Blogi

Veronkennyksiä jatkettava

Verotuksen taso on ehkä olennaisin yksilön ja yhteiskunnan suhdetta määräävä tekijä. Verotus on yhteiskunnan pakkovallan käyttöä ja rajoittaa lähtökohtaisesti yksilön itsemääräämisoikeutta. Ottamatta sinänsä kantaa verotuksen tasoon, yksilöllä tulisi olla korostettu oikeus edellyttää, että verovarat ainakin käytetään tehokkaasti. Tämä on suomalaisen veropolitiikan ensimmäinen vakava ongelma. Esimerkiksi Euroopan Keskuspankki on omassa tutkimuksessaan osoittanut, että Suomi on läntisen maailman tehottomimpia verovarojen käyttäjiä. Karsimalla byrokratiaa, muokkaamalla osin aataminaikaisia prosesseja ja organisoimalla oma julkinen hallintomme paremmin voisimme saada paljon enemmän irti verovaroistamme. Tämä ei tietenkään ole helppoa. Olennaista kuitenkin olisi, että tämä perusongelmamme ainakin myönnettäisiin.

Toinen ongelmamme on verotuksen taso. Tämä on kisa, jossa asemamme globaalin kilpailun kärkitiloilla ei ole meille kunniaksi järkyttävän laajalle levinneestä sosialidemokraattisesta propagandasta huolimatta. Kokoomus epäonnistui viime eduskuntavaalien alla pyrkiessään osoittamaan, että veronalennukset ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Hallituksen toimet tämän jälkeen ovat kuitenkin osoittaneet, että me olimme oikeassa. Samaiset punamultapuolueet, jotka vaalien alla väittivät veronalennusten uhkaavan hyvinvointiyhteiskuntaamme, ovat sen jälkeen alentaneet veroja juuri turvatakseen järjestelmämme kestävyyden. Jos viisautta ei ollut ennen vaaleja, on hyvä että sitä näyttää nyt hieman löytyneen. Kokonaan toinen asia on, mitä tämä kaikki kertoo demokratiamme tilasta.

Suomi on edelleen läntisen maailman joukossa todellinen himoverottaja, olipa kyse sitten pieni- keski- tai isopalkkaisista. Veroprogressiomme on kaiken lisäksi omaa luokkaansa, mikä tarkoittaa sitä, että pienipalkkaisten osalta erot vertailumaihin ovat pienemmät kuin isopalkkaisten osalta. Itse olen vakuuttunut siitä, että suurempi uhka hyvinvoinnillemme on se, että emme alenna verotusta, kuin että jatkaisimme välttämättä tarvittavia alennuksia.

Meillä on veronalennuksiin liittyen kaksi suurta haastetta. Yhtäältä meidän tulee alentaa pieni- ja keskituloisten verotusta työllisyyssyistä. Kotimaisen kysynnän lisäämisen ohella on jo yhteiskuntamoraalin takia tärkeätä, että pienipalkkaisesta työstä tehdään yksilön kannalta joutenoloa kannattavampaa. Toisaalta meidän tulee pystyä rohkaisemaan yhteiskuntamme osaajia ahkeroimaan, yrittämään ja menestymään. Jo kansainvälisen kilpailukyvyn takia on tärkeätä selvästi alentaa myös isompipalkkaisten verotusta. Kaiken lisäksi on selvää, että tästä hyötyvät myös yhteiskuntamme vähäosaiset. Politiikassa on tärkeämpää tehdä järkeviä päätöksiä, kun myötäillä oletettuja kansalaistuntoja. Hyvätuloisten verotusta on kevennettävä ja kunnolla.

Veronalennusten vaatijat tavataan leimata oikeistolaisiksi. Olkoon sitten niin, minulle se kyllä sopii. Olen ylpeä oikeistolaisuudestani tässäkin asiassa. Lähes hupaisaa kuitenkin on, että valtaan päästyään myös monet sossut ja muut jakopoliitikot tajuavat missä ihan oikeasti mennään ja heittäytyvät nekin oikeistolaisiksi, koska se on järkevää. Uskon, että tämäkin ei-oikeistolainen punamultahallitus tulee jatkamaan oikeistolaista veronalennuslinjaa, koska se yksinkertaisesti vain on järkevää. Isänmaan kannalta on toivottavaa, että alennukset ovat riittävän suuria, ja että niitä ei turhaan pitkitetä.

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
jan.vapaavuori@eduskunta.fi