapaavuori@eduskunta.fi