Blogi

Erikoissairaanhoidon kuntayhtymien hallinnon uudistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä kärsii jo tänään vakavista rahoitusongelmista. Väestön ikääntymisen lisäksi lääketieteen kehittyminen ja siihen liittyvät lääkkeiden ja hoitomenetelmien kehittyminen ja kallistuminen lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. Tältä osin paineet kustannuksien nousulle eivät suinkaan ole vähentymään päin, vaan pikemminkin päinvastoin.

Useat kansainväliset järjestöt ovat korostaneet julkisen talouden tuottavuuden noston ja julkisen palvelurakenteen tehostamisen merkitystä koko Suomen kansantalouden kannalta keskeisinä tulevaisuuden haasteina.

Suomalainen erikoissairaanhoito perustuu ns. tilaaja-tuottaja-malliin. Erikoissairaanhoidon kuntayhtymät ovat palvelujen tuottajia, joiden tulee mahdollisimman edullisin yksikköhinnoin tuottaa laadukkaita palveluja. Kunnat puolestaan toimivat tilaajina.

Erikoissairaanhoitoa varten perustetut kuntayhtymät ovat millä tahansa mittarilla arvioituna taloudellisesti hyvin merkittäviä ja organisatorisesti suuria yksiköitä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymä on kokoluokaltaan suurimpiin suomalaisiin yrityksiin verrattava yksikkö, jonka vuotuinen liikevaihto ylittää miljardi euroa.

Koko terveydenhuoltojärjestelmämme taloudellisen kestokyvyn kannalta on olennaista, että HUS sekä muut sairaanhoitopiirit pystyvät toimimaan taloudellisesti tehokkaasti. Tämä edellyttää niiden hallinnon organisointia modernilla, tarkoituksenmukaisella ja kuntayhtymien operatiivista johtamista tukevalla tavalla.

Tilaaja-tuottaja -mallin tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää tilaaja- ja tuottajaorganisaatioiden selkeätä erottamista toisistaan. Suomalaisessa erikoissairaanhoitoa koskevassa järjestelmässä tilaajina toimivien kuntien ei tämän takia tulisi olla edustettuna tuottajaorganisaation hallinnossa, vaan niiden tulisi valvoa omia intressejään sairaanhoitopiirin ja kuntien sopimusohjausjärjestelmän välityksellä. Kuntayhtymillä puolestaan tulisi jo niiden taloudellisen merkittävyyden takia olla puhtaasti professionaalinen hallinto, mikä tarkoittaisi mm. niiden hallitusten kokoamista talouden, sairaanhoidon ja hallinnon ammattilaisista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suurimpana jäsenenä olevan Helsingin kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2002 ponnen, jossa edellytettiin toimenpiteisiin ryhtymistä HUS:n nykyisen kuntayhtymän jäsenkuntia ja poliittisia voimasuhteita edustavan hallituksen korvaamisella mainitunkaltaisella ammattihallituksella. Helsingin kaupunginhallituksen vastatessa mainittuun ponteen kävi kuitenkin ilmi, että mainittuun toimenpiteeseen ryhtyminen käytännössä edellyttäisi lainsäädännöllisiä muutoksia (ainakin kuntalaki ja erikoissairaanhoitolaki).

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Pitääkö hallitus tarkoituksenmukaisena nykyistä erikoissairaanhoidon kuntayhtymien organisointia, jossa kuntayhtymien hallitukset edustavat kuntayhtymän jäsenkuntia ja niiden poliittisia voimasuhteita vai tulisiko kuntayhtymissä jo niiden taloudellisen merkittävyyden ja tähän liittyvän tehokkaan organisoimisen korostuneen tarpeen takia siirtyä ns. ammattihallituksiin ja mihin lainsäädäntötoimiin hallitus aikoo ryhtyä tällaisten muutosten aikaansaamiseksi?

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2004
Jan Vapaavuori /kok
Sirpa Asko-Seljävaara/kok